Ju fler rävar och mårdar desto färre sjukdomsbärande fästingar

Annetaan vain petojen hoitaa. 55 000 peuraa ja kaurista hoitivat metsästäjät. Tarvitaan aikamoinen lauma susia, jos puoletkin tuosta hoitavat.

Eikös se nykyinenkin metsästys ole massateurastusta, kun syksyisin kaatuu noin 100000 hirveä ja kaurista. Mutta en tarkoita että metsästys pitäisi lopettaa, vaan käyttää hyväksi suurpetojen, keskikokoisten ja pienpetojen tarjoamia ekosysteemipalveluita. Ilves on suurpedoista toistaiseksi hyvin siedetty. Se syö myös myyriä samoin kuin kettu ja näätä. Päästiin näppärästi takaisin otsikkoon!

Ei noin Nostokoukku, vaan vähennetään nimenomaan kasvinsyöjiä ja lisätään petoja. Petoeläin on punkintorjunnan kannalta paljon tärkeämpi kuin mikä sen mahdollinen punkkeja lisäävä pieni vaikutus on.

Erkki Korpimäki haastattelussa kirjassa ”Metsä meidän jälkeemme”:

”Jos myyrien asuinseudulla pesii helmipöllöjä ja muita pikkunisäkkäitä saalistavia petolintuja, ne leikkaavat jopa useita kymmenyksiä myyrien huipputiheydestä. … Korpimäen mukaan myyrähuiput kasvavat sitä korkeammiksi mitä pienemmäksi helmipöllöjen ja muita pikkunisäkkäitä syövien petolintujen kanta käy.”

Helmipöllön ja varpuspöllön kanta on pienempi jos alue on avohakkuuvaltainen ja sellaisella alueella ovat todennäköisiä peltomyyrän aiheuttamat suuret myyrähuiput. En tiedä onko Korpimäki ym. ottaneet elinympäristön laadun tuossa huomioon taustatekijänä. Mainitaan että myyräkatovuosina pienet petolinnut turvautuvat vaihtoehtoisravintonaan tiaisiin, joita oletettavasti on varmemmin peitteisissä metsissä.

Mielenkiintoista haastattelussa on se että melko harvalukuisia petolintuja pidetään tehokkaina myyrien torjunnassa, mutta toisaalta lukumäärältään runsaampien ja kooltaan suurempien keskikokoisten nisäkäspetojen roolia asiassa ei tunnisteta tai tunnusteta.

Paavo Hellstedt kertoo: hienovaraisetkin muutokset petokillassa voivat keikauttaa myyräsyklejä, kuten kärpän runsastuminen suhteessa lumikkoon Pohjois-Suomessa. Entä kettu ja näätä sitten, hienovaraisesti runsastuneina? Nehän osaavat yleispetoina kärpän tapaan siirtyä vaihtoehtoisravintoon tarvittaessa.

https://suomenluonto.fi/karpan-runsastuminen-muutti-myyrien-kannanvaihteluita/

Punkkiasiaa.

https://www.is.fi/asuminen/art-2000012055661.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=is_tf&utm_source=hs.fi&utm_content=promobox

HS haastatteli tänään loistutkija Margaretha Gustafssonia (eläkkeellä).

”Se meni juuri niin kuin pelkäsinkin, punkkien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Olen tästä surullinen ja hyvin huolestunut.”

Gustafsson ei ole muuttanut mieltään siitä, että peurat ja kauriit tulisi ampua. Ei, vaikka osa tutkijoista on sitä mieltä, että yksi suuri syy punkkien leviämiseen on ilmastonmuutos.

”Ilmastonmuutos tietenkin hyödyttää punkkeja, mutta se ei muuta sitä, että punkit eivät voi elää ilman isäntäeläintä.” ”Ja metsästäjät ruokkivat peuroja talvisin, etteivät ne nääntyisi nälkään. Absurdia!”

https://www.hs.fi/suomi/art-2000012252690.html

PS. Juha Laaksonen ja Paavo Hellstedt ovat julkaisseet kirjan ”Suomen pikkunisäkkäät”.