› Keskustelut › Luonto › Ju fler rävar och mårdar desto färre sjukdomsbärande fästingar

  • Tämä aihe sisältää 108 vastausta, 17 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 8 vastausta, 101 - 108 (kaikkiaan 108)
1 2 3 … 9 10 11

  • Ju fler rävar och mårdar desto färre sjukdomsbärande fästingar

    Lähetetty: 14.12.2017, 19:45

    Merkitty: 

    ”Studien visade att områden med rävär och mårdar hade 85 prosent färre infekterade fästingar än i områden med få rovdjur där omfattande jakt pä rävär tillämpas.”

    Tässä tapauksessa se mukana kulkeva tauti (sjukdomsbärande) on borrelioosi, jota oli meillä 345 tapausta vuonna 1995 ja nyt tänä vuonna jo 2164. Tärkeimmän borrelian ehkäisijän (kettu) kanta on onnistuttu puolittamaan tuona aikana. Siinä on borreliaräjähdyksen syy. Kettu on reviirieläin. Sitä on silloin sopiva määrä kun se saa olla rauhassa. Muutoin sitä on aina liian vähän.

    ”Rovdjur som tar gnagare minskar antalet fästingar som bär på smittor som borrelia i ett område.”

    Terveyskirjasto – Duodecim (21.09.2015): ”…Suomen vaarallisimpana eläimenä voidaan perustellusti pitää puutiaista (punkkia), aiheuttavathan sen välittämät taudit vuosittain tuhansien ihmisten sairastumisen. Suomessa tärkein puutiaisen levittämä tauti on Borrelia burgdorferi-bakteerin aiheuttama Lymen borrelioosi…”

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Luonto Luonto
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 6.6.2026, 17:56

    Aikuinen punkkinaaras menee imemään verta myyrästä tai valkohäntäpeurasta. Peuraan mahtuu tuhansia punkkeja kerralla ja myyrään muutama kymmenen. Jokainen lisääntyvä punkki saa enemmän verta kauriista; enemmän verta tarkoittaa enemmän munia. Kun nämä asiat kerrotaan tuhansilla kauriilla (metsä ja vhp), alkaa eroja syntyä. Emeritusprofessori Heikki Henttonen on mm. Metsästäjälehdessä kirjoittanut, että kauriiden määrä vaikuttaa punkkien määrään.

    Punkeille sopivat ilmasto-olot yleistyvät, mutta niille emme voi mitään, joten kannattaa keskittyä isäntäeläimiin. Massateurastuksia ei tarvitse ihmisen hoitaa, sen homman voimme antaa pedoille.

    Nostokoukku 6.6.2026, 18:51

    Annetaan vain petojen hoitaa. 55 000 peuraa ja kaurista hoitivat metsästäjät. Tarvitaan aikamoinen lauma susia, jos puoletkin tuosta hoitavat.

    Visakallo Visakallo 6.6.2026, 18:57

    https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/susi/susikanta-suomessa-maaliskuussa-2025

    Kyllähän niitä hoitajia alkaa aika paljon jo ollakin, ja nuo viime vuoden luvut voi kyllä jo kertoa kahdella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.6.2026, 21:28

    Eikös se nykyinenkin metsästys ole massateurastusta, kun syksyisin kaatuu noin 100000 hirveä ja kaurista. Mutta en tarkoita että metsästys pitäisi lopettaa, vaan käyttää hyväksi suurpetojen, keskikokoisten ja pienpetojen tarjoamia ekosysteemipalveluita. Ilves on suurpedoista toistaiseksi hyvin siedetty. Se syö myös myyriä samoin kuin kettu ja näätä. Päästiin näppärästi takaisin otsikkoon!

    Nostokoukku 7.6.2026, 11:12

    Metsästys on valikoivaa teurastusta. Jos punkintorjunnassa meinataan onnistua, täytyy teurastaa kaikkia lämminverisiä nisäkkäitä ja lintuja katsomatta ovatko riistaeläimiä vai rauhoitettuja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.6.2026, 14:16

    Ei noin Nostokoukku, vaan vähennetään nimenomaan kasvinsyöjiä ja lisätään petoja. Petoeläin on punkintorjunnan kannalta paljon tärkeämpi kuin mikä sen mahdollinen punkkeja lisäävä pieni vaikutus on.

    Erkki Korpimäki haastattelussa kirjassa ”Metsä meidän jälkeemme”:

    ”Jos myyrien asuinseudulla pesii helmipöllöjä ja muita pikkunisäkkäitä saalistavia petolintuja, ne leikkaavat jopa useita kymmenyksiä myyrien huipputiheydestä. … Korpimäen mukaan myyrähuiput kasvavat sitä korkeammiksi mitä pienemmäksi helmipöllöjen ja muita pikkunisäkkäitä syövien petolintujen kanta käy.”

    Helmipöllön ja varpuspöllön kanta on pienempi jos alue on avohakkuuvaltainen ja sellaisella alueella ovat todennäköisiä peltomyyrän aiheuttamat suuret myyrähuiput. En tiedä onko Korpimäki ym. ottaneet elinympäristön laadun tuossa huomioon taustatekijänä. Mainitaan että myyräkatovuosina pienet petolinnut turvautuvat vaihtoehtoisravintonaan tiaisiin, joita oletettavasti on varmemmin peitteisissä metsissä.

    Mielenkiintoista haastattelussa on se että melko harvalukuisia petolintuja pidetään tehokkaina myyrien torjunnassa, mutta toisaalta lukumäärältään runsaampien ja kooltaan suurempien keskikokoisten nisäkäspetojen roolia asiassa ei tunnisteta tai tunnusteta.

    Paavo Hellstedt kertoo: hienovaraisetkin muutokset petokillassa voivat keikauttaa myyräsyklejä, kuten kärpän runsastuminen suhteessa lumikkoon Pohjois-Suomessa. Entä kettu ja näätä sitten, hienovaraisesti runsastuneina? Nehän osaavat yleispetoina kärpän tapaan siirtyä vaihtoehtoisravintoon tarvittaessa.

    https://suomenluonto.fi/karpan-runsastuminen-muutti-myyrien-kannanvaihteluita/

    Reima Muristo 7.6.2026, 14:21

    Fästingarna är redan här, ingen  mändg jesus-prat kommer att hjälpa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.6.2026, 18:29

    Punkkiasiaa.

    https://www.is.fi/asuminen/art-2000012055661.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=is_tf&utm_source=hs.fi&utm_content=promobox

Esillä 8 vastausta, 101 - 108 (kaikkiaan 108)
1 2 3 … 9 10 11