› Keskustelut › Metsänhoito › Kaatokolon anatomiaa

  • Tämä aihe sisältää 92 vastausta, 22 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten e-he-h toimesta.
Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 92)
1 2 3 … 6 7 8 9 10

  • Kaatokolon anatomiaa

    Sent on: 9.11.2012, 14:36

    Leevi sai poikkeuksellisen paljon keskustelua aikaan lukijoiden kuvissa. Heitin siellä seuraavan ajatuksen kaatokolon merkityksestä:

    ”Kun kaatosahaus on syvempi eli kaatokolo pienempi, saa raudalla enemmän momenttia puun nurin työntämiseen. Tietysti jos puu kallistaa sivulle, saranan leveydellä eli kolon syvyydellä on oma merkityksensä.”

    Leevin käsitys oli se, että syvä kaatokolo (kuvassa liki puoleenväliin puuta) siirtää painopistettä kaadon suuntaan ja on siksi edullinen.

    Tätä voisi pohtia teoreettiselta kannalta vähän tarkemminkin. Minusta puun painopiste ei riipu kolon syvyydestä. Painopiste riippuu puun asennosta, oksien sijannista yms. asioista. Kun kaatosahaus on tehty, oleellista on se, miten puu saadaan kallistumaan tukipintana toimivan pitopuun yli. Painopisteen ja tukipinnan välisestä etäisyydestähän riippuu, kuinka paljon voimaa tarvitaan puun kaatamiseen, olettaen tietysti pitopuun paksuus, tuulen suunta yms. asiat vakioiksi. Sillä, onko tukipinta keskellä puuta vai puun koosta riippuen 5-10 cm sivussa, ei mielestäni ole ratkaisevaa merkitystä siihen, kuinka helposti painopiste kippaa tukipisteen yli. Painopistehän näyttäisi silmämääräisesti olevan isommassa kallistuneessa tai toispuoleisessa puussa helposti puolisenkin metriä sivussa, kun vielä vastasuuntaan voisi yrittää ajatella kaatavansa. Oleellisempaa kaadon kannalta tuntuisi olevan se, että kun kaatoraudan ja saranan etäisyys saadaan mahdollisimman suureksi, saadaan myös vipuvarsi mahdollisimman suurena käyttöön. Liiallisuuksiin ei tietenkään kannata menä, koska silloin sarana jää kovin kapeaksi ja puun kaatumissuunnan hallinta vaikeutuu.

    Ajatuksia tähän liittyen? Insinöörikoulutuksen saaneet voisi asian merkityksen osoittaa suhteellisen yksinkertaisella laskutoimituksella. Entä ammatikseen sahaavien näkemys aiheesta?

    Tekijä
    Gla Gla
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • 6 m3 6 m3 17.11.2012, 16:11

    Paljon on ”hifistelty” kaadonsuuntauksesta. Parhaat neuvot tulleet ammattilaisilta: puu nurin ja karsinta ja katkonta, se on siinä.

    Siinä sitä aikaa tuhraantuu tyvellä kun opaskirjojen oppeja alkaa muistelemaan.
    Turha ruveta kallellaan olevaa puuta väkisin väärään suuntaan kaatamaan. tulee vain turhia vaaramomentteja kaatoon mukaan.
    Siis metsässä, pihapuut on asia erikseen.

    e-h e-h 17.11.2012, 16:23

    Juuri näin kuus 3,minnoon käynä Pelastusopistolaisia opastamassa kaatoloven teossa,konkelonpurussa kunhan on enistään saatu puu jäämään konkeloon.

    jees h-valta 17.11.2012, 16:43

    Hyvin samaa mieltä kuusmottisen kanssa tuosta turhasta tuhtauksesta. Metsässä pitää tapahtua ja siinä ei kauan yhden kanssa vehdata ja turhaan väsytetä itseä kaikenmaailman vipuamisilla. On sitä joku konkelo tullut tehtyä ja aina myös itse purettua. Puuta nurin vaan. Kyllä siitä alkaa irtaantua.

    6 m3 6 m3 17.11.2012, 16:54

    Ei helevata, meistähän tulee kohta Jessen kanssa ylimmät ystävät
    :=)
    Perustelen vielä väitettäni vaikkapa harvennukselle.
    Kuka lemppaa puut enää käsin kuormaan?
    Käytössä on joko juontokoura, tai peräkärry ja kuormain.
    Kuormaimella on helppo ottaa puu kauempaa uranvarresta köydellä jos ei ole vinssiä.
    Köysi kuormaimen kouraan kiinni ja toinen pää pölkkyyn ja juonnetaan kuormaimen ulottuviin.
    Joka vähääkään on kuormaimen kanssa pelannut hoksaa mitä tarkoitan.

    6 m3 6 m3 17.11.2012, 17:38

    Lisätäämpä vettä myllyyn, mitä kokemattomampi sahuri on, sitä suurempi syy on nuo ”hifistelyt” jättää unholaan.
    Kyllä luonto sitten tikanpojan puuhun vetää, aikanaan.
    Johan e-h:n kommenttikin tuon todistaa.

    Ja mitä pitempi teoria puunkaadosta, sitä enemmän on vieraannuttu tositoimista.

    Leevi Sytky Leevi Sytky 17.11.2012, 19:26

    Jos aivotoiminta on kankeaa, niin meneehän siinä aikaa miettiessä. Esim. tuo eritaso-kaatosahaus ei ole juuri hitaampi kuin tavallinenkaan sahaus.
    Voittaahan siinä ajassa jos saa kaadettua hankalan puun suoraan kasalle jollain niksillä. Mutta jos on tollo tössykkä, niin kaataa sen sitten ajouralta poispäin ja vetää peräsuoli pitkällä pölkyt vastamäkeen kasalle päin. Noinko kuusmottinen toimii?
    Jessellä nyt on sama minnepäin se ne 40 milliset kaataa. Nehän jaksaa vetää kasalle kauempaakin. Heh heh.

    Leevi Sytky Leevi Sytky 17.11.2012, 20:09

    Niin, tuolla koivusavotalla, josta tuo lukijan kuvien ”eritasokanto” on, joutui kikkaa käyttämään peräti neljään vinoon koivuun. Ylimääräistä aikaa kului kaataessa yhteensä ehkä 10-30 sekuntia.
    Jos olisi kaatanut ne luonnolliseen suuntaan, olisi kasatessa kulunut 10-15 ylimääräistä minuuttia. Ja hirveä vetäminen vastamäkeen. ( Kymmenkunta pölliä.)

    Jesse ja kuusmottinen tuskin ovat olleet tositoimissa koskaan pöllin-,tai tukinteossa. Noin ylimielinen asenne voi olla vain sellaisilla, jotka eivät asiasta juuri mitään ymmärrä.
    Kuusmottinen lukee metsätyöjutut kirjasta, eikä Jessellä ole edes oikeaa moottorisahaa. 🙂

    6 m3 6 m3 17.11.2012, 20:11

    Kysymys Leeville:

    Kun teet hankinta savottaa, niin

    a: vedätkö puut lanssiin käsipelissä?
    b: onko sinulla oma traktori, kärry ja kuormain?
    c: ulkoistatko metsäkuljetuksen?

    Vielä Leeville ruokavaliosta:
    Kun syö särkee, se kasvattaa järkee, niin silloin ei ala selkää särkee. (tuon lopun keksin ihan itse)

    Leevi Sytky Leevi Sytky 17.11.2012, 20:14

    Vastaus kuusm:lle: Puun ajot on ”ulkoistettu”. Tässä lähistöllä on kolmella traktorivehkeet. On isoa ja pientä traktoria.

    6 m3 6 m3 17.11.2012, 20:20

    No ne sun ulkoistetut kuskit ei sit osaa tuota köysi temppua?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 92)
1 2 3 … 6 7 8 9 10