› Keskustelut › Metsänomistus › Kanasalaisaloite hirvimäärän alentamiseksi

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 108)
1 2 3 … 6 7 8 9 10 11

  • Kanasalaisaloite hirvimäärän alentamiseksi

    Sent on: 31.1.2013, 11:02

    Onko Suomessa puuntuottajilla omaa yhdistystä/toimielintä joka voisi muotoilla juridisisesti selkeän kansalaisaloitteen nykyisen kestämättömäksi paisuneen hirvimäärän kohtuuliistamiseen tähtäävää lakia varten?

    Kun asiaa varten on syytä myös jalkautua nimien keräämistä varten niin valmis organisaatio kävisi tähän projektiin paremmmin.

    Tekijä
    Pähkäilijä
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Mehtäjussi 8.2.2013, 11:33

    Olet harrastanut metsästystä 20-vuotta, mutta asenteesi siihen on tuollainen?

    Nostan hattua sinulle, olet ilmeisestikin ahkera metsäsi hoitaja ja luontoihminen.

    Jos Suomeen mahtuu 4000 sutta, niin taatusti mahtuu 100 000 hirveäkin. Se on tietysti keneltä kysyy. Metsästäjät ja karjantuottajat ovat yleisesti susia vastaan rajusti. Metsästämättömät puuntuottajat taas hirviä vastaan ja rajusti.

    kari m 8.2.2013, 11:34

    Lainaus Jeesiltä tässä ketjussa 31.1.2013:

    ”…tämä Tanelin malli ei toimi koska me metsänomistajat olemme Tanelin kaltaisia ”sohvaperunoita” jotka ei enää kyttää yökausia taimikon reunassa mahdollisesti eväälle tulevia hirviä.”

    Tällä lausahdukella tarkoitikin siis Tanelia. Minä luulin, että sanamuoto ”me metsänomistajat…” tarkoitti meitä kaikkia. Anteeksi loukkaukseni.

    Kuten sanoit, 4000 sutta voi mahtua Suomeen, mutta niille täytyy tarjota hirvien ohella syötäväksi ennen pitkää myös melkoinen kasa ”kuumia koiria” ja lampaanviuluja. Hirvikannan vähetessä kaikille ei riitä ruokaa. Varmin ja meidän omissa käsissämme oleva keino tasaisen hirvikannan ylläpitoon on metsästys, jos vain tahtoa ja yhteisymmärrystä löytyy.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 8.2.2013, 11:47

    Venäjän karjalassa 400 sutta riittää pitämään hirvikannan tasolla 1/1000ha. Meillä saman asian ajaa 700 sutta. Pelkkä niiden läsnäolo puolittaa hirvikannan, ne poistuvat marginaalihabitaateilta soille. Stressi ja nälkä tappaa suurimman osan.

    Ruotsissa susireviireillä hirviä on alle1/1000ha, samoin meillä pohjois-savossa vieremällä, jossa niitä ei enää riitä metsästettäväksi.

    Venäjän karjalassakaan, joka on etelämpänä kuin suomi ja pinta-alaltaan hieman yli puolet maamme alasta, ei ole hirvijahtikaan susien takia loppunut; viime vuonna siellä myönnettiin rapiat 900 hirvenkaatolupaa. Meilläkin susien vakauttamasta hirvikannasta olisi hirviporukoiden mahdollista metsästää hyvässä sovussa ehkä yksi hirvi kymmenen vuoden välein, vuorotellen. Siis noin 1500 hirveä vuosittain.

    Mehtäjussi 8.2.2013, 11:58

    Niin se vain tuppaa menemään että se mistä itselle on haittaa pitää poistaa. Se mistä muille on haittaa, sitä saa olla.

    Esimerkkinä, jos Suomessa olisi ”vain” 700sutta, tulisi esimerkiksi poroelinkeino ja karjankasvatus melko vaikeaksi. Mutta eihän se haittaisi metsänomistajia, koska silloin hirvikanta luultavasti olisi olematon monella alueella.

    Kävin muuten katsomassa männyntaimikkoani, jossa on seassa haapaa ja rauduskoivua. Haapa ja koivu oli maistunut hirville, mutta männyntaimiin ei ollut koskettu juurikaan.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 8.2.2013, 12:06

    Poro on paha ongelma lapissa. Keskustelin asiasta paikallisten tutkijoiden kanssa paikanpäällä. Ihmettelin, kun ei näy koivuntaimia vaan ikivanhoja puita. Vastaus oli, että porot ja hirvet syövät kaikki ja että porot tulee hävittää sukupuuttoon ja hirvikanta pudottaa sellaiselle tasolle, että koivukin pääsee uusiutumaan. Sudet kyllä hoitavat hirviongelman.

    Mehtäjussi 8.2.2013, 12:23

    Koita nyt hyvä ihminen ymmärtää pointtini.

    Kysyppäs samaa vaikka poromieheltä jolle porojen kasvatus on elinkeino. Ai niin mutta eihän sillä ole merkitystä mitä muille käy, kunhan puuntuotanto maksimoidaan.

    Eiköhän tuo porotalouskin ole ollut vähän kauemmin tuolla lapissa, kuin tehometsätalous…

    Gla Gla 8.2.2013, 13:30

    Suorittava porras: ”Lukijoiden kuviin on tulossa kuva , josta pitäisi selvitä , mikä kuusentaimikoita todella vaivaa ja uhkaa ! Sama tilanne on männynkin kohdalla.”

    ”Koivu hoitaa taimikkoa” lienee se kuva. Laitan kommentin tähän, kun lukijoiden kuvissa kappalejako ei taida vieläkään toimia.

    Kukaan, täysin urbaani jk-omistaja ehkä poislukien, ei kiistä hoitamattomuuden negatiivista merkitystä metsän tuottavuudelle, mutta kyse on aivan eri asiasta kuin mistä tässä keskustelussa on kyse. Kuvan metsän omistaja tuskin harmittelee hirvien aiheuttamaa vahinkoa, kun hirvi ei tuossa kohteessa vahinkoa aiheuta. Muutenkaan passiivinen omistaja tuskin on hirviasiassa äänekäs, joten sikäli minusta on turhaa ohjata keskustelua sivuraiteelle.

    Hoitamattomuus on oma valinta, hirvituhot ei. Hoitamattoman taimikon saa jonkinlaiseen kuntoon hoitamalla, mutta lähtökohtaisesti aktiivisesti hoidettu, mutta hirven tuhoama taimikko on paljon isompi menetys omistajalleen ja oletettavasti myös yhteiskunnalle. Passiivisen omistajan puut päätyy myyntiin pienemmällä todennäköisyydellä kuin aktiivisen omistajan.

    suorittava porras suorittava porras 8.2.2013, 16:16

    GLA:lle

    Kuva ei tällä kertaa ole passiivisen metsänomistajan mailta , vaan pieni pläntti muuten hyvin ja tehokkaasti hoidetusta yhtiön metsästä. Yksityisen mailla näitä kuvauskohteita ei tarvitse kovin kauaa etsiä , mutta nykyisin aktiivisemmin metsiään hoitavien yhtiöiden mailla heikolle hoidolle jääneet alueet ovat jo harvinaisia ja pienialaisia.

    Satojen hehtaarien metsäalue , jolla nyt työskentelen sisältää rusaasti puhtaita männyntaimikoita (paino sanalla runsaasti) . Hivitiheys on ollut pitkään korkea . Alueella metsästävät vain yhtiön herrat edustusjahdeissaan. Ampuvat eläimiä vain sen verran , kun huvittaa. Talvehtiva kanta jää aina vahvaksi.

    ”Kaikki lehtipuu pois havupuutaimikosta”-ajatus on toiminut hirvien torjunnan kannalta erinomaisesti. Hirvet ovat psyneet vesistöjen rantojen ja ojanvarsien pajukoissa tekemättä vähääkään vahinkoja laaja-alaisissa männyn taimikoissa .

    Hirvivahinkojen torjunnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää , että ylimääräinen lehtipuuaines poistataan taimikosta mahdollisimman varhain . Tämä varmistaa myös sen , että lukijoiden kuvissa -koivu ” hoitaa” taimikkoa – tilanteeseen ei jouduta koskaan. Mutta jos välttämättä haluaa hirvistä riesan itselleen , voi lehtipuuvesakon antaa rehottaa kaikessa rauhassa. Hirvi talvehtii (monen pitäjänkin hirvet ) siellä , missä on runsaasti ravintoa.

    jees h-valta 8.2.2013, 18:49

    ”Kaikki lehtipuu pois taimikosta on toiminut erinomaisesti” toteaa suorittava yllä. Mites sitten kun nämä isotkin yhtiöt muuttavat käsittelyohjeensa ja energia-asento otetaan mukaan. Kuten käy aivan lähivuosina. Myös muilla jo useillakin metsänomistajilla on tarkoitus vaalia taimikko tuohon e-puu asentoon ja ottaa siitä tili mahdollisimman nopeasti. Miten siihen mahtuu iso karja laiduntamaan. Epäilen ettei tule mitään ja jälleen vaatimukset kannan alennukseen yltyvät. Nopein siellä kuitenkin on juuri se parjattu lehtipuu kuten Maaseudun Tulevaisuuden jutustakin ilmeni.

    suorittava porras suorittava porras 8.2.2013, 19:00

    Seuraan työn ja harrastuksen puolesta varsin aktiivisesti sekä Finsilvan , että UPM:n metsien hoitoa ja käsittelyä. Energia-asentoa ei kumpikaan firma tunne (pl unohtuneet kuviot) ja lehtipuuta jätetään taimikkoon n 10 % , jos on tarve. Taimikoiden varhaisperkausalueilla ei montaa lehtipuun alkua nää . Ei nää muuten hirvien jälkiäkään.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 108)
1 2 3 … 6 7 8 9 10 11