Keskustelut Puukauppa Kannattaako hankintakauppa

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 138)
  • Kannattaako hankintakauppa

    Merkitty: 

    Näin uutena palstalaisena kaipaisin seuraavaa laskennallista tietoa, osasikohan joku viisas vastata?
    Jos teetätän hankintahakkuuna motolla kuitua, jäänkö voitolle vai tappiolle.
    Eli ideana että kaverin motolla teko ja ajokoneella ajo tienvarteen, sitten myydään puut jollekin metsäjätille.
    Jos saadaan 30€ kuidulla hintaa ja maksan kaverille teosta ja ajosta 15€ saan nettona tuon 15€, ja kaverin tekopalkat saan tietysti verovähennykseen.

    Eli mielestäni jään voitolle, kun yhtiö tarjosi vain 16€ kuidusta.
    Arvonlisäveroja, pääomaveroa tai metsävähennyksiä en nyt ota ollenkaan huomioon.
    Nehän heittää jokaisella sen mukaan onko esim. metsävähennystä tai ei.

    Eli oisko jollakin helppoa laskukaavaa, mikä on käteenjäävä ero?

    Itellä nyt eniten painaa se että saadaan metsä kuntoon, talvileimikko ja se on täällä etelässä kirosana yhtiöille…
    Hakkaavat ensivuonna tai seuraavana tai ehkä sitäseuraavana, jos ei ole kiireellisempiä myrskypuita.

    Ajattelin vaan että paljonko jään voitolle per motti???

  • Puuki

    Kyseessä ei ole hankintatyö, jos hankintakaupalla myydyn puutavaran hakkuun tai kuljetuksen hoitaa ulkopuolinen henkilö tai esimerkiksi metsänhoitoyhdistys. (L: vero.fi)

    Eli hankintakauppa eroaa nykyäänkin tienvarsikaupasta jossa korjuun hoitaa kokonaan esim. yrittäjä.

    Hankintakaupan työn osuuden verottomuus ei toteudu kuin oikeassa hankintakaupassa.

    Ap:n vanhaan kysymykseen on vastauksena , että ei kannattanut teettää kaverilla, jos pystykaupassa olis saanut 16 € motilta.  30 – 15 = 15 , josta verot pois,  netto = 10, 50 € .   Pystykaupassa = 11,20 € .

    Jollekin merkkaa vähennysten tekeminen; olkoon hän onnellinen siitä mahdollisuudesta mutta muille asian tyrkyttäminen parhaana mahdollisena ei käy päinsä koska ei pidä paikkaansa oikeassa elämässä.

    Jätkä

    Jeessin muistissa ei taida enää olla se vaihe, kun hän vittuili minun alkaneen kirjeenvaihdon Editin kanssa.  No minä Editin hylkäsin ja nyt tuo työtön putkikauppias on kai alkanut Editiä kosiskelemaan. Niinkin voi käydä, kun luulee liikoja itsestään, mutta eppäilen, että Edit vielä Jeessin hylkää…

    Jovain

    Tuskinpa tuo Puukin huomautus määrittelee hankintakauppaa muuten kuin hankintatyön arvon osalta. Hyvä lisä sekin on jos verotettavaa tuloa on. Puukaupassa raha on palvelutuotannossa, eli puunhinta laskee edelleen muihin tuottoihin nähden. Palvelut kannattaa ottaa laskulle ne ”ilmaisetkin”, niitä on usein muutakin, ei vaan korjuun kustannukset. Sillähän ei ole väliä onko pysty vai hankintakauppaa, laskulle tai tehdä sitten itse.

    jees h-valta

    Kyllä eräs ope on nopee EDITIN perässä juoksija edelleen. Kunto kohhoo, ohhohohhoo! Tämä työttömän putkikauppiaan ura on alkanut tuntua makoisalta. Rahaa tulee joskus ain sielt täält ja aika kuluu pienissä metsätouhuissa ja puutarhassa askaroiressa. Kesä ees ja aikaa ihan jees!

    Tolopainen

    On se hyvä, että ilmasto on lämmennyt Lapissakin saattaa olla jo kaksi lumetonta kuukautta tänä kesänä. Siperiassa Rovaniemen korkeudella on ikirouta. Kasvukausi on jäämässä erittäin lyhyeksi, kun kesän tulo on niin paljon myöhässä eikä ole lämpenemistä näköpiirissäkään.

    Jovain

    Puuki perustelee hankintakauppaa hankintatyön arvon antamalla edulla. Puuki on siinä oikeassa, että ns. vähennykset eivät ole mahdollisia oikeassa elämässä. Näinhän se on, mutta se ei kuitenkaan riitä, sillä pystykaupassa vähennyksistä maksetaan ja niiden tuotto jää kollektiivin hyväksi ja on pois puunhinnasta. Oikeastaan olet selityksen velkaa, mistä syystä et hyväksy hankintakauppaa metsänomistajien puukauppamuotona, vai onko se todella kiinni laskelmistasi, joihin en valitettavasti usko.

    Puuki

    Missä kohtaa olen sanonut, että en hyväksy mo:n hankintakauppaa ? (melko kehno olkiukko jota yritit rakentaa.)

    Jos et usko laskelmia, niin ei ole minun ongelma se.  Tutustu vaikka verottajan ohjeisiin ja kysy joltain johon luotat pitääkö paikkaansa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Miten metsätalouden kannattavuutta voi parantaa?

    Menojen vähennykset ovat kuluja eikä tuottoja. Ainut hakkuutoiminnan isompi tuotto on saatavilla juuri em. hankintakaupan oman työn osuuden verovähennyksestä. Kun sen hyödyntää, jää puukaupasta enemmän käteen, ei lisäämällä menoja.

    Lisäksi: hoitamalla metsän ja tiet hyvin; tekemällä houkuttelevia leimikkokokonaisuuksia ja isoja metsäkuvioita; kilpailuttamalla kaupat; hyödyntämällä halvempia metsänuudistamistapoja ml. jatkuva kasvatus; kohdistamalla mm. lannoitus- ja ojitusinvestoinnit oikein.

    jees h-valta

    A.Jalkasen kannattavuuslistaa muokkaisin oman maun mukaiseksi näin:( Siis tuo lisäksi osio):  Ensin se metsien hoito, okei varhaisperkaus, sitten jo voi siirtyä suoraan e-puukaupan kehittämisen polulle. Syystä ettei aiheuta turhia kuluja vaan tekee tuottoa mahdollisimman varhaisessa metsän kasvun vaiheessa. Tieosio: Kun teet kerran tien hyvin tuskin sitä paljonkaan hoitaa tarvii jos käyttö vain omaan tarpeeseen. Jotain pientä vesojen raivausta ehkä. Viimeksi ajoin Siikaisten palstalla ajoleikkurilla. Hoiti homman sujuvasti ja tehokkaasti pienillä kuluilla. Leimikot: Teet juuri sellaisia leimikoita kuin Metsään.fi ehdottaa seuraavaksi toimeksi. Ja vaikka hiukan jo ennakoiden. Leimikon koko näyttää merkitsevän tosi vähän puun hintaan. Kaupanteko-osio: Tässä ehdottomasti keskitä yhdelle ostajalle ja vain vertailuksi kilpailevaa tarjousta. Uudistamisosio: Halpaa on uudistaa kun sitoutuu yhden ostajan puukauppoihin, sieltä se halvin uudistus tulee, joskus jopa lähes ilmaiseksi. Lannoitus-ja ojitusosio: Älä lannoita, älä ojita, säästät eniten. Ojista ainoastaan muokkauksen yhteydessä pienet korjaukset. Siinäpä niitä tulikin, TODELLISIA metsän taloudellisen kasvatuksen perusteita!

    akkli

    On monellaista metsänkasvatusta varhaisperkauksen jälkeen ei taimikonhoitokuluja vaan energihakkuu.Eli otetaan kasvutappioita  .monella tuntuu olevan ,että ollaan firman juoksupoika ja hakataan ja tehdää puukauppaa tavan -ja firman vuoksi.Metsään .fi uskon n.50% sti enkä sillä perusteella   leimikoita tee ,kyllä oma metsäntuntemus on kaiken A ja O.Relaskooppi ja kuitunauhaa siitä se leimikko syntyy ja puutavara arvio kohdilleen.Leimikon koko merkkaa useita euroja jos oot myymässä 300 tai 1300 m3 se on varma ja kilpailuta leimikkosi saat sillä aina vähintään uudistuskulut  selvänä rahana,vaikka itse maksatkin uudistamisen kuluja vai tulisiko  lähes ilmaisissa  uudistuksissa mukaan ISÄNNÄTÖN raha???????????????

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 138)