AJ:llä edellä hyvä linkki, liittyen metsäsijoittamisen riskeihin. Minun on aina pitänyt ottaa vakavasti metsäsijoittamisen riskit huomioon, varsinkin silloin, kun tiloja vieraan pääoman turvin hankittiin. Omaa pääomaa ei ollut. Oli vain omaan päähän tehtyä velkaa.
Siksi käsitykseni on täälläkin poikennut keskustelun valtavirrasta, joka on varsin kritiikittömästi suhtautunut varsinkin metsänhoitoon tehtäviin investointeihin ja kun olosuhteet ovat niin tavattoman erilaisia, niin yhtä totuutta ei ole olemassa muuttuvassa maailmassa ja metsään tehtävien investointien tuloutuminen on kymmenien vuosien päässä arvaamattomassa tulevaisuudessa. Em. syystä en ymmärrä ollenkaan, yhden oikean totuuden julistajia esim. menetelmistä.
Koen, että hyvin moninaiset metsätalouden riskit ovat tässä hetkessä aivan poikkeukselisen suuret. Mitän sellaista ei ole näköpiirissä, että Ukrainan tai Iranin sodat saataisiin ratkaistua lähivuosina eikä paluuta sääntöihin peustuvaan maailmanjärjestykseen ole näköpiirissä.
Em. huolimatta joudun pohtimaan sijoittamista SE:n Ruotsin metsiin. SE on eriyttämässä Ruotsin metsänsä omaksi yhtiökseen ensi vuoden aikana. Siitä näkökulmasta SE:n alle kympin kurssi näytäisi hoututtelevalta, vaikka teollisuuspuoli kyntääkin syvällä. Iso tähän liittyvä kysymys on, mikä pitkällä aikavälillä on pitkäkuituisen massan markkina. Lyhytkuituista tuotetaan niin erilaisissa olosuhteissa, että sen sen kanssa kilpailu samoilla markkinoilla ei ole mitenkään mahdollista.
Sijoitusmarkkinoilla toimitaan massojen ehdoilla ja suurimmaksi osaksi Jenkkilän nuoteilla. Kiinnostaako satoja miljoonia sijoittajia Enskan metsät tai heikosti tuottava teollisuus, epäilen että ei raketoi.
Samaa voi ajella UPM kohdalla, sen osakkeen omistajat saa kohta Visan eli vaneritehtaiden osakkeita, mutta jos vaneribusiness suomessa olisi hyvää ja sen tuotto noinko Upm siitä luopuisi? En omista Upm enkä Stora enkä aio omistaa myöskään tulevaisuudessa kumpaakaan.
Kun kurssi nousee, niin kaikki haluavat äkkirikastua. Siinä fundamentit unohtuu ja psykologia ottaa vallan, kuten esim. Nokian viimeaikainen voimakas heilunta osoittaa.
Enskan metsistä tulee aika poikkeuksellinen puhdas metsäomistukseen perustuva pörssiyhtiö. En minäkään raketoimiseen usko, mutta tuoton ja riskin suhde näyttää mielenkiintoiselta.
Jos olisin nuori mies ja rahoissani, sijoittaisin Storan Ruotsin metsiin. Ruotsalaiset eivät ole onnistuneet vielä oikein mitään tyrimään. Ovat sen verran taitavia Hannu Hanhia. UPM:ää en enää ostaisi. Suomalaisena sillä on autossaan Aku Ankan rekkari, 313. Metsäomaisuuden tuottoa on hyvä peilata Suomen valtion metsien tuottoon. Se, valtiolle tilitys, on kasvanut joka vuosi jo pitkään, niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Nytkään ei ole metsäpuolella kovin hyvä suhdanne, mutta niin vain valtionmetsien tulostavoitetta taas nostettiin 10 miljoonalla, eiköhän se ollut 155 miljoonaan. Ja tulos tullaan epäilemättä saamaan kokoon.
Vastasin R.Rannan kysymykseen sijoittamisesta Ruotsin Storan metsiin. Stora omistaa Ruotsissa metsiä 1,2 miljoonaa hehtaaria. En verrannut suomalaiseen pienmetsänomistajaan. Metsähallitus ei myy puuta, valtio myy. Metsähallitus hoitaa käytäntöjä. Ja toimittaa puuta toimitusmyyntinä tehtaille. Jos tuosta ”hankintahinnasta” vähennetään organisaation, korjuun ja kuljetuksen kulut, niin hinta ei luultavasti oikein kauas heitä yksityisen pystykaupasta saamasta hinnasta. En tiedä, mutta näin kuvittelisin.
Mekaanisen metsäteollisuuden loppua Suomessa maalailtiin tapetille myös silloin kun muovin käyttö puun paikalla esim. rakennusteollisuudessa alkoi saada ilmaa siipiensä. Tietokoneiden myötä piti kemiallisen metsäteollisuuden saaman kuoliniskun, no ei saanut, joskin paperin tuotanto on ottanut osumaa, kartongit toistaiseksi aika hyvin paikanneet. Pienesti on vain MB – omistusta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään