Keskustelut Metsänomistus Kannattako sijoittaa?

Tämä aihe sisältää 593 vastausta, 53 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi A.Jalkanen 2 viikkoa, 5 päivää sitten.

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 593)
  • Kannattako sijoittaa?

    Arvoisat metsänomistajat

    Mitä mieltä olette metsäyhtiöiden osakeista, ovat tippuneet vuoden aikana 25-35 prosenttia, joko ollaan pohjalla?

    Onko parempia ehdotuksia metsärahojen sijoittamiselle.

  • Remie

    Näinhän sitä velkaa syntyy. Tarkoittanet näitä mokia , eivätkä nämäkään ole suurimpia, tämä kun on 2015 tietoa listaan pitää lisätä muutamia jätti mokia. Metsät käyvät harvaksi kun nuokin rahat sieltä nyhdetään.

    Suomen historian ehkä noloin bisneskauppa esitellään ensi viikolla ilmestyvässä uutuuskirjassa Suomen pahimmat bisnesmokat: Tarinoita bisnesjohtamisesta.
    Helsingin yliopiston professori Markku Kuisman ja yrittäjä, kolumnisti Pekka Seppäsen kirjoittamassa teoksessa revitään auki suomalaisten vanhoja haavoja ja luodaan katsaus suomalaisten johtajien ja yritysten pahimpiin epäonnistumisiin.
    Yksi kirjan tapauskertomuksista käsittelee katastrofiksi osoittautuneita kauppoja, jotka Suomen sen aikainen valtion teleyhtiö Sonera teki vuonna 2000. Tuolloin yhtiö osallistui huutokauppoihin, joissa Saksan ja Italian valtiot myivät kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkotoimilupia.

    Sonera maksoi näistä umts-toimiluvista huikeat 4,3 miljardia euroa vain todetakseen ne pari vuotta myöhemmin täysin arvottomiksi. Uuden tekniikan kehitys oli viivästynyt, eikä Soneralla olisi ollut enää varaa verkkoinvestointeihin tai palveluiden pystyttämiseen.
    – Kansan suussa kauppa vääntyi hölmöläistarinaksi, jossa Soneran johtajat ostivat neljällä miljardilla ilmaa, Kuisma ja Seppänen kirjoittavat.
    Kirjoittajien mukaan Soneran silloisen johdon tempaisi mukaansa todellisuudentajun hämärtyminen, joka vakuutti heidät siitä, ettei maksetulla summalla ollut väliä. Umts-toimilupa näyttäytyi sijoituksena, jonka arvo ei voi laskea.
    Vaikutti siltä, että toimilupa tulisi olemaan sitä arvokkaampi, mitä lähemmäksi liiketoiminnan aika tulisi. Tätä aikaa ei koskaan tullut. IT-kupla räjähti Soneran kannalta liian varhain.
    – Kaupat johtuivat todennäköisesti enemmän Soneran johdon vauhtisokeudesta kuin oman edun tavoittelusta. Johto kuvitteli ehkä tosissaan, että umts-kaupoissa myytiin taivasosuuksia, niin kuin kirjaimellisesti ottaen myytiinkin.
    Kirjoittajien sanoin Soneran johto otti tietoisesti suuren riskin osallistuessaan Saksan umts-huutokauppaan. Kun riski osoittautui liian suureksi, alkoi poru ja syyttely.
    – Soneran riskinottajat eivät kuitenkaan ottaneet riskiä omilla rahoillaan. Heillä ei ollut mitään hävittävää. Kun kaupat osoittautuivat lopulta epäonnistuneiksi, Soneran johtajat eivät menettäneet lanttiakaan, kirja lataa.
    Epäonnistuneet kaupat olivat Soneralle lopun alkua. Kertyneiden velkojensa maksamisen vuoksi se joutui järjestämään osakeannin eli keräämään omistajiltaan lisää rahaa taloutensa pelastamiseksi.
    Siitä ei kuitenkaan ollut parantavaksi lääkkeeksi. Kauppojen myötä Sonera oli valmis ruotsalaisen Telian poimittavaksi. Sonera liitettiin Teliaan ja menneestä muistuttaa yhä edelleen Sonera-sana yhtiön virallisessa nimessä. Kaupat myös johtivat siihen, että Elisasta tuli Suomen valtion teleyhtiö Soneran sijaan.
    – Saksan umts-huutokaupan olennaisin seuraus oli se, että Suomen valtio ja Soneran muut osakkaat avustivat Saksan valtiota neljällä miljardilla eurolla. Jokainen suomalainen lahjoitti saksalaisille tuhat euroa puhtaana käteen, kirjoittajat tiivistävät.
    Soneran lisäksi teoksessa esiteltävien bisnesmokaajien joukkoon ovat päässeet muun muassa Stora Enso, Nokia, Suomen Pankki, Fortum, Talvivaara ja Outokumpu.

     

    Puu Hastelija
    sitolkka

    Kemijoen vedenkin on jo metsäojat niin sotkeneet, että tokko tuolla enää lohi eläskään.

    Perassic Park Perassic Park

    Ounasjokeen ylisiirretyt poikaset menestyvät joessa erinomaiasesti, samoin mäti-istutukset ovat onnistuneet . Mitään syytä ei ole etteikö Ylä-kemillä tilanne ole saman kaltainen.

    Suomen vesivoimarakentamisen historia on arvoton ja surullinen tarina.

    Vastaavaa näkee nykyään enää kehitysmaissa. Ehkä Suomikin tavallaan oli kehitysmaa sotien jälkeen. -ainakin jokien valjastamiseissa.

    Mielestäni tilanne vertautuu kemiallisen metsäteollisuuden tilanteeseen ennen kuin jätevesiä alettiin vaatia puhdistettavaksi. Vaatimus syntyi kansalaismielipiteestä joka ei enää hyväksynyt että teollisuus saa pilata jätevesillään suomen järviä.

    Vesivoimatuotannon murheellinen nykytilanne muistuttaa edellisen tilannetta 60/70 -lukujen vaihtessa. Vesivoimatuotannon oma etu olisi massiivinen asennemuutos asioiden tilaa korjaava oma-aloitteisuus.

    Metsäyhtiöt mielellän tuovat esiin valtavan edistyksen joka on saatu aikaan jätevesien puhdistuksessa. Samaan aikaan ne ovat merkittävä omistajataho energiayhtiöissä.  Samankaltainen ryhdistäytyminen tulisi tapahtua täälläkin. Omaehtoisesti.

     

     

     

    sitolkka

    Valtaosa metsäojituksista on sellaisia, että niiden vesiä on mahdoton puhdistaa ilman pumppausta. Pintavalutuskenttä onnistuu harvassa paikassa. Kun metsiä kunnostusojitetaan niin vesistöihin näyttää pukkaavan paksumpaa suurusta kuin ensimmäisellä ojituskerralla. Pienet saostuskuopat ovat lähinnä hyvää mieltä tuomaan. Muuta merkitystä niillä ei ole. Kunnon laskeutusaltaat auttaisivat vähän mikäli ne vuosittain puhdistettaisiin.

    Puuki

    Kun jätetään kunnostusojituksissa pitkät matkat vanhoja ojia perkaamatta ja vesistöjen ja ojien päiden välialueet kokonaan ojittamatta,  jos mahdollista, niin ei valumia juuri tule vesiin asti.

    sitolkka

    Vai ei juuri tule valumia. Itse juuri tarkkaillut jokeen tulevaa ojaa joka loppupäästä jätetty pitkän matkaa perkaamatta. Keväällä kun lumet sulaa niin ojassa sellainen koski, että kohina käy. Ja vesi täyttä moskaa. Ennen uutta ojitusta vesi oli jo aika kirkasta. Sama syyssateiden aikaan.

    Remie

    Kuusimetsiä ei mielestäni tarvitse ojittaa kuin sen verran että kulkeminen sydäntalvella onnistuu jollain pienillä vehkeillä. Meillä päin kuusi menestyy oikein hyvin vaikka vedessä seisten. Harvemmin märkyys täällä aiheuttaa mitään vaurioita myöskään koivulle joka täällä on arvo puu lämmityksessä. Juuristo pysyy talven ehjänä ja kohta keväällä kasvu lähtee täysillä vauhtiin. Kuusi vähän liiankin hyvin kun oksaväli alkaa lähemtymään 50 senttiä.

    Puuki

    Se riippuu tietysti myös mm.  valuma-alueesta, sadannasta ,maan kaltevuudesta ja maalajista tuleeko valumia vai ei .    Pienehköalaiselta kunnostusojitusalueelta ei tullut valumia vesistöön, kun ojiin jätin n. 30-100 m kaivamatonta ennen järveä ja lietekuoppina toimii pitkät ojat alavimmissa kohdissa ennen ojien päättymistä.

    Remie

    Taitaa ainoaksi vaihtoehdoksi jäädä että lainaa rahaa jollekkin jolla on vakuudet kunnossa, 10% korolla + kulut.

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 593)