› Keskustelut › Puukauppa › Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 969)
1 2 3 … 10 11 12 … 95 96 97

  • Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

    Sent on: 24.1.2020, 13:48

    Merkitty: 

    ” Turun hovioikeus kääntyi metsänomistajan kannalle.”  Metsänomistaja pystyin esittämään näytön siitä, että tukisaannon vähyys johtui väärästä katkonnasta.  Tämä on iso ja hyödyllinen ennakkotapaus kaikille metsänomistajille, ja siitä miten kannattaa järjestää hakkuunaikainen valvonta.

    Minkälaisia ajatuksia päätös toi mieleen palstalaisissa ja onko omalle työmaalle sattunut piirteitä virheellisestä katkonnasta ?

    Tekijä
    metsä-masa metsä-masa
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Metsuri motokuski 28.1.2020, 13:05

    En usko että kenelläkään ostomiehellä ole vaatimusta täydellisestä leimikosta. Leimikko on mikä ja puutavaran laatuvaatimukset ovat mitä ovat. En usko että mikään saha hyväksyy sitä että huonolaatuisesta leimikosta voidaan hakata huonolaatuista tukkia. Minun uran aikana en ole koskaan huomannut että kun leimikko on lenkoa ja poikaoksaa täynnä niin tehtaalle voisi toimittaa huonolaatuisempaa tukkia. Jos näin olisi niin eihän tukin laatuvaatimuksilla olisi mitään merkitystä.

     

     

    mehtäukko 28.1.2020, 13:11

    Juuri noin kuin Mm toteaa. Sen jälkeen tuleekin ne tekemällä tehdyt ongelmat, jos aletaan luulotautisesti vaatia yhtä sun toista. Ja siinä valossa myhistyksen tilastoleimikoilla saa pyyhkiä ahteria.

    Jätkä 28.1.2020, 13:38

    Tulee mieleen erään maatalousoppilaitoksen opetusmetsässä oppilasten harjoitustyönä tehty avohakkuukuvio. Taikka sen mäntyjen laatu. Männiköstä olisi voinut hyvällä omallatunnolla käyttäänimitysta ”Räkämännikkö” .

    Järeys ja runkojen suoruus kyllä olisi täyttänyt tukin laatuvaatimukset, mutta oksat olivat alusta loppuun liian suuria ja niitä oli paljon myös kiehkuroissa.

    Koulutilan työnjohtaja riemastui, kun alkoi ”Tukkia” mennä kuituun. Opetustilanne ja oksien mittaus ja laadutus käytiin tietenkin läpi laatuliitteen mukaan. Kahteen mieheen pitivät puhuttelun allekirjoittaneelle ja jankuttivat vain, että: ”Eihän näillä vaatimuksilla tule tukkia lainkaan”.

    Minkäs sille tekee, ei tosihuonosta saa edes kelvollista- saatikka hyvää – tekee sen miten tahansa, vaikka esim kuivasta oksasta saa usein tuoreen, kun sen leikkaa aivan puun pintaa myöten pois – siis kuorikin pois.

    Ostohenkilön pitää vain kylmästi sanoa, jos leimikosta ei saada kelvollista tukkia, ettei tule pahoja oikeudenkäyntejä.

    metsä-masa metsä-masa 28.1.2020, 15:14

    Laadullisesti tavallinen leimikko voi sisältää vastaanoton mukaan sahalla 1, 2, 3 luokkaa miltei tasajaolla ja lisäksi 1-3 % ns. raakkia, kaikki nämä myyjälle  60 € / m3. Jos leimikko on heikkolaatuinen ja hakattu hyväksyttävästi tukiksi silloin kolmoisluokan tukin osuus kasvaa ja ykkösluokan vastaavasti pienenee. Sahurille tämä on tietysti menetys, koska valmiintavaran hintaerot on huomattavia.

    Käytännössä tämä tarkoittaa, että laadullisesti heikonleimikon myyjä hieman voittaa, koska laatulisää suursahoilla ei käytännössä tunneta. Oston vaiheessa leimikoiden välinen hintaero on vain muutama euro ja kilpailutilanteessa ei sitäkään.

    Jovain 28.1.2020, 16:00

    Minusta täällä ei ole muut vaatineet kuin mehtäukko. Väittää että huonolaatuisesta leimikosta pitäisi tehdä huonolaatuista tukkia. Ja että sitä vaativat metsänomistajat ja metsänhoitoyhdistys. Minusta metsänomistajat ovat kyllä laatutietoisia ja tuskin alkavat sahaamaan omaa oksaansa.

    mehtäukko 28.1.2020, 16:44

    Mikä trolli on tämä nimim. JOVAIN, joka osaa kunnostautua asian jos toisen vääristämisessä ja valehtelemisessa?

    Mettämies Mettämies 28.1.2020, 19:28

    Jaahas, sama rosvokopla jatkaa touhujaan vuodesta toiseen jakukaan ei mahda mitään.

    Aavistin että vuoden 2013 jälkeen eivät tule enää antamaan motolistoja myyjille,
    koska niistähän sen kus……. näkee.

    Todella kovaa on tuo suojelu kun eivät hovillekaan listoja toimita.

    Näissä tuskin on kyse mistään tukin ”oikeista” pituusmitoista vaan siitä,
    että sopimuksessa olevaa minimilatvamittaa ei noudateta.
    Yleisesti sopimuksissa käytetty 160 on käytännössä hakkuilla ihan jotain muuta.
    Taisin taannoin tuota laskea, olikohan jotenkin näin: jos 160 => 200, tukkiprosentti putoo about 15%

    Olisi hyvä tietää millä argumenteillä metsänomistaja tässä menestyi,
    tietääkö joku tuosta enemmän ?

    Puuki 28.1.2020, 19:52

    Ei ole tarkempaa tietoa mutta melko varmasti syy oli se, että firma ei julkaissut katkontatietojaan vaikka oikeuslaitos niitä pyysikin todistusaineistoksi.  <Olikos se niin että tulevaisuudessa ainakin yksityiset oman piikiin myyjät saa tukkilistat kuten ennenkin on saaneet. Valtakirjalla myyjistä en tiedä onko eri käytäntö, kun mhy :t tekee omaan piikkiin kauppaa kilpailijanakin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.1.2020, 20:06

    Mhy:n rooli puukaupassa on metsänomistajan valtuuttamana toimia joko kaupassa avustavana (puun ostajia kilpailuttava ja valvova) tai puuta välittävänä, eli se myy lisäksi korjuu- ja kuljetuspalvelua. Mhy ei ainakaan aiemmin ole ostanut itselleen puuta – eihän sillä ole jalostuslaitoksiakaan.

    Jovain 28.1.2020, 20:25

    Onhan se poikkeuksellista, että tukin kuitukasaan tai ”lumpeiksi” puimisesta tai muulla tavalla sopimuksen vastaisesti ”ennakkotapauksia” tehdään joka päivä ja paljon. Lakitupaan niistä yltää ani harvoin, jos koskaan.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 969)
1 2 3 … 10 11 12 … 95 96 97