› Keskustelut › Puukauppa › Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

Viewing 10 replies - 51 through 60 (of 969 total)
1 2 3 … 5 6 7 … 95 96 97

  • Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

    Sent on: 24.1.2020 at 13:48

    Tagged: 

    ” Turun hovioikeus kääntyi metsänomistajan kannalle.”  Metsänomistaja pystyin esittämään näytön siitä, että tukisaannon vähyys johtui väärästä katkonnasta.  Tämä on iso ja hyödyllinen ennakkotapaus kaikille metsänomistajille, ja siitä miten kannattaa järjestää hakkuunaikainen valvonta.

    Minkälaisia ajatuksia päätös toi mieleen palstalaisissa ja onko omalle työmaalle sattunut piirteitä virheellisestä katkonnasta ?

    Creator
    metsä-masa
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Hyöteikkö 25.1.2020 at 15:48

    Käräjäoikeus teki ratkaisun puunostajan hyväksi ja hovioikeus sitten puunmyyjän hyväksi. Korkein oikeus ei myöntänyt ostajalle valituslupaa. Joten sekä ostaja että myyjä voittivat että hävisivät. Hovioikeuden ratkaisu ei kuitenkaan ole mikään ennakkopäätös ”mitä kaikki noudattakoot”.

    metsä-masa 26.1.2020 at 12:41

    On erittäin mielenkiintoisia seurattavavia eri ostajien tukinkatkonta tulokset !

    Tavaralajikatkonta on ostajien suosiossa, koska laaturiskit pystyy hakkuuvaiheessa eliminoimaan pois sahanraaka-aineesta. Sahuri voi käyttää runkohinnoittelua, mutta vain tasarakenteisissa- ja hyvä laatuisissa tukkileimikoissa.

    Yllätyksiä voi tulla vastaan myös paljonerikoismittoja sisältävissä aptissa, huomio kannattaa kiinnittää erikoispituuksien latvaläpimittoihin, esim, jos latva poikkeaa 2-3 cm minimi tukin paksuudesta, hukkapätkä menee silloin kuituun, tai jos erikoispituuden jälkeen ei saada aivan normaalia tukkia. Tietenkin näiden kertymään vaikuttaa aptin painotus haluttuun pituuteen.

    Tukkileimikoiden korjuunvalvonta on mielestäni kannattavaa, ja heti aloituksen päivän jälkeen. Työn ääressä tapaaminen selventää molempia osapuolia ja vapauttaa moton kuljettajan normaaliin työn rytmiin.

    suorittava porras 26.1.2020 at 13:00

    Hyvä huomio nuo erikoismitat. Esim . järeällä sorvitukilla saattaa olla vain yksi pituusmitta, ja okasisella välitukilla kaksi.Lisäksi on enemmän pituuksia sisältävää tukkia , jota voi tehdä rungon kaikista osista , mutta vain tiettyyn maksimiläpimittaan asti  .Käytännössä raja on sorvitukin minimi latvaläpimitta . Kuivaoksaisen välitukin jälkeen ei välttämättä olekaan enää tehtävissä ko tavaralajia tai voimakkaasti kartiomaisen rungon sorviosuuden jälkeen ei saa tehtyä toista tukkia esim. tukkiosuuden puolessa välissä olevan mutkan tai poikaoksan takia. Nämä asiat eivät ole todettavissa pinoja tai katkontalistoja katselemalla. Tarkastelu ja arviointi on tehtävä puiden ollessa katkottuna levällään. Vuosia sitten palstaa kohdannut lumituho saattaa aiheuttaa isonkin aleneman tukkiprosenttiin puhumattakaan siitä , että ollaan siellä alunperin pahamaineisessa räkämännikössä . Jälkimmäiset ovat juuri nyt tulossa päätehakkuuikään.

    Jätkä 26.1.2020 at 14:20

    Ranskalaisella sahalaitoksella pääsimme tutustumaan hieman parempaa kuusta jalostavaan tekniikkaan. Rungot tuotiin osarunkoina pitkillä pylväsautoilla, josta ne purettiin yksitellen lajitteluun ja katkontaan. Katkontapöytä oli kuin kenttäsirkkelin pöytä, mutta pidempi. runko oli siinä tyvi edellä ja apteeraaja ajoi pöytää eteenpäin. Se myös pätkittiin siinä tehokkaalla sahalla, joka vain sipaisi puuta – ja poikki. Koko rungon pätkät menivät omiin lokeroihinsa ja sieltä pöllit menivät erilaisille sahoille. Sahaustyyli oli, että tukki oli ilmassa ja siitä vannesaha livautti tuppilautaa / lankkua.

    Sanoisin, että tukki sahattiin tarkkaan saheiksi ja tehoja oli laitoksessa sen verran, että ei Suomessa hirveän monta tehokkaampaa sahalaitosta ole.

    Suomessa ollaan kyllä siinä suhteessa pahoin takamatkalla, mutta osasyynä voidaan pitää todella halpaa puun hintaa, jota teollisuus on onnistunut suitsimaan varsin tehokkaasti.

    suorittava porras 26.1.2020 at 15:10

    Ollaan kyllä edellä muita. Puu katkotaan jo metsässä asiakkaiden toiveiden ja tilausten mukaisesti ja viedään suoraan tarvitsijoille. Sorvipöllit ,hirsiaihiot,pylväät ,tavalliset tukit ja erikoismitat kaikki omiin osoitteisiinsa. Eikä kuljetella hiekkaisia puita kenellekään. Tavaralajimenetelmän avulla kilpailukykymme on säilynyt edes jotenkin syrjäisestä sijainnistamme huolimatta.

    Rane 26.1.2020 at 16:05

    ”Nämä asiat eivät ole todettavissa pinoja tai katkontalistoja katselemalla. Tarkastelu ja arviointi on tehtävä puiden ollessa katkottuna levällään. ”

    Kuinka monta kertaa suorittavalle on firman oma laadunvalvonta tehnyt näin?

    suorittava porras 26.1.2020 at 16:25

    Sahalta tulee palaute muutamassa sekunnissa ,jos rakkeja löytyy liikaa.

    Totean vain ,että vikaisten puiden oikea katkonta on todettavissa vain katkottuna levällään hakkuun aikana. Pinosta ko asioita on täysin mahdoton päätellä luotettavasti. Joka systeemiä epäilee ,on velvollinen näyttämään epäilyksensä toteen edellä mainitulla tavalla.

    mehtäukko 26.1.2020 at 16:40

    On tähän väliin kerrattava aiempia juttuja.

    Mo ostaa kovan kilpailun päätteeksi ylihintaisen tai huonolaatuisen tai korjuuseen hyvin epä-edullisen palstan. Viulut kärsitään nahoissaan.

    Mo uudistaa kalliisti nurinkurin tai ei ollenkaan, tai laiminlyö monet muut kannattavat hoitotoimenpiteet. Viuluista vaietaan hiljaisiksi.

    Mo tekee kuin tekeekin aikoinaan luonnollisesti syntyneeseen korpikuusikkoon uudistushakkuun.Mukana on lajinsa hieskoivuja ja mäntyjä. Ostajana on tuttu klusterin ukkeli ja nimet alle.

    Edellä mainitut asiat voisivat aivan hyvin olla totta yhdellä jos toisella ”metsätilalla”, ja kysymys kuuluu: onko ihan oikeasti korrektia ja loogista ahdistaa se klusterin motokuski mahdottomien edessä, kytätä ja vaatia vaikka kuu taivaalta pinon päälle? Missä olisi raja omista toilauksista vaatimukseen täydellisestä tukin katkonnasta, kun olosuhteet ja kaikki lähtökohdat ovat rajallisia?

    Metsuri motokuski 26.1.2020 at 17:30

    Tuosta suorittavan kommentista katkonnan tarkastamisesta vain puiden ollessa levällään. Valitettavasti asia on juuri näin. Me metsäkonemiehet, nykyiset ja entiset, kyllä osataan kertoa se oikea paikka jossa katkonnan voi tarkistaa. Tuosta on ihan turha väittää vastaan.

    Tuosta menähtäukon kirjoituksesta olen samaa mieltä myös. Mutta sen voi todeta että kun ihmisluonto on mitä on niin järkevä valvonta on aina paikallaan. Keskustelemalla moni asia selviää ja usein se epäkohtakin on selitettävissä kunhan avoimesti ja rakentavasti kysyy.

    metsä-masa 26.1.2020 at 18:24

    ”mehtäukon” näkemys leimikoiden lähtötilanteesta on hyvin monessa tapauksessa osunut oikeaan. Oma huomioni on myös se, että motonkuljettajasta tehdään syntipukki liian usein. Jos motonkuljettaja poikkeaa saaduista katkontaohjeista tekee hän siinä virheen, joka voi johtaa hänet myöhemmin hankaluuksiin työnantajansa toimesta.

    Kaikki merkittävät puunkäyttäjät ohjaavat nykyisin moton katkontaa ostajan toimesta lähetetyllä aptilla, ja sen painotuksia kuljettajalla ei ole sanottavasti mahdollisuutta muuttaa.

    Puunostaja ohjaa motoisäntiä hyvinkin tarkkaan hakkuutuloksen määrällä ja sopimuksen laatuvaatimusten pohjalta, palaute tulee nykyisin nopeasti ja luotettavasti (laaturaportit hakkuusta). Yrittäjän heikko menestyminen hakkuussa voi vaikuttaa alentavasti hakkuutaksaan, tai tulla eteen seuraavassa sopimusneuvottelussa.

    Metsänmyyjän kannattaakin perehtyä tarkemmin ostajan mittavalikoimaan ja sen liitteisiin ennen kaupan solmimista, silloin kädessä on kättä pitempää ja mustaa valkoisella, jos tarvetta ilmenee.

     

     

Viewing 10 replies - 51 through 60 (of 969 total)
1 2 3 … 5 6 7 … 95 96 97