› Keskustelut › Puukauppa › Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

Viewing 10 replies - 841 through 850 (of 969 total)
1 2 3 … 84 85 86 … 95 96 97

  • Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

    Sent on: 24.1.2020 at 13:48

    Tagged: 

    ” Turun hovioikeus kääntyi metsänomistajan kannalle.”  Metsänomistaja pystyin esittämään näytön siitä, että tukisaannon vähyys johtui väärästä katkonnasta.  Tämä on iso ja hyödyllinen ennakkotapaus kaikille metsänomistajille, ja siitä miten kannattaa järjestää hakkuunaikainen valvonta.

    Minkälaisia ajatuksia päätös toi mieleen palstalaisissa ja onko omalle työmaalle sattunut piirteitä virheellisestä katkonnasta ?

    Creator
    metsä-masa
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Tolopainen 15.3.2020 at 13:04

    Puukaupan onnistumisen näkee vasta kymmenen vuoden päästä. Jos hakkuutulo on tuplaantunut voi olla tyytyväinen. Tai rahat ovat kadonneet huonoissa sijoituksissa korona myrskyn aikana, jos sattui sijoittamaan rahat tammikuussa.

    mehtäukko 15.3.2020 at 15:06

    Jätkä: mehtäukon muroihin ei ole tähän päivään kenenkään kusi kerennyt yltää. Mahdollinen yritys on jäänyt ruikkimiseksi ja ”jostain syystä” toistoja ei ole näkynyt..! Olen ollut (edelleen )monessa kerhossa mukana, eikä mistään ole tarvinnut kesken lähteä saati monotettu.

    Ranen ei tarvitse olla huolissaan mehtäukon työhistoriasta. Kaikkien osallisten kanssa voin edelleen silmiin katsoen tervehtiä. Haasteet pysyvät päivittäin päällä, mutta ei ole minkäänlaista onkkelmaa suoriutua tehtävistä. Tietohan ei lisää tuskaa vaan varmuutta.Keto-kouriin viittaus lähti telavedon ansiottomasta ylistyksestä.

    Metsuri motokuski 15.3.2020 at 15:28

    Totuushan on niin että manuaali apteeraus josta jätkä ja AJ:n kirjoittelee antaa tarkemman apteerauksen kuin automaattiapteeraus nykyisillä jakauma matriiseilla. Oikeastaan näissä kahdessa katkonnassa (manu hakuu ja motohakkuu) on yksi eroavaisuus, joka tekee motohakkuusta vähemmän tarkan. Se johtuu siitä että manuhakkuussa ei käytetä jakauma matriisia eikä muitakaan laskentamalleja jolla pyritään katkomaan tukit tiettyihin suosituksen mukaisiin pituuksiin. Jos metsuri joutuisi työssään ottamaan jakaumamatriisit käyttöön olisi hänen katkontansa huomattavasti epätarkempi, koska samalla kun hän pohtisi katkontaa hänen pitäisi pitää kirjaa siitä mitä pituuksia hän on katkonut ja kuinka paljon. Jossain vaiheessa hänen olisi sitten lopetettava tiettyjen pituuksien katkonta jos jokin ennalta määrätty määrä tukin pituutta tulee täyteen.

    Metsälehden kirjoituksessa oli hyvin otettu nämä matriisit esille. Videossa olleen moton virheellinen katkonta johtuu juuri tästä matriisista. Siinä pölkylle oli laitettu niin korkea arvo että se ei tehnytkään parasta mahdollista mittaa vaan sopivamman mitan. Mitä tulee tuohon moton arvomatriisiin. Kyseisen arvomatriisin oli todennnäköisesti laatinut urakoitsija, koska mhy:llä ei välttämättä ole sellaista henkilö joka osaisi arvomatriisit laatia. En tiedä onko näin kaikilla mhy:n korjuupalveluilla. Samoin katkonnasta puuttuivat lyhyet täydennysmitat, koska puunostaja on antanut korjuupalveulle haluamansa mitat joilla he puunsa ostavat korjuupalvelulta.

    Olisin toivonut että jutun kirjoittaja olisi ottanut vaikka jonkin yhtiön hakkuun esimerkiksi, koska siellä matriisit laaditaan ostajan toimesta ammattitaitoisemmin ja katkontapituuksia on enemmän käytössä. Olisi ehkä tullut parempi tulos. Nythän tuloksesta saa sen kuvan että aina mennään hakkuussa pieleen ja tuhlataan tukkiosuutta kuituun.

    metsä-masa 15.3.2020 at 15:33

    Mikko Riikilä: hyvä tarkennus, hakkuuvaiheessa ei voi muuta kun toteuttaa kyseisen kaupan mittavalikoimaa, käytännössä niissä on merkittäviäkin eroja kun halutaan ainespuu kerätä tarkasti talteen.

    Sahan lajittelun mittalaitekin on mittauslain alainen, eli sekin on kaliproitava ja siitä on pidettävä lokikirjaa, kuorikertoimella korjataan kevät kesän nila-ajan ja lumipuun ongelmaa. Tuloksissa voi syntyä eroja jos sitä verrataan moton tulokseen, jossa otos on tehty kuoripäälliselle tukille

    Viikonvaihde on tuonut palstalle paljon hyvin perusteltuja näkemyksiä apteerauksesta ja katkonasta !

    oksapuu 15.3.2020 at 15:33

    Ostomiehet kyllä muistaa kertoa että lyhyttä tukkia ei saa tyvestä tehdä eikä niitä saa kauppakirjaan kirjata…

    Niitä sitten tehdään jos tarvetta sattuu olemaan. Selvää on että jonkun muroihin on pissitty 🙂 …

    Planter 15.3.2020 at 16:37

    Makasiinin jutussa oli automaattiapteerauksen tekemälle tukkiosuuden hukkaamiselle hyvät selitykset. Matriisiasia lienee aika selvä. Toinen mahdollinen virhe on mielenkiintoinen: Kone oli kuvausta varten siirretty paikalle erilaisesta leimikosta.

    Runkohan olisi mahdollista periaatteessa mitata hyvinkin tarkaan ajamalla koko runko hakkuupään läpi edestakaisin ennen katkontaa. Koneen nopeutta ja tuottavuutta on kuitenkin saatu lisää tekemällä ennustava ohjelma, joka kerää tietoa ”historiasta”, minkälaisia runkoja on ollut ja olettaa, että leimikko jatkuu samanlaisena. Runkoja ei tarvitse kihnata edestakaisin ja siitä vaan poikki ja pinoon 500 mottia kahdeksassa tunnissa.

    Kun kone viedään uuteen leimikkoon, on historia väärä ja ohjelma ennustaa aluksi väärin. Samoin ennustus menee väärin, jos saman leimikon sisällä on paljon vaihtelua, esim runkojen muodoissa. Tasaista samanlaista ”puupeltoa” puidessa automatiikka toimii hyvin.

    Saman ilmiön voi nähdä vaikkapa vähän uudempien autojen polttoainemittareissa, jotka näyttävät jäljellä olevaa ajomatkaa ennen tankkausta. Siinäkin ennustetaan.

    Kaupunkiajossa on kulutus suurta. Kun ajelee ensin kaupungissa ja siirtyy köröttelemään 80-kymppiä maantielle, mittari voi näyttää, että jäljellä oleva ajomatka alkaa pidentyä. Ikäänkuin bensaa alkaisi kertyä lisää tankkiin. Ennustaja oletti aluksi, että koko tankillinen ajetaan kaupungissa, kunnes huomasi, ettei niin käynytkään ja alkoi vähitellen korjata ennustustaan. Ennustaja on kuitenkin aina jäljessä ellei koko tankillista ajeta tyhjäksi samalla tavoin. (tai koko leimikko ole samanlainen)

    mehtäukko 15.3.2020 at 16:54

    ”Kun kone viedään uuteen leimikkoon, on historia väärä ja ohjelma ennustaa aluksi väärin…”  Esitin tuota jo sivulla 80, mutta muut vanutuksessa seikat painaa enemmän..

    Puuki 15.3.2020 at 17:38

    Aivan. Enemmän painoi se, että lyhyitä mittoja oli jo tehty riittävästi ja tarvittiin lisää pitkää tukkia, joten tukki% putosi  1. tukilla 76%:sta 51 %:iin sen takia.  Jos on huono tuuri myyjällä leimikossaan ja puut sattuu olemaan enimmäkseen pienempää kokoa, saattaa tukki% siis laskea hyvinkin pieneksi leimikkoon sopimattoman aptin takia.   Isompi 2. esimerkkipuu  tulikin apteerattua koko tukkiosuuden mukaisesti oikein.

    Metsuri motokuski 15.3.2020 at 17:53

    Käytännössä tuo runkopankki ei ole noin merkityksellinen. Runkopankki muodostuu tuhansista rungoista ja jos kone pyörii samoilla alueilla ei puiden rakenteessa ole merkittävää erilaisuutta. Sen vuoksi leimikon vaihdolla katkontaan ei voi oikein perustella.

    mehtäukko 15.3.2020 at 18:03

    Ei kai noin? Runkopankki ollee muutama kymmen runkoa… Uusilla rungoilla päivittyy ja vanhempaa poistuu…

Viewing 10 replies - 841 through 850 (of 969 total)
1 2 3 … 84 85 86 … 95 96 97