› Keskustelut › Puukauppa › Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

Esillä 10 vastausta, 881 - 890 (kaikkiaan 969)
1 2 3 … 88 89 90 … 95 96 97

  • Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

    Sent on: 24.1.2020, 13:48

    Merkitty: 

    ” Turun hovioikeus kääntyi metsänomistajan kannalle.”  Metsänomistaja pystyin esittämään näytön siitä, että tukisaannon vähyys johtui väärästä katkonnasta.  Tämä on iso ja hyödyllinen ennakkotapaus kaikille metsänomistajille, ja siitä miten kannattaa järjestää hakkuunaikainen valvonta.

    Minkälaisia ajatuksia päätös toi mieleen palstalaisissa ja onko omalle työmaalle sattunut piirteitä virheellisestä katkonnasta ?

    Tekijä
    metsä-masa metsä-masa
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Metsuri motokuski 17.3.2020, 15:07

    No pitkissä ja pitkissä. Tarkoitin että tukin katkonta on vain 43 dm pitemmissä mitoissa. Mutta jos 52 dm ei ole pitkä mitta niin ei sitten.

    suorittava porras suorittava porras 17.3.2020, 15:30

    Ei se lyhytkään mitta aina auta. Kone tarjosi tyvestä 3,7:n ja seuraavassa tukissa olikin vika keskellä . Lyhyt mitta johti  5 metriä paksua puuta kuituun. Kone teki lyhyen mitan aluksi ,jotta seuraavassa pöllissä olisi riittänyt varmuudella mittaa tukiksi asti. Oksien kätkössä lymynnyt poispäin suuntautuva mutka teki kuitenkin pöllistä raakin. Näitä tapauksia on Keski-Suomen metsät tulvillaan. Puutostilojen ja koivujen vaivaamia kuusikoita riittää.

    Vielä tuohon Metsälehden esimerkkitapaukseen sen verran.,että koneen ja ohjelmistojen ominaisuudet ovat parhaimmillaan käsiteltäessä pystystä otettuja puita. Kouran tarvitsee vuolaista vain hiukan kaarnaa rungosta niin ennuste heittää helposti sen verran ,että tavoite ei osu kohdalleen.

     

    Puuki 17.3.2020, 15:31

    Jokin n. 31 dm;n japanintukkimitta on hyvä lisä varsinkin , jos leimikon puissa  on tyvilenkoutta tai mutkaisuutta sillä korkeudella .

    On ehdotettu mm. istutustiheyden nostamista jotta sahatukkien laatu paranisi ja tuottavuus paranisi.  Ensin pitäisi kuitenkin saada laadunmukainen erottelu sahoille ja myös sen mukainen tukkien hinnoittelu pidemmän ja kalliimman kasvatuksen vaativille tukeille.  Ei nykyisillä kuitupuun hinnoilla kannata lisätä uudistuskuluja .

    Jätkä 17.3.2020, 16:48

    arto:”Voihan paksuumitat merkata sahan laippaan. Jonserdissä ne löytyy sahan ulkosyrjältä.”

    -En olisi tuosta ihan sata-varma.

    olikarkki 6.4.2020, 16:27

    Metsänomistajan vastuu. Kuten tämäkin esimerkki näyttää niin kauppakumppani olisi viisainta valita ainoastaan luotettavista toimijoista. Onhan monesti nähty että hyvääkin tukkia menee kuitupinoon, ja vain siksi että sellulla tekevät miljarditulosta. Hyvästäkään tukista ei ole niin väliä.

    metsä-masa metsä-masa 6.4.2020, 18:49

    Tukkivaltaisista kesäleimikoista on syntynyt yleistä kiinnostusta täälläkin, lähinnä itsenäisten sahureiden toimesta. Kauppakumppanuutta tarjotaan hyvällä pituusmitta valikoimalla ja sitä kautta hyvällä tukki saannolla. Vaikuttaa kuin sahureiden toimesta uskallettaisiin vahvemmin perustella tuleva tukkikertymää.

    Myyjän tehtäväksi jää saada kauppakirjalle laaja pituusmitta valikoima ja selitys (ennalta määrätyt mitat) mitä pituuksia aptin kautta painotetaan.

    Hoidettu ja ainakin kaksikertaa harvennettu päätehakkuu leimikko on yleensä kokeneelle hakkaajalle jo selväpiirteinen mitä rungosta saa ja milloin siihen on mentävä käsiajon kautta, tämä tietysti edellyttää niitä pituus ja läpimitta vaihtoehtoja.

    Joskus voi lipsahtaa motokuljettajalta jopa liian helppo vastaus, että kun oli sitä ja tätä vikaa, ja kun automatiikka ohjasi näin, näitä tosin tapaa vähemmän sahureiden. motoilta.

    Kirjoittamaton hakkuun sääntö ja ohje voi syntyä kun hakkuuta ei oikein valvo kukaan, firma tykkäsi kuidusta ja kuljettaja tykkäsi ajaa automaattiohjauksella ja jos hakkuusta ei tule palautetta, siihen syntyi käytäntö ja malli Toivo Hyvärisen esimerkin mukaan.

    husse 6.4.2020, 19:08

    Täysin metsänomistajan oma syy. Ahneena on valinnut toimijan joka tarjonnut korkeimman  yksikköhinnan. Ehkäpä joku toinen olisi pienemmällä yksikköhinnalla katkonut paremmin, puukaupan tilipussi olisi ollut samaa tasoa tai parempi, lisäksi korjuujälki olisi voinut olla toisella toimijalla parempi.

    Kilpailutuksessa monesti mitataan vain kuka maksaa korkeimman yksikköhinnan ja valitaan se. Mutta mikä mittari on kilpailutuksessa korjuun laadulle? Kun maksetaan isosti, pitää tinkiä suunnittelun ja korjuun laadusta.

    suorittava porras suorittava porras 6.4.2020, 19:15

    Entäpä , jos saha ei tee edes tarjousta . Huonolaatuiset leimikot päätyvät aina sellufirmojen ostettaviksi . Kannattaa ensin tarkistaa laatutekijät ennen , kun alkaa moittia jotain tiettyä toimijaa.

    Visakallo Visakallo 6.4.2020, 21:23

    Suorittavalla on kyllä jäänyt automatiikka hyvin tiukasti päälle: Tapahtuu metsässä mitä tahansa metsänomistajalle kielteistä, se on  a i n a  metsänomistajan omaa syytä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.4.2020, 21:43

    Kilpailutuksessa monesti mitataan vain kuka maksaa korkeimman yksikköhinnan ja valitaan se. Mutta mikä mittari on kilpailutuksessa korjuun laadulle? Kun maksetaan isosti, pitää tinkiä suunnittelun ja korjuun laadusta.

    Herää kysymys, onko tosiaan noin, että yhtä aikaa ei voi saada sekä hyvää puun hintaa, hyvää katkontaa että asiallista korjuun laatua?

Esillä 10 vastausta, 881 - 890 (kaikkiaan 969)
1 2 3 … 88 89 90 … 95 96 97