Keskustelut Harrastukset Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

Tämä aihe sisältää 275 vastausta, 34 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi A.Jalkanen 5 kuukautta, 1 viikko sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 275)
  • Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti valkohäntäpeurojen aiheuttamista vahingoista viljelyksille. ”Harmittaa sanoa, mutta näennäisviljelyä tämä tarkoittaa, kun osaa pelloista ei kannata peurojen takia viljellä tosissaan. Ennen tuhoja oli metsään rajoittuvilla pelloilla. Nyt peuroja on niin paljon, etteivät aukean keskelläkään olevat pellot säästy.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.389700

    Miksi peuroja ruokitaan, kun niitä on paikoin jo paljon?

    Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo, että tukiruokinnalla on ankarina talvina eläinsuojelullinen merkitys. ”Leutoina talvina ruokinta ei ole välttämätöntä, kovina pakkastalvina sitä tarvitaan. Ankarissa oloissa osa eläimistä voisi nälkiintyä.” Peurojen aiheuttamat vahingot lisääntyisivät, jos ruokintaa ei järjestettäisi.

    Ruokinnalla on iso merkitys myös metsästyksen kannalta, sillä 80 prosenttia saaliista ammutaan vahtimalla ruokintapaikoilta. Ruokintapaikkojen sijoittelulla pystytään Impolan mukaan jonkin verran ohjaamaan peurojen liikkeitä, esimerkiksi pois vilkasliikenteisten teiden ympäristöstä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.389950

    Peurat ja kauriit ruokailevat siis kesäisin ”sosialisoiduilla” viljelyksillä ja taimikoissa, ja runsaslumisina talvina ne ovat täysin riippuvaisia ruokintapaikoista. Tällainen menettely ei oikein vaikuttaisi täyttävän kestävän riistatalouden kriteereitä. Luulisi sen edellyttävän ainakin sitä, että riistaeläimet tulevat toimeen villin luonnon antimilla.

    Tulisiko siis helpommaksi ja halvemmaksi kasvattaa sama määrä kauriin ja peuran lihaa isohkoissa aitauksissa Uuden Seelannin tapaan? Ei tulisi liikennevahinkoja eikä punkkitauteja. Jäljelle jäisi hirvi, jonka metsästykseen kaikki keskittyisivät, ja kanta saataisiin Lounais-Suomessakin vakiinnutettua alueellisen riistaneuvoston toiveiden mukaiselle tasolle.

  • Pihkakintas

    Kauriin makuut puintipellolla aika pahoja. Hankaloittaa työtä aika paljon ja huonontaa työjälkeä. Sänget jää epätasaisiksi ja vaikeuttaa muokkauksia ja kylvöjä. Homeita tulee viljaan, ei kelpaakaan elintarvikekäyttöön ym ym . Näitä haittoja helposti vähätellään, ei ole mitätön asia!

     

    arto

    Helppo poistaa, Lumiaikaan kulkevat peltoladoissa syömässä. Heiniin makoilemaan ja PUM….Kauris paisti….Tuttu isäntä kertoi.

    Pihkakintas

    Turha puhua lihantuotannosta. Täysin olemattomassa marginaalissa kaikki muut kuin sika, nauta ja broileri.

    sitolkka

    Valkohäntäpeura on haitallinen vieraslaji, jonka aiheuttamia tuhoja ei kenenkään maanomistajan tarvitse sietää. Suomen luontaisten eläinten aiheuttamissa tuhoissa on ihan tarpeeksi sietämistä. Jokaisen maanomistajan tulee olla oikeus ampua tai ammuttaa maallaan olevat vieraslajit vuodenajasta riippumatta. Tietenkin kesällä niin, että vasat ensin. Tulisi pyrkiä siihen, että tämä laji saataisiin kokonaan mahdollisimman pian pois luonnostamme, ennen kuin se aiheuttaa alkuperäisille lajeillemme liikaa haittaa. Nyt kansalaisaloitetta kehiin asiasta.

    jees h-valta

    Sitolkan linjoilla täysin. Heti valmis tuon allekirjoitukseen.

    Planter Planter

    Laukonpeura/valkohäntäpeura/valkohäntäkauris on tarhakarkulainen ja määritelty paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi.

    Jos niitä halutaan täällä pitää , ne pitäsi palauttaa tarhakasvatukseen.

    Meillä on muitakin tarhakarkulaisia, jotka ovat haitallisia vieraslajeja, supikoira ja minkki. Ei niillekään ole perustettu ruokintapisteitä eläinsuojelullisita näkökohdista, etteivät nälkiinny talvella tai metsästyksen helpottamiseksi.

    Valkohäntäpeuran metsästystä voisi helpottaa ruokintapaikan keinovalolla ja pimeätähtäimillä. Olisi helppo varmistaa täydellinen osuma ja erottaa naaraat, vasat ja pukit (niitäkin pitää valita sarvisääntöjen perusteella) . Näitä on esitetty, mutta se on katsottu epäeettiseksi. Miksi? Kaiketi siksi, että metsästys olisi   liian tehokasta ja kanta saattaisi pienentyä. Hämärässä hääräämisellä ja ruoan kuskaamisella varmistetaan ettei kanta pienene ja voidaan perustella, että jos ruokaa ei kuskata, niin ongelmat ovat vielä suurempia.

    Olen kyllä keskustellut maa-ja metsätalousvaliokunnan ja liiennevaliokunnan parin jäsenen kanssa asiasta. Tuntuu nurinkuriselta, että täällä aletaan enenevässä määrin aidata tiet, pellot, puutarhat ja taimikot. Niiden aitausten ulkupuolella ruokitaan ja lähes suojellaan valkohäntäpeuroja. Onko nurinkurista, meneeekö väärinpäin?

    Ne joilta kyselin, olivat kaiketi kysyneet maa-ja metsätalousministeriöstä, mikä on tilanne, koska sain ihan asiallisen kirjallisen vastauksen myöhemmin.

    Lyhennettynä näin:

    ”Hirville on tehty hirvikannan hoitosuunnitelma ja sen ansiosta kanta määritellään nyt hyvässä yhteisymmärryksessä sidosryhmien kanssa, kun valkohäntäpeurakannan hoitosuunnitelma saadaa kuntoon, niin sekin asia tulee varmasti kuntoon.”

    Timppa

    Sen verran Planterille tiedoksi, ettei valkohäntäpeura ole mikään tarhakarkulainen.  Sen alkuperäiset yksilöt tuotti Suomeen Vesilahden Laukon kartanon omistaja tehtailija Haarla.  Sen jälkeen, kun ne muutamat yksilöt (1930 paikkeilla) vapautettiin, niin kanta on paisunut hallitsmattomaan määrään.

    Se Laukon kartano on nykyään kesäisin turistkohde. Opas sanoi, että Vesilahdella on kahdenlaisia autoilijoita.   Niitä, jotka ovat ajaneet peurakolarin ja niitä, jotka eivät ole vielä sitä ajaneet.   Kartano on mielenkiintoinen paikka pitkän historiansa vuoksi.  Kannattaa käydä vaikkei niistä peuroista pitäisikään.

    Kalle Kehveli

    Vain täydellinen maanomistajien hallinta metsästysasioissa keskieuroopan tapaan parantaisi sorkkaeläin tilanteen tai ainakin maanomistaja saisi siitä ansaitun korvauksen. Nykyisellä lainsäädännöllä käytännössä sosialisoidaan metsästysoikeus ja vahingot jäävät maanomistajan harteille.

    Planter Planter

    Sen verran Planterille tiedoksi, ettei valkohäntäpeura ole mikään tarhakarkulainen.”

    ”Maaliskuussa 1938 peurat karkasivat aitauksestaan, eikä urosta enää saatu kiinni. Tällöin tarhassa jäljellä olleet kolme naarasta ja niiden kaksi urosvasaa päädyttiin laskemaan vapauteen.”

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoh%C3%A4nt%C3%A4peura

    Puu Hastelija

    Timpalle pieni tarkennus tähän: ”Sen alkuperäiset yksilöt tuotti Suomeen Vesilahden Laukon kartanon omistaja tehtailija Haarla.”

    Eli kyseessä on puhtaasti lahja amerikansuomalaisilta synnyinmaalleen. Ilmeisesti Haarla oli aktiivinen metsästystouminnassa ja tarjoutui hoitamaan tiluksillaan tuota alkuvaiheen tarhakasvatusta. Eli ei hän ole ollut homman alulle panija varsinaisessa merkityksessä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 275)