Kävin keskustorilla ihmettelemässä vaalihumua ja ryystämässä kahvia. Persujen kopilla oli kovin meininki, parhaat sisäänheittäjät ja reteimmät jutut. Siinä kun kuunteli mökin ympärillä hyörivien peruskannattajien juttuja kävi selväksi se, että tein oikean ratkaisun kun en äänestänyt persuja. Vähän turhan sakeita juttuja. Hyvää kuitenkin se, että kun kyselin pinta-alaverosta, niin olivat kovasti vastaan!

Vihreiltä jututin kahta tyyppiä. Aluksi joku vaalityöntekijä, jolla oli ihan ok ajatuksia. Halusi mm. ostaa itse metsää, jotta voisi edistää hiilensidontaa. Selvästi oli perehtynyt aiheeseen jonkin verran, ja pisteet aina siitä että ollaan itse ostamassa maata. Peurojen määrästä tiesi sen verran, että ymmärsi niitä olevan liikaa. Sitten yhytin Oras Tynkkysen ja kävin utelemassa häneltä samoja juttuja. Kysyin sitäkin, että kuka puolueessa eniten ymmärtää peura-asioista ja yleensä metsähommista. Oraksen ohje oli ottaa yhteyttä maaseutu- erävihreisiin, heidän kauttaan asiat suodattuvat eteenpäin: https://www.maaseutujaeravihreat.fi/ Eli jos Anneli tai joku muu on kansalaisaloitetta laatimassa, niin tuolta voisi kysellä konsulttiapua.

Lopuksi kävin haastattelemassa vasurien teltalla kaveria, jota jo äänestin. Kävi ilmi, että puolueessa ei erityisen paljon ole metsäasioissa erityisosaamista. Ehdokkaani on vaalipiirissä  suurinpiirtein ainoa joka profiloituu luontoasioilla ja ylipäätään viettää aikaa metsässä. Oli kuitenkin hyvin omaksunut ajatuksen siitä että pinta-alavero on paha asia ja saarnannut sitä jo muillekin!

Ohhoh, nyt tuli tällainen juttu Luonnonsuojeluliitolta: https://www.sll.fi/pirkanmaa/2019/04/04/ilveksen-metsastys-lopetettava-epaeettisena-ja-ekologisena/?fbclid=IwAR32z0Ne69UVxenQjiB_P71m_xW-fNLs2HHhfdH6cVbOXdyvpYiZCpe5CY8

Lainaan pätkän: ”

Ilveksen pääravintoa ovat pienjyrsijät, rusakko, metsäjänis, valkohäntä- ja metsäkauris, mutta myös kissa, kettu ja supikoira. Ravinto vaihtelee paljon saatavilla olevien saaliseläinten mukaan ja ilves siirtyy niiden perässä nopeasti uusille alueille. Esimerkiksi Pirkanmaalla ilveksen pääriistaa ovat nopeasti yleistyneet vieraslajit rusakko ja valkohäntäkauris. MMM on laatinut vuonna 2018 hyväksytyn strategian kyseisten vieraslajien torjumiseksi. Tähän nähden Suomen Riistakeskuksen ilveksen tappamisen poikkeusluvat ovat epäjohdonmukaisia ja ristiriitaisia.

1930- ja 1940-luvuilla Pohjois-Amerikasta tuoduista ja Vesilahden Laukon kartanon maille vapautetuista valkohäntäkaurisyksilöistä alkunsa saanut kanta on kasvanut nopeasti. Keväällä 2018 Luke arvioi sen noin 98 000 yksilöksi, mikä on 12,5 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kannan kasvuun on vaikuttanut urosvoittoinen metsästys, ruokinta ja ilmaston lämpeneminen. Valkohäntäkauris aiheuttaa monin paikoin Etelä-Pirkanmaalla ja Lounais-Suomessa merkittävää haittaa pihoissa ja puutarhoissa sekä liikenteessä. Kanta pitäisi saada selvästi pienemmäksi ja ilves on luontainen ratkaisu kasvavaan ongelmaan.”