Keskustelut Harrastukset Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

Esillä 5 vastausta, 271 - 275 (kaikkiaan 275)
  • Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti valkohäntäpeurojen aiheuttamista vahingoista viljelyksille. ”Harmittaa sanoa, mutta näennäisviljelyä tämä tarkoittaa, kun osaa pelloista ei kannata peurojen takia viljellä tosissaan. Ennen tuhoja oli metsään rajoittuvilla pelloilla. Nyt peuroja on niin paljon, etteivät aukean keskelläkään olevat pellot säästy.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.389700

    Miksi peuroja ruokitaan, kun niitä on paikoin jo paljon?

    Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo, että tukiruokinnalla on ankarina talvina eläinsuojelullinen merkitys. ”Leutoina talvina ruokinta ei ole välttämätöntä, kovina pakkastalvina sitä tarvitaan. Ankarissa oloissa osa eläimistä voisi nälkiintyä.” Peurojen aiheuttamat vahingot lisääntyisivät, jos ruokintaa ei järjestettäisi.

    Ruokinnalla on iso merkitys myös metsästyksen kannalta, sillä 80 prosenttia saaliista ammutaan vahtimalla ruokintapaikoilta. Ruokintapaikkojen sijoittelulla pystytään Impolan mukaan jonkin verran ohjaamaan peurojen liikkeitä, esimerkiksi pois vilkasliikenteisten teiden ympäristöstä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.389950

    Peurat ja kauriit ruokailevat siis kesäisin ”sosialisoiduilla” viljelyksillä ja taimikoissa, ja runsaslumisina talvina ne ovat täysin riippuvaisia ruokintapaikoista. Tällainen menettely ei oikein vaikuttaisi täyttävän kestävän riistatalouden kriteereitä. Luulisi sen edellyttävän ainakin sitä, että riistaeläimet tulevat toimeen villin luonnon antimilla.

    Tulisiko siis helpommaksi ja halvemmaksi kasvattaa sama määrä kauriin ja peuran lihaa isohkoissa aitauksissa Uuden Seelannin tapaan? Ei tulisi liikennevahinkoja eikä punkkitauteja. Jäljelle jäisi hirvi, jonka metsästykseen kaikki keskittyisivät, ja kanta saataisiin Lounais-Suomessakin vakiinnutettua alueellisen riistaneuvoston toiveiden mukaiselle tasolle.

  • jees h-valta

    Olisit ihmeessä ottanut sen määräaikaisen mutta vain viideksi vuodeksi kerrallaan. On aivan eri nöyryys maksaa kun hiukan pääsee sopivin välein uhkaamaan ettei jatka sopimusta. Tuo on aivan normaali vuokra jota hyvästä metsästysmestasta saa helposti.

    puunhalaaja

    Kävin keskustorilla ihmettelemässä vaalihumua ja ryystämässä kahvia. Persujen kopilla oli kovin meininki, parhaat sisäänheittäjät ja reteimmät jutut. Siinä kun kuunteli mökin ympärillä hyörivien peruskannattajien juttuja kävi selväksi se, että tein oikean ratkaisun kun en äänestänyt persuja. Vähän turhan sakeita juttuja. Hyvää kuitenkin se, että kun kyselin pinta-alaverosta, niin olivat kovasti vastaan!

    Vihreiltä jututin kahta tyyppiä. Aluksi joku vaalityöntekijä, jolla oli ihan ok ajatuksia. Halusi mm. ostaa itse metsää, jotta voisi edistää hiilensidontaa. Selvästi oli perehtynyt aiheeseen jonkin verran, ja pisteet aina siitä että ollaan itse ostamassa maata. Peurojen määrästä tiesi sen verran, että ymmärsi niitä olevan liikaa. Sitten yhytin Oras Tynkkysen ja kävin utelemassa häneltä samoja juttuja. Kysyin sitäkin, että kuka puolueessa eniten ymmärtää peura-asioista ja yleensä metsähommista. Oraksen ohje oli ottaa yhteyttä maaseutu- erävihreisiin, heidän kauttaan asiat suodattuvat eteenpäin: https://www.maaseutujaeravihreat.fi/ Eli jos Anneli tai joku muu on kansalaisaloitetta laatimassa, niin tuolta voisi kysellä konsulttiapua.

    Lopuksi kävin haastattelemassa vasurien teltalla kaveria, jota jo äänestin. Kävi ilmi, että puolueessa ei erityisen paljon ole metsäasioissa erityisosaamista. Ehdokkaani on vaalipiirissä  suurinpiirtein ainoa joka profiloituu luontoasioilla ja ylipäätään viettää aikaa metsässä. Oli kuitenkin hyvin omaksunut ajatuksen siitä että pinta-alavero on paha asia ja saarnannut sitä jo muillekin!

    A.Jalkanen

    Hienoa (vaali)työtä puunhalaaja!

    puunhalaaja

    Ohhoh, nyt tuli tällainen juttu Luonnonsuojeluliitolta: https://www.sll.fi/pirkanmaa/2019/04/04/ilveksen-metsastys-lopetettava-epaeettisena-ja-ekologisena/?fbclid=IwAR32z0Ne69UVxenQjiB_P71m_xW-fNLs2HHhfdH6cVbOXdyvpYiZCpe5CY8

    Lainaan pätkän: ”

    Ilveksen pääravintoa ovat pienjyrsijät, rusakko, metsäjänis, valkohäntä- ja metsäkauris, mutta myös kissa, kettu ja supikoira. Ravinto vaihtelee paljon saatavilla olevien saaliseläinten mukaan ja ilves siirtyy niiden perässä nopeasti uusille alueille. Esimerkiksi Pirkanmaalla ilveksen pääriistaa ovat nopeasti yleistyneet vieraslajit rusakko ja valkohäntäkauris. MMM on laatinut vuonna 2018 hyväksytyn strategian kyseisten vieraslajien torjumiseksi. Tähän nähden Suomen Riistakeskuksen ilveksen tappamisen poikkeusluvat ovat epäjohdonmukaisia ja ristiriitaisia.

    1930- ja 1940-luvuilla Pohjois-Amerikasta tuoduista ja Vesilahden Laukon kartanon maille vapautetuista valkohäntäkaurisyksilöistä alkunsa saanut kanta on kasvanut nopeasti. Keväällä 2018 Luke arvioi sen noin 98 000 yksilöksi, mikä on 12,5 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kannan kasvuun on vaikuttanut urosvoittoinen metsästys, ruokinta ja ilmaston lämpeneminen. Valkohäntäkauris aiheuttaa monin paikoin Etelä-Pirkanmaalla ja Lounais-Suomessa merkittävää haittaa pihoissa ja puutarhoissa sekä liikenteessä. Kanta pitäisi saada selvästi pienemmäksi ja ilves on luontainen ratkaisu kasvavaan ongelmaan.

    A.Jalkanen

    Ihan hyvältä näyttää. Vaikkakaan rusakko ei taida ihan vieraslajiksi luokittua eikä ilves ole kovin hyvä valkohäntäkauriin kannan rajoittaja. Muuten oikein hyvä kannanotto. Arvelisin että mahdollinen kanslaisaloite kannattaisi rajata nimen omaan vhp:hen. Jos muu riistahallinto otetaan mukaan, kokonaisuus hajoaa ja keskiverto kansanedustajan pää ei pysty käsittelemään lobbariarmeijaa.

Esillä 5 vastausta, 271 - 275 (kaikkiaan 275)