Keskustelut Metsänomistus Kemera vai verotus

Tämä aihe sisältää 89 vastausta, 30 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi wanhajätkä 8 kuukautta, 3 viikkoa sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 89)
  • Kemera vai verotus

    Merkitty: 

    Kemera-lakia ollaan lähitulevaisuudessa uudistamassa. Olen antanut itselleni ymmärtää, ettei mitään maata mullistavaa uudistusta olisi tulossa. Viime aikoina on uutisoitu, että taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen tuki vetää kemerassa, mutta muissa työlajeissa on hiljaisempaa.

    Kuten jo aikaisemmin ole todennut, en voi ymmärtää, että valtio tukee metsätalouden perustoimintoja, joita taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus ovat. Ihan millä nimillä tahansa niitä halutaankaan kutsua. Tukkia ei tolkuttomasti tule, jos noita ei tehdä.

    Noissa viimeksi mainituissa voi tietysti olla valtion puhdas halu kannustaa taimikonhoitoon, mutta tietysti taustalla voi olla muutakin. Ehkä oppia on otettu liikaa maatalouden tukemisesta (kepulaispoliittinen aspekti), tai halutaan tukea organisaatioita (metsäkeskuslähtökohtainen / byrokraattinen vaikuttaminen) tai puhtaasti taloudellinen vaikuttaminen (upm-enso-marttaliittolais-vaikuttaminen) kuitupuun hintaan. Tai näiden historiallinen yhdistelmä.

    Oli miten oli, niin tuo on asia, jonka markkinoiden pitäisi kilpaillussa toimiympäristössä hoitaa. Hyvälle ensiharvennusleimikolle muodostuisi järkevä hinta ja huonolle ei. Nythän millekään ei oikein muodostu järkevää hintaa, joten markkina ei toimine, mutta se on oman aiheensa juttu. Tavallaan valtio siunaa kemeralla kuitupuun hintatason.

    Tuo sama taimikonhoidon kannuste voitaisiin luoda myös kannustavan verotuksen kautta aika paljon pienemmällä byrokratialla (joku vähennysoikeus tehdystä työstä). Toki jonkinmoinen välistävedon mahdollisuus kasvaisi, mutta riittävästi sanktioituna tuskin ollenkaan samassa luokassa kuin nykyinen byrokratiakustannus.

    Tunnen itseni lisäksi monta metsänomistajaa, jotka eivät nosta kemeraa, ihan periaatteellisesta syistä (omillaan pitää tulla toimeen). Toisaalta samat henkilöt (itseni mukaan lukien) optimoivat verotusta. Eli vaikutus kai systeemissä  sama, mutta eri kautta, jos homma hoidettaisiin vaikka kannustavien verovähennysten kautta.

    Pitkähkön johdannon jälkeen kysymys kuuluukin, mitä olette mieltä, mikä olisi järkevintä. Tarvitaanko kemeraa ylipäätään? Vai yhtiöverotus (parikymmentä pinnaa) metsille ja kaikki tuet pois? Vai joku yhdistelmä? Löytyykö joltakin kokonaan uusi lähestysmiskulma?

  • Tolopainen

    Mitä taimikon hoitoon myönnettävä Kemera vaikuttaa kuitupuun hintaan, taimikot hoidetaan n. 3m pituudessa ja siitä kestää yli kymmenen vuotta kun pääsee kuitupuuta myymään, jos niinkuin toimitaan metsänhoidollisesti oikein. Kemeraa ei ole pakko hakea, jos omatuntoa kolkuttaa. Puun myyntitulosta kuitenkin yhtesikunta saa valtaosan ja metsänomistaja hiukan pienemmän siivun. Kemera rahat on alle 100milj vuodessa ja valtion budjetti yli 50mrd €ja yhteiskunnan keräämät verot ja maksut on yli 120mrd € vuodessa. Jotta kyse ei ole kovin isosta asiasta valtiontaloudessa, mutta saattaa merkitä aika paljonkin yksittäiselle pienmetsän omistajalle. Eiköhän noita verovähennyksia ole jo riittävästi, kun pääomatulojen tappiotkin saa vähentää metsätulosta, aika merkittävä vähennyserä ja lisäksi tuli tuo 5% yrittäjätulovähennys.

    suorittava porras suorittava porras

    Kemeran sijaan päästövero hoitamatta jääneille taimikoille(=nuoren metsän kunnostusvaihe tarpeeton ,jos alkutoimet on tehty asiallisesti ) . Toimii varmasti. Vakuustalletuksiin lienee tuskin enää paluuta .

    Vaikka kemera mielletään pieneksi tulonsiirroksi ,kannattaa se silti kohdentaa oikein . Ammattilaisten vihjailut siitä ,että taimikonhoitoja viivytetään tarkoituksella isomman kemerapotin toivossa luovat ikävän varjon koko tukijärjestelmän ylle .

    arto

    Onhan se merkittävä summa vaikka ensiharvenuksessa tuki 450e ha hakkutulon päälle(tietyin edellytyksin) Jäisi moni metsä hoitamatta.

    Gla Gla

    Byrokratian purku olisi varmasti tarpeen, joten se puoltaisi ainakin osan kemeran työlajien poistamista. Lähinnä joku nuorenmetsän kunnostus on aika vaikeasti perusteltava juttu, kun pyrkimys ainakin juhlapuheissa on yrittäjämäisempään suuntaan. Eihän hoidettu metsä yleensä edes sen tukiehtoja täytä.

    Metsien tilaa kohentaisi eniten hirvieläinten määrän saaminen kuriin. Laitetaan vaikka seuraavien viiden vuoden ajan kemerat vhp:n tapporahaksi ja hommaa vauhdittamaan kaatolupien poisto ja tälle siirtymäajalle hirvien tavoitekanta max. 2,5, jonka jälkeen se pudotetaan tasolle 1,5. Nykymuotoiset kemerat yms. on joutavaa puuhastelua sorkkaeläinpolitiikan rinnalla.

    suorittava porras suorittava porras

    Liian myöhäiseen vaiheeseen suunnatuilla kemeroilla on pidetty monta hirvisukupolvea pulskassa kunnossa.

    Tolopainen

    Taimikonhoito täyttää aina tukiehdot, kun se tehdään oikeaan aikaan samoin varhaisperkaus. Poistettavaa puustoa on riittävästi, ja tukiehdothan täyttyy aina, jos hakemus on hyväksytty ja rahat tulee aikoinaan tilille. Eipä tuossa mitään menetäkään, jos ei hyväksytä, rahat vain jää saamatta, mutta mitään sakkoja ei tule.

    anttik anttik

    Mielestäni varhaishoidon tukea pitäisi nostaa huomattavasti (nyt 160/ha), tämä antais motivaatiota tehdä varhaishoito ajallaan.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Minunkin mielestä Kemera-tukia pitäisi painottaa varhaishoidon puolelle.Nuorenmetsänhoidon jäävän puuston läpimittavaatimusta olisi alennetta 12 cm,jolloin ensiharvennuspuun subventointi teollisuudelle oleelisesti vähenisi.Metsänhoidossa kun alusta alkaen hoitotyöt tehdään ajallaan,lopputulos paras.Edellä Glan kommentti vastaa omaa mielipidettäni,jolla turvattaisiin laadukas metsä.

    Jovain

    Kemeraa voidaan pyöritellä moneltakin kantilta. Sanotaan että ennen oli ennen ja nyt on nyt. Ja oli miten oli, lukijan kannattaa jättää nämä asiat omaan arvoonsa.

    Ennen aikaan tuottamatonta työtä kannatti vielä tehdä, kunnes poliitikot huomasivat ettei sitä kannatakaan tehdä. Näin hölmöläisten automaatti oli keksitty ja tuottamattomasta työstä saatiinkin tuottavaa. Olisiko demareilla ollut saapas oven raossa.

    Johtopäätös tietenkin oli oikea, maksetaan pientä tukea. Erilaisten järjestelyjen kautta saatiinkin iso pyörä pyörimään ja puunmyyntitulot huippuunsa, mutta myös metsien hoitorästit suuremmiksi kuin koskaan ennen. Elävässä elämässä (nimittäin) tuppaa käymään niin, että etuudet tulevat ensin ja velvollisuudet sitten, jos ovat tullakseen.

    Metsänhoitotavoilla näissä asioissa on iso merkitys ja kemeralla vain kosmeettinen vaikutus. Eikä peitteiseen metsänhoitoon kemeraa edes makseta.

     

    Planter Planter

    En tiedä auttaako Kemera metsäautotieverkoston ylläpidossa, mutta muuten saisi jättää pois tuen, joka palkitsee siitä, että jättää metsänsä hoitamatta.

    Täällä ei pysty hyödyntämään edes varhaishoidon tukea. Jos odottaa, että kylvömännikön keskipituus on yli 70 cm, saa odottaa lopun ikänsä.

    Juuri kävin raivaussahalla neljättä kertaa läpi 15v mäntytaimikon, jossa on edelleen 50 m2 koealoja, joissa ei ole mitään kasvatuskelpoista. 30-50 hirvieläintä / 1000 ha pistää kaiken tasaiseksi. Tämä on täällä metsänhoidon ylivoimaisesti suurin ongelma. Kemera on sen rinnalla aivan naurettavaa nysväämistä.

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 89)