Keskustelut Metsänomistus Kemera vai verotus

Tämä aihe sisältää 89 vastausta, 30 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi wanhajätkä 10 kuukautta, 3 viikkoa sitten.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 89)
  • Kemera vai verotus

    Merkitty: 

    Kemera-lakia ollaan lähitulevaisuudessa uudistamassa. Olen antanut itselleni ymmärtää, ettei mitään maata mullistavaa uudistusta olisi tulossa. Viime aikoina on uutisoitu, että taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen tuki vetää kemerassa, mutta muissa työlajeissa on hiljaisempaa.

    Kuten jo aikaisemmin ole todennut, en voi ymmärtää, että valtio tukee metsätalouden perustoimintoja, joita taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus ovat. Ihan millä nimillä tahansa niitä halutaankaan kutsua. Tukkia ei tolkuttomasti tule, jos noita ei tehdä.

    Noissa viimeksi mainituissa voi tietysti olla valtion puhdas halu kannustaa taimikonhoitoon, mutta tietysti taustalla voi olla muutakin. Ehkä oppia on otettu liikaa maatalouden tukemisesta (kepulaispoliittinen aspekti), tai halutaan tukea organisaatioita (metsäkeskuslähtökohtainen / byrokraattinen vaikuttaminen) tai puhtaasti taloudellinen vaikuttaminen (upm-enso-marttaliittolais-vaikuttaminen) kuitupuun hintaan. Tai näiden historiallinen yhdistelmä.

    Oli miten oli, niin tuo on asia, jonka markkinoiden pitäisi kilpaillussa toimiympäristössä hoitaa. Hyvälle ensiharvennusleimikolle muodostuisi järkevä hinta ja huonolle ei. Nythän millekään ei oikein muodostu järkevää hintaa, joten markkina ei toimine, mutta se on oman aiheensa juttu. Tavallaan valtio siunaa kemeralla kuitupuun hintatason.

    Tuo sama taimikonhoidon kannuste voitaisiin luoda myös kannustavan verotuksen kautta aika paljon pienemmällä byrokratialla (joku vähennysoikeus tehdystä työstä). Toki jonkinmoinen välistävedon mahdollisuus kasvaisi, mutta riittävästi sanktioituna tuskin ollenkaan samassa luokassa kuin nykyinen byrokratiakustannus.

    Tunnen itseni lisäksi monta metsänomistajaa, jotka eivät nosta kemeraa, ihan periaatteellisesta syistä (omillaan pitää tulla toimeen). Toisaalta samat henkilöt (itseni mukaan lukien) optimoivat verotusta. Eli vaikutus kai systeemissä  sama, mutta eri kautta, jos homma hoidettaisiin vaikka kannustavien verovähennysten kautta.

    Pitkähkön johdannon jälkeen kysymys kuuluukin, mitä olette mieltä, mikä olisi järkevintä. Tarvitaanko kemeraa ylipäätään? Vai yhtiöverotus (parikymmentä pinnaa) metsille ja kaikki tuet pois? Vai joku yhdistelmä? Löytyykö joltakin kokonaan uusi lähestysmiskulma?

  • reservuaari-indeksi

    Kertoneeko jotain kemeran menestystarinasta että tänä (kin) vuonna suuruusluokkaa 60% raamista vain käytetään. Luulisi että ei ole raivattavien pöheikköjen puutteesta kiinni.

    Vaikka kaksinkertaistettaisiin ha-kohtainen niin tuskin olisi suosio pinta-alassa merkittävästi suurempi. Luulen.

    Taitaa derHorst kavereineen -linja olla yleisempikin. Omilla on pärjättävä. Voi liittyä myös metsänomistajaryhmien muutokseen. Ja siihen että suuri osa metsistä ylipäätään jätetään hotamatta. Jos ei oman tilan rajoja tiedä niin tuskin tukijonoonkaan aktiivisesti ilmoittautuu.

    ate

    Olen makustellut ajatuksella, että josko näistä th-kemeroista siirryttäisiin malliin, jossa metsänomistajalle myönnettäisiin ”taimikonhoitovähennys”, kun taimikko täyttää tietyt rajat puulajin, pituuden ja tiheyden suhteen. Myönnettävä vähennys voisi olla esim. 390 €/ha. Ja vähennyksen voisi tehdä suoraan verosta (vrt. kotital.vähennys). Metsäkeskus voisi vastaanottaa ilmoitukset ja tehdä kontrollit omien vaatimuksiensa mukaan.

    Poistuman kyttäilyn sijaan tarkastelun kohteena olisi vain lopputulos (olipa taimikkoa sahattu 0,2 tai 5 kertaa). Kannustin toimisi mielestäni molemmin päin, sillä puukauppaa miettiessä tulisi harottua potentiaaliset taimikot automaattisesti ja toisaalta ”vähennykset” tuskin jäisivät käyttämättäkään?

     

     

     

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Kannatettava vaihtoehto aten esittämä ”taimikonhoitovähennys” ,mielestäni yksityismetsille esim.250 €/ ha realistisempi vähennyksen suuruus.Nykyinen ennakkoilmoitus tulevasta Kemera kelpoisesta raivauksesta nurinkurinen.Itselle kävi vuosi sitten niin,että lunta ym. estettä tuli ja aika umpeitui ,ei jatkoaikaa työn valmiiksi saamiselle ole mahdollista saada ja ilmoittetava kerralla koko hanke.

    wanhajätkä

    Metsäkupsa, ei se kai tietämykseni mukaan silti lumille mene…voit sen hakea uudelleen…näin ainakin metsäkeskuksen kursseilla opetettiin….en sitte tiedä. Ilmeisesti maksatuksesta lasketaan seuraavan hakemuksen aika…

    Jos jollakin on parempaa tietoa oikaskoon…

    Tuo taimikonhoitovähennys tuntuu äkkiseltään erittäin kannatettavalta

    ChesterC

    Kyllä tekemättömästä jääneestä hankkeen osasta voi tehdä uuden hankkeen, kunhan muut kriteerit täytyvät. Vanha hanke siis päätökseen toteutusilmoituksella ja päätöksen tultua uusi rahoitushakemus sisälle. Kuviolla ei siis voi olla kahta auki olevaa rahoitushakemusta. Tuo poistuma vaatimus on mielestäni kyseenalainen. Kuten edellä todettiin, mikäli taimikko on tietyssä pituusvaiheessa hyvän metsänhoitosuositusten mukainen olisi aivan sama miten tulokseen on päädytty.

    wanhajätkä

    Kiitos selventävästä vastauksesta

     

    wanhajätkä

    Koko kemerajuttu on nyt murroksessa. Olen sekasin koko hommasta nyt kun kuvioiden numerointi muuttui metsään.fi tullessa käyttöön. Ei niistä ota enää pirukaan selvää.

    Pirun monta hanketta on ollu vuosien varrella. Osan olen nykyisin ku on aikaa, kaikkikin, tehnyt itse. Osan on hoitanut mhy tai muu toimia. Kysyin apua metsäkeskuksen neuvojalta. Teimme hyvää yhteistyötä hyvässä hengessä kaverin kans joka kävi ennakkotarkastamassa minun terveyslannoituskohteita ja samalla katsasteltiin muitakin hankkeita. Yritimme löytää yhteistä säveltä mitä hankkeita on tehty ja milloin….Säästyisimme molemmat turhalta työltä kun aikarajat eri kuvioiden toteutusaikataulut ois selvillä etten hakisi samoille kuvioille turhaan ja kirjeenvaihto ois miltei loputon. Molempien työaikaa menee hukkaan. Lopputulema oli ettei niistä nyt saa erkkikään kovin helposti selvää…jos et sinä itte ni mites mekään…

    Hän lähetti kartat ja hankkeet mitä löysi kaikilta tiloilta. En ainakaan vielä ole saanut niistä mitään selvyyttä juurikin kuvionumeroinnin muuttumisen takia. Harmi. Ei kai tässä auta muuta ku työntää hankkeita melkeen silmät ummessa ja oottaa hyväksyttyjä ja hylättyjä rahoituspäätöksiä.

    Kallista ja aikaa vievää touhua molemmin puolin. Toivottavasti joskus päästäs päiväjärjestykseen…tulee taas joku uus metsään.fi sympsteema joka uudelleen sekoittaa kaiken…eli tuskin! Jossain vaiheessa löysin jostakin tiedostoista jotakin tietoja mutta en enää.

    Värkkään miltei päivittäin näiden metsäasioiden parissa enkä pysy kärryillä….kai sitte olen ryypänny aivoni jo siihen kuntoon…

    mehtäukko

    Hokasin itse kesän aikana metsään.fi :ssä valikon suunnilleen ”viranomaistoiminnot” jossa ”kemerahaut”.Siitä selviää jo haetut ja päätetyt kemerakuviot.

    Tolopainen

    Se että jos  ei osaa hoitaa Kemera-anomuksia tai ei ehdi tehdä töitä, kun on haalinut kaikenmaailman rytöt itselleen ei poista sitä tosiasiaa, että nykyinen tukitaso on huomattavasti parempi kuin edellisen hallituksen aikana. Jokaisen yrityksen pitää tietenkin hallita omat liiketoimensa ei se viranomaisille kuulu. Olihan se työlästä raivata taimikot loppuun viime tammikuussa kun lunta oli vyötäröä myöden, jos työ olis jäänyt kesken olisin syyttänyt vain itseäni. Ei ole tapana syytellä muita omista tekemättömistä töistä. Jokaisen puukaupan jälkeen voi todeta, että eipä tuo metsässä rämpiminen pahemmin ole kannattanut. Mitä vähemmän metsää sen pienemmät v.itutukset.

    Puuki

    Niin , tosimieshän raivaa taimikot vaikka lunta olisi kaulaa myöten. Riippuu tietysti siittäkin miten persjalkanen sattuu olemaan, kuinka paljon lunta on.

    On niitä kalliimpiakin harrastuksia kuin metsänhoito, josta on jotain muutakin hyötyä kuin ajankulu.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 89)