Keskustelut Metsänomistus Kemera vai verotus

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 89)
  • Kemera vai verotus

    Merkitty: 

    Kemera-lakia ollaan lähitulevaisuudessa uudistamassa. Olen antanut itselleni ymmärtää, ettei mitään maata mullistavaa uudistusta olisi tulossa. Viime aikoina on uutisoitu, että taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen tuki vetää kemerassa, mutta muissa työlajeissa on hiljaisempaa.

    Kuten jo aikaisemmin ole todennut, en voi ymmärtää, että valtio tukee metsätalouden perustoimintoja, joita taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus ovat. Ihan millä nimillä tahansa niitä halutaankaan kutsua. Tukkia ei tolkuttomasti tule, jos noita ei tehdä.

    Noissa viimeksi mainituissa voi tietysti olla valtion puhdas halu kannustaa taimikonhoitoon, mutta tietysti taustalla voi olla muutakin. Ehkä oppia on otettu liikaa maatalouden tukemisesta (kepulaispoliittinen aspekti), tai halutaan tukea organisaatioita (metsäkeskuslähtökohtainen / byrokraattinen vaikuttaminen) tai puhtaasti taloudellinen vaikuttaminen (upm-enso-marttaliittolais-vaikuttaminen) kuitupuun hintaan. Tai näiden historiallinen yhdistelmä.

    Oli miten oli, niin tuo on asia, jonka markkinoiden pitäisi kilpaillussa toimiympäristössä hoitaa. Hyvälle ensiharvennusleimikolle muodostuisi järkevä hinta ja huonolle ei. Nythän millekään ei oikein muodostu järkevää hintaa, joten markkina ei toimine, mutta se on oman aiheensa juttu. Tavallaan valtio siunaa kemeralla kuitupuun hintatason.

    Tuo sama taimikonhoidon kannuste voitaisiin luoda myös kannustavan verotuksen kautta aika paljon pienemmällä byrokratialla (joku vähennysoikeus tehdystä työstä). Toki jonkinmoinen välistävedon mahdollisuus kasvaisi, mutta riittävästi sanktioituna tuskin ollenkaan samassa luokassa kuin nykyinen byrokratiakustannus.

    Tunnen itseni lisäksi monta metsänomistajaa, jotka eivät nosta kemeraa, ihan periaatteellisesta syistä (omillaan pitää tulla toimeen). Toisaalta samat henkilöt (itseni mukaan lukien) optimoivat verotusta. Eli vaikutus kai systeemissä  sama, mutta eri kautta, jos homma hoidettaisiin vaikka kannustavien verovähennysten kautta.

    Pitkähkön johdannon jälkeen kysymys kuuluukin, mitä olette mieltä, mikä olisi järkevintä. Tarvitaanko kemeraa ylipäätään? Vai yhtiöverotus (parikymmentä pinnaa) metsille ja kaikki tuet pois? Vai joku yhdistelmä? Löytyykö joltakin kokonaan uusi lähestysmiskulma?

  • Puuki

    Toimiiko esim Kojamon vuokrabisnes yrittäjän riskillä ?  Ei , koska riskiä ei siinä ole ollenkaan.

    Tuet tulee sille eri nimillä kuin muut tuet ja on niin mittava että yrittäjän riskiä ei käytännössä ole.

    Wj:n Luken taulukkoa silmäilin ja muutama juttu jäi mieleen : Maatalouden perustuotos kansantalouteen 4,4 mrd/v , välilliset tuotokset 3,3 mrd/v (mm. lannoitteet, rehut yms).  Elintarviketeollisuuden n. 11 mrd./v.   Investoinnit maatalouspuolella kuitenkin n. 2 -kertaiset vs elintarviketeollisuus (n. 2,5 mrd  / n. 1,2 mrd ).  Työntekijöitä yhteensä n. 83500 .

    Maatalous toimii nykyisin yhä enemmän yrittäjän riskillä. Siitä osoituksena mm. niiden katokorvausten loppuminen, joita joku vieläkin luulee viljelijöiden saavan valtion varoista.

    Tuottajahinnat näytti olevan ~ keskimääräisellä tasolla tai sen alle. Mm. kananmunien hinta kaupassa n. 3,40 / kg ja tuottajahinta n. 1 € /kg on EU:n matalin t-hinta, vaikka tuote on paras mahdollinen; valmiissa paketissa ilman salmonellaa. Tuotantokustannukset varmasti korkeimmasta päästä täällä.

    Elintarvikkeiden hinnat on EU:n korkeimpia Englannissa, toisena tulee Suomi.  Englanti on saarivaltio , Suomessa käytännössä melkein sama tilanne rahtiliikenteen kannalta ; etäisyydet vielä keskimäärin pidemmät.

    wanhajätkä

    https://yle.fi/uutiset/3-7644508  jätkälle iltalukemista… ja lisää

    https://yle.fi/uutiset/3-10095106   kukahan se on kansalaisten taskulla ja mihin raha käytetään… Lisää linkkejä napsahtelee tarpeen mukaan. Tavaa nyt ensiksi nuo läpi….niissä on kyllä paljon numeroita.

    Myös maaseutuyritykset toimivat yrittäjäriskillä…

    Visakallo Visakallo

    Miksi pörssiyrityksiä, kuten kolmea suurta metsäyhtiötäkin tuetaan joka vuosi?

    Uusmetsäläinen

    Elintarviketeollisuuden viennistä ei sittenkään taida olla Suomen pelastajaksi. Viime vuonna vienti oli 1,5 miljardia euroa eli vain 2.5 prosenttia kokonaisviennistä. Elintarviketeollisuuden tuotannosta noin 15 prosenttia menee vientiin eli kyseessä ei ole varsinainen vientiala. Kuten Tolopainenkin totesi Venäjän pakotteiden aiheuttamaa pudotusta ei ole ilmeisesti vieläkään saatu paikattua.

    Ilahduttavaa on tuo toimialan vireytynyt tuotekehitys esim. kauratuotteiden osalta, mitä on tehty myös alan pk-yrityksissä ja startupeissa. Metsäteollisuus voisi ottaa oppia.

    Wanhajätkä on googletellut kiitettävästi. Oikein hyvä oli tuo Luken selvitys. Siitä käy ilmi esim, että Suomessa maataloustuen suhde tuotannon nettoarvonlisäykseen on EU:n  korkein eli 143% (EU 37%). Valitettavasti en löytänyt raportista minkäänlaisia johtopäätöksiä, miten toimialan pahaa kannattavuuskriisiä pitäisi ratkaista.

    Maataloustuen määrän osalta olisi kannattanut googlettaa Maaseutuviraston sivut niin olisi selvinnyt maksetun suoran maataloustuen määrä Suomessa. Se oli noin kaksi miljardia euroa viime vuonna. Lisäksi tulee välillinen tuki, josta en ole nähnyt luotettavaa arviota viime vuodelta.

    Tuo Wanhajätkän esittämä 300 miljoonaa on vain kansallista tukea varten tehty erillinen budjettivaraus. Maksatus on ihan eri juttu, ja suurempi tukimäärä liikkuu EU:n ja Suomen yhteisesti rahoittamassa maataloustuessa (noin 1.6 miljardia euroa)

    Yritystuki (ilman maataloutta) on työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan Suomessa neljä miljardia euroa, josta suoraa tukea on yksi miljardi (vrt. maatalouden kaksi miljardia) ja erilaisia veronhuojennuksia kolme miljardia.

     

    Jätkä

    Kuinka paljon erilaista oli Katokorvauksena saatu raha, kuin nykyisin saatava raha Satovahinkokorvauksena? Onko se eri väristä, vai onko viidenkympin setelit eri kokoisia?

    On saivartelua perustaa olemisensa ja elämänsä pelkkään teminologiaan.

     

    Visakallo Visakallo

    EU:n kautta maksettava maataloustuki palauttaa osaltaan Suomen  osuutta EU:n jäsenmaksusta, johon täällä maksettavat tuet eivät vaikuta.

    Puuki

    Jokin aika sitten tuo katokorvaus muuttui vakuutuspohjaiseksi entisen sijaan. Ylimääräinen satovahinko korvaus on myönnetty  niille maille, jolle on viime aikoina tullut tavallista suuremmat katovahingot. Suomelle jo muutamana vuonna peräkkäin (märkyys + kuivuus).

     

    ( ” Viime vuonna ; katovahingot n. 150 milj. € . Satokorvauksena 2 milj. + energiaveron palautuksena  n. 21 milj. € , MT)

    Jätkä

    Metsäteollisuus on kaiken tuen ansainnut. Eihän se pystyisi olemaan Suomessa hetkeäkään ilman kaikkia niitä tukimuotoja, mitkä sille syydetään.

    Yhdeksi tukimuodoksi lasken kyllä senkin, kun yhteiskunta tekee oitis rautiet ja valtatiet metsäteollisuuden vihjaistessakaan kuljetustarpeestaan. Tehään kanavia ja ruopataan proomuille syväväyliä.

    Minusta kaikkinainen teollisuus, joka ei pärjää ”omillaan”, on elinkevotonta.

    Puuki

    Mikä teollisuuden ala ei saa Suomessa minkäänlaista tukea ?

    Verotukea saavat yritykset on suurimpia tukien saajia. Ruotsinlaivat suurimpia yksittäisiä  tuensaajia.   Verottomia osinkoja jakavat ja verotukien avulla bisnestä pyörittävät yritykset ja eläkesäätiöt kahmivat miljardituet.                 Veroton tulo veronmaksajien avustamana ensin jäsenmaksuista, sen jälkeen melkein verottomien osinkojen jako asumistuista(verorahoja) saatujen tulojen avulla = huippuvedätys nimeltä Kojamo .  Pitäisi lakkauttaa tosiaan tuo rahastusautomaatti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tietääkö joku maksaako Kojamo veroja vuokratulostaan? Jos ei maksa, sekin on osa tukea.

    Ainakin UPM:n selluliiketoiminta on tällä hetkellä kannattavaa ilman tukia: liikevoittoprosentti on  yli 30, yhtä kannattavaa kuin kännyköiden myynti!

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 89)