Keskustelut Metsänomistus Kemera vai verotus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 89)
  • Kemera vai verotus

    Merkitty: 

    Kemera-lakia ollaan lähitulevaisuudessa uudistamassa. Olen antanut itselleni ymmärtää, ettei mitään maata mullistavaa uudistusta olisi tulossa. Viime aikoina on uutisoitu, että taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen tuki vetää kemerassa, mutta muissa työlajeissa on hiljaisempaa.

    Kuten jo aikaisemmin ole todennut, en voi ymmärtää, että valtio tukee metsätalouden perustoimintoja, joita taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus ovat. Ihan millä nimillä tahansa niitä halutaankaan kutsua. Tukkia ei tolkuttomasti tule, jos noita ei tehdä.

    Noissa viimeksi mainituissa voi tietysti olla valtion puhdas halu kannustaa taimikonhoitoon, mutta tietysti taustalla voi olla muutakin. Ehkä oppia on otettu liikaa maatalouden tukemisesta (kepulaispoliittinen aspekti), tai halutaan tukea organisaatioita (metsäkeskuslähtökohtainen / byrokraattinen vaikuttaminen) tai puhtaasti taloudellinen vaikuttaminen (upm-enso-marttaliittolais-vaikuttaminen) kuitupuun hintaan. Tai näiden historiallinen yhdistelmä.

    Oli miten oli, niin tuo on asia, jonka markkinoiden pitäisi kilpaillussa toimiympäristössä hoitaa. Hyvälle ensiharvennusleimikolle muodostuisi järkevä hinta ja huonolle ei. Nythän millekään ei oikein muodostu järkevää hintaa, joten markkina ei toimine, mutta se on oman aiheensa juttu. Tavallaan valtio siunaa kemeralla kuitupuun hintatason.

    Tuo sama taimikonhoidon kannuste voitaisiin luoda myös kannustavan verotuksen kautta aika paljon pienemmällä byrokratialla (joku vähennysoikeus tehdystä työstä). Toki jonkinmoinen välistävedon mahdollisuus kasvaisi, mutta riittävästi sanktioituna tuskin ollenkaan samassa luokassa kuin nykyinen byrokratiakustannus.

    Tunnen itseni lisäksi monta metsänomistajaa, jotka eivät nosta kemeraa, ihan periaatteellisesta syistä (omillaan pitää tulla toimeen). Toisaalta samat henkilöt (itseni mukaan lukien) optimoivat verotusta. Eli vaikutus kai systeemissä  sama, mutta eri kautta, jos homma hoidettaisiin vaikka kannustavien verovähennysten kautta.

    Pitkähkön johdannon jälkeen kysymys kuuluukin, mitä olette mieltä, mikä olisi järkevintä. Tarvitaanko kemeraa ylipäätään? Vai yhtiöverotus (parikymmentä pinnaa) metsille ja kaikki tuet pois? Vai joku yhdistelmä? Löytyykö joltakin kokonaan uusi lähestysmiskulma?

  • Jätkä

    Metsään kannattaa mennä aina silloin, kun kaikki touhu on vähintään tosivaikeaa.  Ei sellainen taimikonhoito ole mistään kotoisin, jossa risut pitää katkoa metrisiin kantoihin. Toki tekijäkin voi olla vain metrin mittainen, jolloin vyötärö on noin kannon korkeudella.

    Kunnon Ituniskathan aloittelevat vasta syyskyntöjään nyt, kun alkaa olla pinta jäätynyt – puinnit jäivät vähän kesken, mutta katokorvausanomus on jo sisässä.

    Samoille periaatteilla mennään metsään vain silloin, kun on lunta reippaasti, Ojankaivuuseen, kun maa on vahvassa rouassa – ei koneet uppoa. Kattoa mennään korjaamaan vain kaatosateella jne.

    wanhajätkä

    Mistähän se jätkän katkeruus ituniskoja kohtaan on saavuttanut tuommoset mittasuhteet. EU vei maaseudun tuotteiden hinnoittelun tukien varaan. Suomella siihen ei ole mitään sanomista. Muista että tuet laskee maailmanmarkkinahinnat sille tasolle että tukea tarvitaan meilläkin. Luuli sinunkin ajattelevan että elämää pitää olla muuallakin kuin kasvukeskuksissa….muutenhan sinun  elämäntyösi on mennyt hukkaan. Kemera on myös yksi tapa tukea. Tarvitaan raaka-ainetta metsä ja elintarviketeollisuuden pyörittämiseen

    Muisteleppa opettaja-aikoja. Eikös se paras oppilasaines tullutkin maa- ja pientiloilta? Sieltä ne kunnon metsäammattilaiset on enimmäkseen tullut. Metsä- ja koneenkäyttötaidot oli opeteltu jo pikkulapsena. Pitkä matka ei ollut opettaa tosi ammattilaisia sahan sankoihin ja koneen puikkoihin.  Nykyisin asia on toisin kun ammattikorkeassakin pitää alkaa opetus kumpi pää rungosta on tyvi ja kumpi latva kasvukeskusten nuorille…

    Maanrakennuspuolella on sama tilanne. Kunnon kaivurikuskeista on huutava pula.

    Kaikella ystävyydellä toveri

    Wanha

    MaalaisSeppo

    Jätkä on saanut tulonsa suurelta osin samasta kaukalosta (Valtio) kuin ituniskat. Ehkä kokee jääneensä mopen osaan ja on siitä katkera kaukalokavereilleen.

    Jätkä

    Ei maa-ja metsätalouden koulutukseen hakeudu juurikaan muut kuin maaseudun nuoret.

    Eikä siinä mitään. Kuitenkin pitäisi maataloustuotteiden hinnat olla sellaisia, että se riittäisi tuottajalle ilman tukia. Samoin metsätalous pitäisi olla hinnoiteltu niin, että taimikotkin kannattaisi hoitaa ilman tukia.

    Metsäkoneiden kuskien palkat eivät paljoa houkuttele. Monen monet konekoulussa hyvin pärjänneet, eli taitavat kuskit houkutellaan muihin kuljetuksiin – jopa taksikuskeiksi.

    Maanrakennuspuolella ihan sama homma. Hyvistä kuskeista on aina pulaa ja heiät ”ostetaan metsäojien perkauksilta ”siistimpiin hommiin”.

    Taitava MOTO-kuski ajaa jakeluautoa puukengät jalassa, eikä kädet likaannu. Palkka on kaksinkertainen metsäkonekuskin palkkoihin verrattuna.

    Traktorilla pellolla ajamaan tottunut kaveri on metsässä jopa huonompi kuin vastaava kaveri, joka on ajanut vain polkupyörällä.

    Minä maksaisin ihan mielelläni tuottajalle oikean hinnan, välistävetäjät vaan nostavat hinnat kolminkertaiseksi, tuli tukia tai ei.

    KeLo

    Kemera on itseasiassa vain valtiovallan ovela keino, jolla yksityiset metsänomistajat siirtävät osan metsäasioita koskeevaa päätösvaltaansa valtiovallalle. Kun julkinen valta antaa tukea yksityimetsätalouteen, se vaatii myös saavansa vaikuttaa asioihin, jotka eivät sille muutoin kuulu.

    Kun antaa pirulle pikkusormen, niin….

    MaalaisSeppo

    Valtion tuet ovat eräs melko heikko ohjauväline, joilla ohjataan erilaisia toimintoja Valtion haluamaan (usein järkevään) suuntaan. Toinen,  vahvempi ohjauskeino on verotus. Ensi kerätään kohderyhmältä veroja ja sitten siitä osa palautetaan tukina niille, jotka täyttävät ehdot eli toimivat, kuten halutaan. Minusta parempi näin, kuin pelkkä verotusinstrumentti.

     

    Metsuri motokuski

    Empä usko että jakeluautonkuljettajalla on kaksinkertainen palkka. Hyvä motokuski saa 17 euroa tunnilta + lisät. Tosi on että 100 % ylitöitä ei juurikaan makseta mutta 50 % kyllä. Ajokonekuski saa euron tai kaksi vähemmän mutta joskus palkka on samakin.

    Siinä olen jätkän kanssa samaa mieltä että maatalous pitäisi pärjätä ilman tukia. Ongelma on se että kaikki maat maksavat tuotantotukea viljelijöilleen. Päätös pitää olla koko EU:n laajuinen mutta sitä muutosta tuskin nähdään. Toisaalta onhan nuo kasvuolosuhteet erilaiset joten tarvitaan niitäkin kompensoimaan joku kansallinen tuki. Kyllä se on tänä päivänä viljelijä kovilla. Ei ne tuet ole kummoiset ja palkkatasot jäävät melko heikoksi.

    Mukavahan se olisi nähdä mihinkä nuoret metsät muuttuisivat ilman tukea. Uskon että pitkälläjuoksulla tuet ovat olleet tarpeelliset. Ainakin niissä työmaissa jossa olen ollut niin kukaan ei ole kieltätynyt tuista jos kohde on ollut tukikelponen.

    oksapuu

    Jätkän kannattaisi välillä päivittää tietojaan, katokorvauksia ei maataloudessa makseta.

    arto

    Teurastamot maksoivat tuottajille sonninlihasta keskimäärin 3,30 euroa kilolta ja kaikesta naudanlihasta yhteensä keskimäärin 2,85 euroa kilolta. Molemmat hinnat ovat liki kaksi prosenttia edellisvuotta alhaisempia”, valiokunta toteaa.
    ”Sianlihasta maksettiin neljä prosenttia edellisvuotta vähemmän eli 1,42 euroa kilolta…..Siinä  miettimistä miten sen saa kanatavaksi. Montako kiloa tarvitsee rehua se kilo.

    anttik

    Viljelijät ovat tyytyväisiä viime kesän satoon? Tulot ei poikennut muista kesistä, kun tuet kompensoi menetykset. Ei tarvinnu ees puimakonetta ajaa pellolle..

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 89)