› Keskustelut › Puukauppa › Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

Viewing 10 replies - 301 through 310 (of 390 total)
1 2 3 … 30 31 32 … 37 38 39

  • Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

    Sent on: 23.1.2018 at 10:54

    Tagged: 

    Yhtymämme päätti tehdä leimikon ja kilpailuttaa se mhy:n toimesta. Tarjouskilpailun jälkeen  tarjouksia oli vain 2 mhy:n korjuupalvelun ja metsäyhtiön tekemä. Neuvoja suositteli korjuupalvelua, hinnoissa ei ollut juurikaan eroa. Olimme taipuvaisia tekemään kaupan suosituksen mukaan, mutta kauppa jätettiin vielä auki. Muutaman viikon kuluttua tuli valmiit kauppakirjat ja pyytämättä sopimus uudistamistöistä. Kysyimme neuvojalta näistä töistä kun ei niistä ollut aiemmin puhetta. Pyysin kilpailuttamaan myös hoitotyöt, mutta  niitä ei kuulemma voisi kilpailuttaa.  Pyysin itse tarjouksia uudistamistöistä ja 3ha:n alasta sain 587€ halvemman tarjouksen toiselta toimijalta ja ilman mitään toimitusmaksuja eli säästö jopa 700€.

    Kilpailutuksen helppouden innoittamana pyysimme myös leimikosta suoraan tarjouksia puunmyyjiltä. Tällä kertaa saimme niitä 4. Jo aiemmin tarjonnut yhtiö tarjosi uudestaan ja paremmin. Korjuupalvelun tarjous oli jo olemassa. Kaikki 4 tarjousta oli nyt selvästi parempia kuin korjuupalvelun tarjous ja lisäksi mhy olisi perinyt vajaan euron/m3 kuluja kilpailutuksesta yms. Päädyimme kauppaan yhtiön kanssa, jolta otimme myös uudistamistyöt vaikka se oli niissä vasta toiseksi halvin. Ihmettelyyn miksi kk aiemmin yhtiö ei tehnyt tarjousta lainkaan, vastaus oli: Valtakirja leimikoista pitkässä juoksussa jokainen ostaja saa keskimäärin oman osansa ja jos ostajia on esim 5 niin keskimäärin joutuu tekemään 4 turhaa maastokäyntiä ja tarjousta eli käyttämään noin 2 työpäivää niihin. Syntyneet turhat kustannukset on vähennettävä hinnoista ja kun puuta saa ostettua muutenkin niin ei tarjoileminen suuresti kiinnosta. Suoraan ostamalla ei tule ylimääräisiä kuluja ja puustakin voi silloin maksaa paremmin.

    Itse kilpailuttamalla leimikon hinta nousi n. 1400€ metsänhoitotyöt halpeni 450€ ja mhy kuluista säästyi n. 500€. Yhteensä valtakirjalla olisimme hävinneet lähes 2500€. Pienenä lisänä vielä yhtiö maksoi pienen puukauppabonuksen joka pudotti  lopullisia uudistamiskuluja vajaalla 200 eurolla.

    Varmasti monenlaisia kokemuksia ja tarpeita, mutta näin meillä. Eniten meitä häiritsi se, että uudistamistöitä ei olisi saanut kilpailuttaa. Se sai meidät liikkeelle asiassa ja kannatti kyllä.

    Creator
    Kintas
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Timppa 10.2.2018 at 09:17

    ”Meitä on täällä paljon myyjiä odottamassa hyviä tarjouksia.” ja vielä sitäkin, että ne kaupparahat tulevat aikanaan tilille.

    Jovain 10.2.2018 at 23:12

    Eiköhän erikoispuumarkkinat ole varattu. Tuleehan niitä ns. ”hyviä tarjouksia” yhtiöiltä. Tuntuvat olevan laadukkaitakin ja maksukykyisiä yhtiöiden välisiä sopimuksia, joista on varaa maksaa metsänomistajallekin jotain, jopa senttejä erikoiskatkonnasta ja toimitusosoitteista, joista ei kerrota metsänomistajalle. Tyvistä jopa euroja. Ettei vaan ole tiimeistä jotka harrastavat, mutta sehän on asia, jota ei saa ääneen lausua.

    mehtäukko 11.2.2018 at 06:59

    Niin mikä velvollisuus olisi? Missä on liikesalaisuuden raja ja kenelle sen vatvominen kuuluu?

    Vai tiedottaako Joovain hevosmiehille, minne mahdolliset (hankinta) puukaupparahansa törsää?

    Jätkä 11.2.2018 at 08:10

    Aika sairaalta kuulostaa ajatuskin, että puutavaran ostajan olisi tehtävä selkoa siitä, Mihin, Kenelle ja Mihin hintaan puuta toimittaa.

    Jokaisella olisi mahdollisuus tehdä samaa, mutta kun ei eväät riitä. Ei riitä tyypillä, joka ei pysty muuhuh kuin kadehtimaan ja huokailemaan:”Joovaan” (kyllä vaan).

    Sanotaan, että ”ne on eri miehet, jotka ruumiita tekee, ja eri miehet jotka niitä pesee”. Joovaan ei pysty kumpaankaan.

    Jätkä 11.2.2018 at 08:18

    Tässä lähellä eräs ”Pisnesmies” toi venäjältä järeää – pystyynkuollutta puuta. Oli ostanut rekkalasteittain polttopuuksi parin euron kuutiohinnalla. Tulva oli tappanut puut.

    Isolla vannesahalla puista sahattiin järeitä pelkkoja, jotka hän möi ulkomaille kelona. Kuutiolta nyppäsi hintaa lähes 500 € ! Kukaan ei alkanut kadehtimaan, kaikki saivat kunnon korvauksen ja Jobbari kunnon voiton.

    Jovain 11.2.2018 at 11:04

    Sanoisin, että liian helpoksi on tehty bisneksen teko metsänomistajan puilla ja sen valvominen on vaikeaa. Läpinäkyvyys puuttuu. Puukauppa on luottamuskauppaa, mutta kaikki eivät sitä noudata.

    Yhtään et tiedä mihin kenelle ja mihin hintaan rekkakuorma lähtee, onko kuutioissa mukana tai onko muuten sopimuksen mukainen.

    Valitettavasti puukauppasopimusten vastainen toiminta on yleistä, väittäisin jopa maan tavasta. Harmaat puumarkkinat on olemassa ja niitä käytetään.

    Tolopainen 11.2.2018 at 11:24

    Joovuan on löytänyt uuden levyn kun talous on hieman piristynyt ,  puunkäyttö lisääntynyt ja markkinoille tulee runsaasti puuta,  jota ostaja ei tarvitse. Sahat eivät taatusti tee bisnestä kuitupuulla jota niille kertyy kun ostavat päätehakkuuleimikoita. Metsänomistaja voi kuidut markkinoida itsekin jos niin haluaa ja kokolailla helpostikin sahat tähän suostuvatkin.

    Jätkä 11.2.2018 at 11:59

    Sahoille on kuitupuu ollut jonkinasteinen riesa aina. Nyt kun sellumarkkinoilla olisi kannattavaa puuhailla, pitäisi sen alkaa näkyä jo kuitupuun kantohinnoissakin.

    Edelleenkin on virhe myydä sokeasti kaikki puutavarat yhdelle ja samalle yhtiölle, pitäisi käyttää hyväkseen yhteismyynnin tapaisia suurempia kokonaisuuksia, joissa jopa kaikille lajeille olisi eri ostajat. Silloin hinnoittelu olisi selvä kaikille myyjille.

    mehtäukko 11.2.2018 at 12:36

    Joovuan ..”puukauppasopimusten vastainen toiminta on yleistä, väittäisi maan tavasta…”

    Tuon täytyy olla puukauppatoiminnasta tietämättömän vatukosta viittilöivän synkkä yksinpuhelu.. !?

    Visakallo 11.2.2018 at 13:12

    Voi hyvänen aika, jos minä myyn perunasatoni ostajalle, ja tämä maksaa niistä sovitun hinnan, niin alkaisinko sen jälkeen kytätä, minne ne perunat menevät ja  mitä niistä tehdään! Jos kasvatan muutaman sonnin ja laitan ne teurasautoon, niin sen jälkeen ostaja tekee niille tasan tarkkaan mitä haluaa. Tai jos myyn taloni tai asuntoni, ja saan niistä sovitun hinnan, niin turha on mennä sen jälkeen puuttumaan siihen, ketä niissä asuu ja minkälaista elämää viettää. En tiedä, mikä on Jovainin todellinen motiivi, mutta perin outoja asioita hän täällä esittää. Puukauppasopimuksessa on aina teksti siitä, missä vaiheessa puiden omistajuus siirtyy myyjältä ostajalle. Jos rahatkin tulevat vielä sovitusti tilille, niin pulinat pois!

Viewing 10 replies - 301 through 310 (of 390 total)
1 2 3 … 30 31 32 … 37 38 39