Keskustelut Metsänomistus Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 219)
  • Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

    Kuntalaisaloite

    Asia: kunnallisen metsätyöryhmän perustaminen

    Kuusamon historia jo yli 100 vuoden ajalta osoittaa aukottomasti sen, että aina savotoiden ollessa käynnissä omalla paikkakunnalla, ovat talouselämä, työllisyys ja yleinen hyvinvointi eläneet kukoistuskauttaan siten, että myös kunnan voimavaroihin on saatu verotulolisäystä ja köyhäinhoitokulut ovat laskeneet.
    Lisäksi Kuusamon metsät ovat aivoa laajamittainen tuotantokoneisto, mikä meillä on koko ajan ollut olemassa. Metsän tuottoa on kuitenkin pystytty korjaamaan talteen vajaatehoisesti sen tuottoon nähden.
    Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan ja maakunnallisen metsäneuvoston luonnostelun pohjalta aloitettu Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelman vuosille 2016 – 2020 valmistelu, on saatettu hiljattain tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Uusi metsäohjelma lähtee maakunnan puuvarojen hakkuumäärän nostamisesta suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle eli kaikki puutavaralajit huomioon ottaen puunkorjuun lähes kaksinkertaistamisesta nykytasosta.
    On sanomattakin selvää, että tämä vaatii asiaan paneutumista myös kuntatasolla ja sel-laisten tukitoimien käyttöönottamista, että tässä kunnianhimoisessa, mutta välttämättö-mässä tavoitteessa on mahdollista myös onnistua.
    Metsien käyttöä on syytä tehostaa siksikin, että maanomistusta karkaa koko ajan perinnönjakojen ja kiinteistökauppojen johdosta ulkokuusamolaiseen omistukseen. Pelkästään Kuusamon aluetalouden kannalta tarkasteltuna sellainen metsänhoito, missä puunmyyjä asuu metsän sijaintikunnassa, käyttää metsätulonsa omalla paikkakunnalla tai sijoittaa ne omalle paikkakunnalle käyttäen metsänhoito- ja viljelyketjuissa oman paikkakunnan työvoimaa ja sen metsäalan yritysten palveluja, on kuntataloudellekin tuottoisin.

  • metsänvartija

    Metsänhoito tulee koneellistumaan ja metsäkoneille.

    Viimeinen vinssifirma lopetti 60-luvun lopulla.

    jees h-valta

    En kyllä enää uskonutkaan törmääväni tällaiseen Lauriin joka tosissaan ilmeisesti on vielä sitä mieltä että maataloustraktorilla kuljetetaan maamme tehtaille tarvittava puu tienlaitaan. Olisi ehkä ollut avartava kokemus käydä jonkun jalostavan lanssilla tutustumassa puumääriin joita viikossakin esim. läpi menee.
    Nythän niitä olisi mahdollisuus rekrytoida Helsingin kokoontumisajoissa joita traktorimarssiksikin kutsuvat. Lisää hintavia ja kannattavia töitä siellä tiloilla kyllä kaivattaisiin.

    Jovain

    Eiköhän ne syyt ole syvemmällä, tuskin se kalusto muodostuu esteeksi. Kalusto on yhteen sovitettavissa ja kysymys on enemmänkin siitä, mitkä ovat ne syyt, ettei kalustoa ole yhteen sovitettu. Kannattaa sitäkin pohtia.

    Jovain

    Valitettavasti on todettava, että täällä kirjoitellaan menneestä ajasta, ei huomata sitä, että se mennyt aika onkin sitä tulevaa aikaa. Kirjoitellaan vanhasta ja pitäydytään vanhassa. Ei se kehitys näin jatku.

    On hienoa, että löytyy henkilö ja henkilöitä, joka ovat selvittäneet asiaa ja jotka uskaltavat puuttua ongelmiin ja niiden ratkaisuun.

    Kysymys ei todellakaan ole menneestä, vaan tulevasta ajasta, sillä vaikka ratkaisut tuntuvatkin raadollisia, ei ole syytä pitäytyä vanhoissa ratkaisuissa.

    Lievästi sanottuna, on syytä hakea uusia ratkaisuja, jotka ovat yhteen sovitettavissa maa-/metsätalouden ja muiden vapaiden yrittäjien kanssa.

    A.Jalkanen

    Viimeisessä Aarre-lehdessä oli haastattelussa metsätalousyrittäjäpariskunta, joka oli laskenut että puutavaraa ei kannata itse kuljettaa metsästä eli metsävarustusta ei kannata hankkia. Tilan metsäpinta-ala oli kohtuulisen iso. Tekivät metsätalouden töistä itse kaikki harvennushakkuisiin saakka, mutta metsäkuljetus ostettiin ulkopuolelta urakoitsijalta. Mönkijä oli hankittu, ja syyksi kerrottiin se että ”sahoja ei viitsitä kanniskella”.

    Lauri Vaara

    Yhden tilan puunkorjuuta varten ei kannata hankkia minkäänlaisia koneita tai varusteita. Kaikki koneet ja varusteet tarvitsevat riittävän vuotuisen käytön ollakseen kannattavia. Riittävä käyttö on mahdollista vain korjuun urakointina oman tilan ulkopuolella.

    Lauri Vaara

    Timppa

    Millähän ajalla nykypäivän maajussi ne meidänkin puut ajaisi? Kesäaikaan päivät näyttävät päättyvän 22-23 aikoihin. Kauankohan meillä Marko jaksaisi tehdä vielä kolmatta vuoroa?

    Onhan siinä sekin pieni logistinen ongelma, että traktorit taitavat olla enimmäkseen Länsi- ja Etelä-Suomessa, mutta puut Keski-Suomessa ja siitä itään ja pohjoiseen.

    Jovain

    Vaikea pystykauppaasiassa on edetä, ellei selvitetä puutavarayhtiöiden ja metsäkonemiesten puukaupan ja korjuun kattavaa kytkykauppaa. Menettelyn kilpailulainsäädännön mukaisuutta ja jopa mahdollista kartellia, myös metsänomistajien osuutta.

    Visakallo

    Laskin asuinkunnassani olevan vain kymmenkunta sellaista maatalousyrittäjää, joilla olisi realistisia mahdollisuuksia urakoida merkittävää määrää puita tienvarteen, ja osa heistä tätä myös tekeekin.
    Uskon, että läpi valtakunnan tilanne on osapuilleen sama.
    Näin ollen Suomessa olisi vain 3000-5000 sellaista maatalousyrittäjää, joilla olisi realistisia edellytyksiä Lauri Vaaran esittämään tehtävään.
    Parhaimmassakin tapauksessa puhuttaisiin valtakunnan tasolla vain parin-kolmen miljoonan motin, eli 3-5% vuotuisesta korjuumäärästä.
    Tässä on nyt vastakkain kauniit ajatukset ja arkisempi todellisuus.
    Suomen puuhuolto ei valitettavasti toimi pelkän ajatuksen voimalla.

    Ammatti Raivooja

    Kuka ne puut hakkaa? En ymmärrä mitä yhteistä hakkuukoneella ja maataloustraktorilla on.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 219)