Keskustelut Metsänomistus Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 219)
  • Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

    Kuntalaisaloite

    Asia: kunnallisen metsätyöryhmän perustaminen

    Kuusamon historia jo yli 100 vuoden ajalta osoittaa aukottomasti sen, että aina savotoiden ollessa käynnissä omalla paikkakunnalla, ovat talouselämä, työllisyys ja yleinen hyvinvointi eläneet kukoistuskauttaan siten, että myös kunnan voimavaroihin on saatu verotulolisäystä ja köyhäinhoitokulut ovat laskeneet.
    Lisäksi Kuusamon metsät ovat aivoa laajamittainen tuotantokoneisto, mikä meillä on koko ajan ollut olemassa. Metsän tuottoa on kuitenkin pystytty korjaamaan talteen vajaatehoisesti sen tuottoon nähden.
    Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan ja maakunnallisen metsäneuvoston luonnostelun pohjalta aloitettu Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelman vuosille 2016 – 2020 valmistelu, on saatettu hiljattain tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Uusi metsäohjelma lähtee maakunnan puuvarojen hakkuumäärän nostamisesta suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle eli kaikki puutavaralajit huomioon ottaen puunkorjuun lähes kaksinkertaistamisesta nykytasosta.
    On sanomattakin selvää, että tämä vaatii asiaan paneutumista myös kuntatasolla ja sel-laisten tukitoimien käyttöönottamista, että tässä kunnianhimoisessa, mutta välttämättö-mässä tavoitteessa on mahdollista myös onnistua.
    Metsien käyttöä on syytä tehostaa siksikin, että maanomistusta karkaa koko ajan perinnönjakojen ja kiinteistökauppojen johdosta ulkokuusamolaiseen omistukseen. Pelkästään Kuusamon aluetalouden kannalta tarkasteltuna sellainen metsänhoito, missä puunmyyjä asuu metsän sijaintikunnassa, käyttää metsätulonsa omalla paikkakunnalla tai sijoittaa ne omalle paikkakunnalle käyttäen metsänhoito- ja viljelyketjuissa oman paikkakunnan työvoimaa ja sen metsäalan yritysten palveluja, on kuntataloudellekin tuottoisin.

  • Lasse

    Omat hankintapuut minäki oon maataloustraktorilla ikäni tienvarteen ajanut mutta ei koskaan ole käynyt pienesämielessäkään että omia pystykaupan puita alkasin tienvarteen ajaan, sillehän nauras ajanseipäätkin.
    Eikö Lauri Vaaralle riitä että hyvin usein metsätraktorin puikoissa on entinen maanviljelijä tai maanviljelijän poika?

    Reima Ranta

    Lauri on erittäin oikeassa siinä, että metsätalous Suomessa olisi aivan erilaista, jos pystykauppatapaan ei ole menty. Metsänomistajarakennekin olisi kehittynyt mitä ilmeisemmin aivan toisenlaiseksi.

    Puuta korjattaisiin pystykauppatavasta huolimatta kuten nytkin. Urakoitsijathan sen nytkin tekevät, eikä metsäyhtiöiden omat koneet. Metsänomistajat vain hallinnoisivat metsiään omista lähtökohdistaan eikä metsäyhtiön lähtökohdista. Intressit ovat usein aika erilaiset.

    Kauppatavalla on ollut ainakin metsänomistuksen näkökulmasta monia hyvin negatiivisia vaikutuksia.

    Tyypillistä täällä – kun toinen puhuu aidasta, niin toinen alkaa kiireesti puhumaan aidan seipäistä.

    Jovain

    Kysymys on rakenteellisesta uudistuksesta ja siitä, että metsänomistajat ja maatalouden elinkeinot, voisivat urakoida puuta teollisuudelle. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista, sillä teollisuus torjuu monopoliasemassa urakoinnin ja pidättää urakointia koskevat oikeudet itsellään.
    Metsänomistajat voivat toimittaa puuta teollisuudelle, mutta se toteutuu teollisuuden pystykaupanjärjestelmän sääntelyn alaisuudessa. Näin ollen esim. metsäomistajan urakointia varten hankkima hakkuukone jää toimettomaksi, sillä teollisuus ei hyväksy moton mittaustulosta. Tämä taas edellyttää metsänomistajilta kouluttautumista ja sitä, että mittauksen hallinta ja siihen liittyvät valvontapykälät tulevat täytetyksi. Sama koskee laadun valvontaa.
    Nämä ovat niitä periaatteellisia kysymyksiä, kannattavuus ja talousasiat ovat sitten eri asia, mutta jotka nekin ovat toteutettavissa.
    Perinteiset hankintakaupat ovat auttamattomasti jäämässä taka-alalle ja Metsänhoitoyhdistysten valtakirja ja korjuupalvelu ovat korkeintaan välivaiheen virityksiä, joilla yritetään asia hoitaa.

    Lauri Vaaran malli tarkoittaa palveluyritysten varaan rakennettavaa mallia.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Miten jovain? Kerro meille kertauksen sijaan. Miten ja millä puut hakataan metsästä? Jos on maataloutta ja hakkuukone toimii talvisin miten se sitten toimii? Miten maatalous ja nykyisen kaltaiset laitteet toimisivat yhdessä, kertokaa nyt joku?

    Maataloustraktorille ja kuormaimelle on järkevää käyttöä teollisessa puunkorjuussa havujen ajossa ja energiapuuhommeleissa. Minusta siihen se jääkin.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Kuka tai mikä ne pienet leimikot hakkaa? Nyt nää jutut taitaa koskea koko puuhuoltoa eikä pientä hankintahakkaus puuhastelua.

    Jovain

    Ammatti Raivoojalle kertauksena! Teet ajankohtaisia kysymyksiä!
    Pystykaupan järjestelmästä se on kiinni edelleen. Metsänomistajien ja siihen liittyvien yritysten toiminnan kehittämisellä päästään eteenpäin. Sääntely, jolla ensinnäkin maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan erilleen ja jolla metsänomistajat ulkoistettiin omista metsistään ja minkä turvin teollisuus monopoliasemassa hallitsee puukauppaa ja korjuuta, on jumiuttanut metsätalouden, on toiminnan esteenä ja tulppana sen kehittämiselle.
    Metsänomistajien omien metsiensä hallinnointi, kalusto ja uudistuvat toimintatavat, mitä nyt tällaiseen rakennemuutokseen kuuluukaan, avautuvat vasta sen jälkeen, kun toiminnan esteet on poistettu.

    Visakallo Visakallo

    Voitaisiin varmaan jo sopia, ettei maatalouden nykyinen rakenne ole muutettavissa metsätaluoden tarpeisiin.
    Ollessani maataloustuottaja, maitotiloja oli Suomessa 200 000 kpl. Nyt niitä on 8000 kpl.
    Sitä maaseutua ja yhteiskuntarakennetta eikä niitä ihmisiä ole enää olemassa, joka maatalouden ohessa hoitaisivat vielä Suomen puunkorjuunkin!

    Jovain

    Ei täällä kukaan ole väittänytkään, että maataloustuottajat hoitaisivat Suomen puunkorjuunkin.

    Visakallo Visakallo

    No kenenkäs ne maataloustraktorit sitten olisivat jotka tekisivät kesät peltotöitä ja talvet puunkorjuuta?
    Minun mielestäni joku kertoilee täällä satuja aikuisille ihmisille.

    Visakallo Visakallo

    Tämä ei ole satua:
    Metsistäni on korjattu vuosien mittaan tuhansia motteja puuta metsäyhtiöistä riippumattoman korjuupalvelun toimesta, ja niin tapahtuu myös parhaillaan.
    Korjuuta on tehty hyvinkin erityyppisillä kalustoilla, myös maataloustraktoreilla, mutta oikeat metsäkoneet ovat vain jääneet jäljelle. – Miksiköhän?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 219)