Keskustelut Metsänomistus Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 219)
  • Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

    Kuntalaisaloite

    Asia: kunnallisen metsätyöryhmän perustaminen

    Kuusamon historia jo yli 100 vuoden ajalta osoittaa aukottomasti sen, että aina savotoiden ollessa käynnissä omalla paikkakunnalla, ovat talouselämä, työllisyys ja yleinen hyvinvointi eläneet kukoistuskauttaan siten, että myös kunnan voimavaroihin on saatu verotulolisäystä ja köyhäinhoitokulut ovat laskeneet.
    Lisäksi Kuusamon metsät ovat aivoa laajamittainen tuotantokoneisto, mikä meillä on koko ajan ollut olemassa. Metsän tuottoa on kuitenkin pystytty korjaamaan talteen vajaatehoisesti sen tuottoon nähden.
    Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan ja maakunnallisen metsäneuvoston luonnostelun pohjalta aloitettu Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelman vuosille 2016 – 2020 valmistelu, on saatettu hiljattain tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Uusi metsäohjelma lähtee maakunnan puuvarojen hakkuumäärän nostamisesta suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle eli kaikki puutavaralajit huomioon ottaen puunkorjuun lähes kaksinkertaistamisesta nykytasosta.
    On sanomattakin selvää, että tämä vaatii asiaan paneutumista myös kuntatasolla ja sel-laisten tukitoimien käyttöönottamista, että tässä kunnianhimoisessa, mutta välttämättö-mässä tavoitteessa on mahdollista myös onnistua.
    Metsien käyttöä on syytä tehostaa siksikin, että maanomistusta karkaa koko ajan perinnönjakojen ja kiinteistökauppojen johdosta ulkokuusamolaiseen omistukseen. Pelkästään Kuusamon aluetalouden kannalta tarkasteltuna sellainen metsänhoito, missä puunmyyjä asuu metsän sijaintikunnassa, käyttää metsätulonsa omalla paikkakunnalla tai sijoittaa ne omalle paikkakunnalle käyttäen metsänhoito- ja viljelyketjuissa oman paikkakunnan työvoimaa ja sen metsäalan yritysten palveluja, on kuntataloudellekin tuottoisin.

  • A.Jalkanen

    ”Puustotietojen pitää olla sillä tasolla, että puustotiedot lähtötilanteessa ovat juridisesti hyväksyttäviä ja joita voidaan pitää perälautana”

    Eikös metsäsuunnitelman tai leimausselosteen tiedot ole jo nykyisin yleensä niin hyvät, että niihin hakkuun tulosta vertaamalla pääsee selville, onko hakkuu tehty periaatteessa oikein. Täysin yhteneväiset pystyssä olevan ja hakatun puutavaran määrät eivät ole, koska hakkuun tulos riippuu toisaalta kaupassa sovelletuista laatuvaatimuksista, joita osa puustosta ei täytä (raakit ja hukkapuu), ja toisaalta siitä, että puustoa ei katkota myyjän vaan puun ostajan kannalta optimaalisesti.

    Hakkuuta edeltävä mittaus tulee varmaan lähitulevaisuudessa uusilla esim. laserkeilausta tai konenäköä hyödyntävillä menetelmillä melko tarkaksi, ja kaupankäyntiin tulee uusia malleja, mm. runkohinnoittelu käy helpommaksi.

    Jätkä pätkät

    ”” 600m3 kertaa 6e/m3=3600e.
    6000m3 on ehkä lähempänä kannattavuutta. ”

    Kyllä se on kuitenkin lähellä tuota 600 m³/v.

    Riippuu tietysti monesta muuttujasta , mutta jos
    lasketaan esim. seur. oletuksilla :
    Traktorin käyttötuntikustannus 13 € /h (muist. että verottajan hyväksymä)
    M-peräkärryn kust.10000 € ( jäännösarvoa 10 v. jälkeen jää 5000€, 3 % korkok.)
    Oma palkka 10 € /h . (ei sos.ym.kuluja mukana)
    1 tunnissa ajaa helpohkolla kohteella 6 m³ keskikokoisella
    kärryllä.
    –> 10 v:ssa 6000 m³. Traktori 13 000 €, M-peräkärry 13400 € . Palkka 10 000 € .
    Kustannukset / m³ : 6,07 € .

    Lähetetty: 04.03.2016
    Lähettäjä: Puuki ”
    Alappa Puuki yrittämään noilla taksoilla. En usko, että täältä löytyisi ketään muuta, joka alkaisi noilla laskuperusteilla urakoimaan maataloustraktorilla metsäajoja.
    Epäilemättä kaikki suomen metsänhakkuun puut tulisivat ajettua maataloustraktoreillakin, jos vaan hommaan alettaisiin, ja se työllistäisi nimenomaa maaseutua ja sen kylien asukkaita.
    On vain niin pirun vaikeaa saada konemiehiä uskomaan, että kun he nyt ajavat 60 kiintoa tunnissa, niin heille riittäisi 6 kiintoa, kunhan vain ajaisivat maataloustraktorilla?

    Timppa

    Tarkoittaisiko tuo 6 m3/h sitä, että aukossa motoa varten tarvittaisiin jotain 5 traktorin luokkaa. Tulisiko ruuhkaa?

    suorittava porras

    ###””Puustotietojen pitää olla sillä tasolla, että puustotiedot lähtötilanteessa ovat juridisesti hyväksyttäviä ja joita voidaan pitää perälautana””###

    Siinäpä sitä onkin edellisen kommentin esittäjälle työmaata , että leimikkotiedot saataisiin vastaamaan edes lähestulkoon olosuhteita .
    Kuutiomäärät ja puulajisuhteet , puhumattakaan
    tavaralajisuhteista , poikkeavat joskus paljonkin toteutuneesta ja mitatausta . Jopa metsäkuviolle esitetyissä toimenpiteissä mennään pahasti harhaan . Ei ole yksi eikä kaksi tapausta , joissa taimikkoasteella olevaa palstaa on tarjottu harvennettavaksi .

    ##”Eikös metsäsuunnitelman tai leimausselosteen tiedot ole jo nykyisin yleensä niin hyvät, että niihin hakkuun tulosta vertaamalla pääsee selville, onko hakkuu tehty periaatteessa oikein. ”##

    No eivät valitettavasti ole . Vertailusta tulee vain paha mieli .
    Miltäs tuntuu , jos kauppa jää esim . 30% vajaaksi ja kyseessä on nelinumeroinen luku kuutioita ? Pienemmissä kaupoissa arvion puolittumien ei ole lainkaan harvinaista . Toki toiseenkin suuntaan esiintyy samansuuruisia virheitä , jotka tasaavat sitten toisiaan suuressa kuvassa – tosin eri isäntien leimikoilla . Kaikki tämä johtuu kuitenkin pelkästään siitä , että leimausseloste ei pidä paikkaansa . Se luonnollisesti on laadittu paikkansapitämättömien kuviotietojen pohjalta . Arvioista ei perälaudaksi ole .

    Visakallo

    Aika huolettomasti osa leimikoista tosiaan laitetaan myyntiin.
    Jos aivan tuoretta metsäsuunnitelmaa ei ole käytettävissä, eikä itse osaa, olisi järkevää pyytää metsäammattilaista tarkistamaan leimikko paikan päällä.
    Se on sitten jokaisen oma asia, minkä puulaakin ammattilainen siellä käy, ja jotain se saattaa ehkä maksaakin.
    On aivan turha jälkeenpäin valitella puumääristä, huonosta hakkuusta ja katkonnasta, jos ei itse tiedä mitä on laittanut myyntiin.
    Kun puunostaja ja -korjaaja tietävät, että leimikon lähtötiedot on tarkasti selvitetty, joutuvat hekin tekemään työnsä tarkemmin ja se on viimekädessä kaikkien etu.

    jees h-valta

    Enpä nyt suorittavan tyyliin pullistelisi. Joskus aivan yksinkertaisesti ei ole tehty leimikkoselosteen mukaan. Minulla esim. oli aivan selkeä komento yhdelle palstalle kakkosharvennukseen männikköön että puolet pois. Ja niin oli komento myös leimikkoselosteella. Silti konemies ei tehnyt kuin hiukan yli puolet sovitusta määrästä.
    Oli läheltä ettei ostaja määrännyt kyseistä uudelleen palstalle samantein. Minä annoin armoa ja sovimme että seuraavien hakkuiden yhteydessä joku konemies sitten tekee sen kuten piti. Kone oli nimittäin jo senverran pitemmälle kerinnyt. Tässä samaisessa myös näkyi oikein koko systeemien älyvapaus. Kone lähti muille vaikka minulla on vartoamassa kuusikon päätehakkuu samalla metsätilalla.
    Mutta nyt ei kaivattu kuusta vaan mäntyä. Jonkun viikon päästä sitten tehdään taas kuusta. Ehkä tai mitä lie.

    jees h-valta

    Ja jatkan vielä että kuvista päätellen (tuolla lukijoiden kuvissa) suorittava itse tekee taimikoita aivan täyttä päätä. Ainakin aivan alimittaista riukumetsää. Nyt kun katselin noita naapurienkin hakkuita joihin tuo samainen konemies seuraavaksi sukelsi oli myös huvittavaa kun mietein näitä ennakkoraivausuhkailevia kommentteja suorittavalta. Siellä mentiin puimaan kahden mäen välinen notko josta tehtiin 120 mottia lehtipuuta (ei järeää vaan lähinnä oman onnensa nojassa kasvanutta villiä riukua) eikä ennakkoraivauksesta tietoakaan. Eihän se kyllä kauhean kauniiksi jäänyt mutta tehtyä tuli, näämmä.

    Jätkä pätkät

    ”Enpä nyt suorittavan tyyliin pullistelisi. Joskus aivan yksinkertaisesti ei ole tehty leimikkoselosteen mukaan. Minulla esim. oli aivan selkeä komento yhdelle palstalle kakkosharvennukseen männikköön että puolet pois. Ja niin oli komento myös leimikkoselosteella. Silti konemies ei tehnyt kuin hiukan yli puolet sovitusta määrästä.
    Oli läheltä ettei ostaja määrännyt kyseistä uudelleen palstalle samantein. Minä annoin armoa ja sovimme että seuraavien hakkuiden yhteydessä joku konemies sitten tekee sen kuten piti. Kone oli nimittäin jo senverran pitemmälle kerinnyt. Tässä samaisessa myös näkyi oikein koko systeemien älyvapaus. Kone lähti muille vaikka minulla on vartoamassa kuusikon päätehakkuu samalla metsätilalla.
    Mutta nyt ei kaivattu kuusta vaan mäntyä. Jonkun viikon päästä sitten tehdään taas kuusta. Ehkä tai mitä lie.
    Lähetetty: 1 h, 40 min sitten
    Lähettäjä: jees h-valta ”
    On ihme ja kumma, että Jessen leimikkoon Metsäliitto tuo sellaisen urakoitsijan ja nolon kuljettajan, että ei ole runkoluvut eikä pohjapinta-alat hallussa.
    Meilläpäin tuodaan napamiesten metsään parhaat korjuu-urakoitsijat ja valikoidut kuskit, jotka hakkaavat vain päivänvalolla ja korkealla tukkiprosentilla.
    Metsäliiton ostomies (Sukulainen) – kertoi, että heillä on yhdellä urakoitsijalla Farmi-track ja usein kauppaa hierottaessa sanotaan, että ”Meillähän on se pieni vihreä telakone”, mutta kun tulee savotan aika, niin Valmetti siellä ajaa. Myönsi, että se on lähinnä vain kaupantekokikka koko kone.

    Visakallo

    Mitenköhän mahtoi tämän Jessen leimikon lähtötiedot olla kohdallaan?
    Eihän sitä nuorta metsää pelkän korjattavan mottimäärän mukaan sentään kannata harventaa.
    Onhan sitä kasvamaan jäävän puuston runkolukuakin seurattava.
    Ettei vain olisi käynyt niin, että syytöntä motomiestä syyllistetään, kun haaveet ja todellisuus eivät hakkuussa kohdanneetkaan?
    Jospa koneet lähtivätkin sen takia naapureiden leimikoille?

    Rane

    Niin,missä vaiheessa metsän arviointi muuttuu mittaamiseksi?

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 219)