› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusikoiden kasvu yllättää

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 237)
1 2 3 … 16 17 18 … 22 23 24

  • Kuusikoiden kasvu yllättää

    Sent on: 22.1.2022, 22:59

    Eteläsuomalaiset kuusikot yllättävät nykyään kasvullaan.

    Omia kuvioita tälta talvelta:

    37 vuotiaan kuusikon kolmas harvennus, poistuma harvennuksissa 180 mottia ja pystyssä noin 250 mottia. Päätehakkuu todennäköisesti noin kymmenen vuoden kuluttua jolloin kuviolla puuta reilu 400 mottia. Kuvion maapohja on lehto (entinen pelto)

    45 vuotiaan kuusikon päätehakkuu, Omt, tuulituhojen takia. Puuta lähtenyt harvennuksen kanssa yhteensä 420 mottia hehtaarilla, myös entinen pelto.

    Oma mielipiteeni on että kuusi kyllä kasvaa eteläsuomessa päätehakkukokoon noin 45-50 vuoden iässä kuhan hoidosta huolehditaan kunnolla. Istutus, taimikonhoito ajoissa, ensiharvennus riittävän ajoissa (noin 20 vuoden iässä ), toinen harvennus noin 30v iässä.

    Mitäs mieltä raati on kuusen tehokasvatuksesta eteläsuomessa?

    Tekijä
    Kuusiuskova
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Tomperi 8.3.2022, 10:53

    Miten määritellään hyödyllinen ja hyödytön tutkimus ja kuka sen määrittelee?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.3.2022, 10:54

    Tutkijayhteisö määrittelee sen julkaisuvaiheessa ja tutkimustiedon käyttäjät sitten myöhemmin.

    Tomperi 8.3.2022, 11:03

    sepä se selvensi

     

    Fortuna 25.3.2022, 11:08

    Eikös kyseessä ollut vanha pelto? Nyt siinä on puupelto, tuo vihreiden ällötys, ja vaikuttaa kasvaneen oikein hyvin. 80-luvun ratkaisu istuttaa kuuselle on siis ollut hyvä. Tuolloin tavattiin istuttaa peltoja myös männylle, koska mäntytukista sai tuolloin parempaa hintaa. Omilla mailla on 70-80-lukujen molemmin puolin istutetut vierekkäiset peltopalat, toinen kuusella, toinen männyllä. Kuusi on kasvussa selvästi voitolla. Ja rajapintaan on muodostunut uudesta kasvusta mukavasti sekametsää.

    Perko 25.3.2022, 12:33

    Tutkimus on hyödytön  joillekin myös kun  ei sitä ymmärrä tai halua ymmärtää.   Arvostelijat vetelevät ”hatusta”  hölynpölyn väittämiä joilla selittävät kuin hopeaveden tehoja.

    Jätkä 25.3.2022, 14:44

    Tomperi:”Kysyn jälleen kerran, miksi kannattaa puhua kuutioista kun tärkeämpää olisi puhua euroista. ”

    Jos työpalkoista on kyse, niin aina silloin, kun palkka perustuu työaikaan, ja palkkayksikkö on saman hintainen, ei euroista kannata puhua. Työn sankari tekee samassa ajassa samalla palkalla enemmän kuin muut. Mutta vertailu edellyttää silloin, että olosuhteet ovat samanlaiset.

    Urakkasuoritusten vertaaminen Euroina onnistuu hyvin, jos olosuhteet ovat samanlaiset, mutta esim Kuutioitten tekemisessä metsästä pinoihin ei ole vertailukelpoinen lähes koskaan. On nähty silloin, kun metsurit tekivät urakkatyönä puutavaran hakkuuta, että toinen metsuri hakkasi täysiä päiviä ahkerasti, saaden 6 kiintoa / päivässä. Toinen hakkasi erilaista metsää 60 kiintoa / päivässä. Kun työvaiheet oli taksoitettu oikein, saivat molemmat saman verran Euroja, jos lasketaan mukaan se, että enemmän hakkaavan sahan kulut olivat jonkin verran korkeammat. Siis molemmat – taikka ei kumpikaan olivat yhtä hyvin työn sankareita.

    Puuki 15.6.2022, 06:31

    Kyllä samalla kasvupaikalla mänty kasvaa paremmin nuorena kuin kuusi.  Sekametsien kasvatus sopii monellakin  tavalla hyvin useimpiin kohteisiin.  Kasvatettava puulaji valitaan kuvion eri kohtien erilaisten kasvupaikkakohtien  mukaan sopivaksi.

    Mänty , ra-koivu tai lehtikuusi olisi hyviä nopean tavan e-puun kasvatukseen.  Suht.harvaan viljely tai luontaisesti ja korjuu n. 30 v iässä.   Esim. lehtikuusi näyttää kasvavan (pohj. rinteessäkin) n. 30 vuodessa ~ 600- 700 l kokoon, kun alussa saa hyvän lähdön ja kasvatusasento on harva.   Korjuukulut on n. 1/3-osa normiharvennuspuun korjuukuluista/kuutio  , ja puuta kertyy yli 200 mottia/ha.  Lehtikuusen paino (kuiva-tuoretiheys) on 490-560 kg/motti.   Sen energia-arvo (hyötysuhteen ollessa 85%) vastaa n. 215 l löpön energia-arvoa.  Eli 2 €/ l hinnalla laskettuna 1 k-kuution (polttopuukuivan) lehtikuusen e-arvo on 430 € .       Ostajalle hyvin edullisella myyntihinnalla (10 % e-arvosta) lehtipuuleimikon kantohinta olisi vähän yli 40 €/k-kuutio. (–>Kasvatuskulujen tuotto ~ 9%).

    kaapo123 15.6.2022, 06:47

    Kuusen alaoksat ei kuole,vaikka oisi pimeä ja valoa niukasti.Porkkanakemppi talvehtii kuusen alaoksilla ja ei kuole,vaikka oisi pimeääkin ja sitten kemppi rientää porkkanaan kun eka lehdet tulee porkkanaan

    Visakallo Visakallo 15.6.2022, 06:50

    Milloin kaapo olet viimeksi käynyt tiheässä kuuskikossa?

    kaapo123 15.6.2022, 07:19

    Kuusen alaoksat elävät vaikka oisi pimeääkin,koska valo on myös hiukkasia ja kuuset muodostuvat atomeista.Valo voi olla aaltoliikettä ja hiukkasia eli kuusen alla on valoa hiukkasina ja hiukkaset luovat myös hajujakin.Lääkärilehti Duodecim:Kari Enqvist:Mitä valo on,fyysikko.Porkkanakemppi elää kuusen oksalla talven,vaikka on pimeääkin.Kuusen oksat elää,vaikka oisi pimeääkin siksi,että kuusi on sopeutunut elämään varjossa ja tarvitsee vettä.Olen minä nähnyt kuusikoitakin,tiheitäkin.Kasvit voivat elää pimeässäkin,kun ne ensin sopeutuvat elämään

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 237)
1 2 3 … 16 17 18 … 22 23 24