Keskustelut Metsänhoito Kuusitaimikon täsmälannoitus

Tämä aihe sisältää 29 vastausta, 14 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Puuki 1 viikko, 4 päivää sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)
  • Kuusitaimikon täsmälannoitus

    Olen muutamalta kuullut, että täsmälannoittavat nuorta kuusen taimikkoa siten, että kasvusta jälkeen jääneet saavat lisäpotkua.

    Onko palstalaisita kukaan harrastanut tätä? Millä lannoitatte?

  • Timppa

    Taisi olla keväällä, kun julkistettiin Luken tutkimus kuusentaimien juuristoista.  Olivat ottaneet taimilaatikoista satunnaisesti samanmittaisia taimia ja mittailleet niiden juuristoja.  Tutkimuksessa todettiin isoja eroja juuriston määrässä.  Tutkijat arvelivat, että runsasjuuriset kasvavat jatkossa paremmin.  Johtuuko siis Pekankin taimien kasvuerot genetiikasta?   Mahtaako lannoituksella saada ainakaan pysyvää hyötyä?

    Tarviiko kaikkien puiden kasvaakaan aivan samaa vauhtia?  Jos osa kasvaa hitaammin, niin kasvavatko toiset vastaavasti nopeammin, koska saavat enemmän valoa?  Eikö riitä, että alaharvennuksin poistetaan huonokasvuiset?  Minä ainakin olen vakaasti siinä käsityksessä, että näin toimien saadaan metsään paras kasvu.

    En siis ole lannoittanut kuin varttunutta metsää, mutta tässä muutama pohdinta muidenkin ruodittavaksi.

    Puuki

    En ole lannoittanut taimikoita kuin boorilla. Kasvu lisääntyi selvästi.

    Nuoressa kuusen taimikossa luulisi olevan tarpeeksi pääravinteita taimien kasvuun ainakin yleensä metsämailla.  Terveyslannoitus voisi tietysti  jossain tapauksessa toimia kasvua lisäävänä, jos sen tekee vain osalle taimista, niin varmaan lisää juuri niiden kasvua eniten. Tai sitten esim. täsmätuhkakalannoitus turvemailla- sama vaikutus.

    Mutta yleisesti , jos lannoitus sopii kasvupaikalle ja lisää kasvua, niin puuta  kasvaa enemmän/ha  kuin ilman lannoitusta.Maan kasvupotentiaali paranee ja lisäkuutioita tulee vaikka tiheys olisi suurempi kuin sen kasvupaikan optimitiheys olisi muuten. Sama asia varmaan erikokoisten puiden kasvussakin, jos/kun ravinteiden saanti paranee , niin kasvu nopeutuu.  Oikea täsmälannoitus vain niille suuremmille taimille kasvattaisi  isojen ja pienempien taimien kokoeroa entisestään .

    derHorst

    Mitähän aloittaja tavoittelee heikkokasvuisen taimen lannoituksella? Sen, että saa kaataa sen ensiharvennuksessa kuituna, ilmeisesti?

    Jos ajatellaan, että ensiharvennuksessa raapaisee 100 litran puun pinolle, niin siitähän saa suunnilleen pottitaimen hinnan takaisin. Ei raivauskuluja tai korkoja, mutta ei anneta sen haitata. Jos tuota 100 litran kuitupuuta tuotetaan vielä alkuperäistä suunnitelmaa suuremmilla kustannuksilla, niin taloudelliselta ajattelulta on pohja pois.

    Jos taas kasvattaa joulukuusia vaikka kappalehintaan 20 euroa ja 15 vuoden kiertoajalla, niin homma (lannoitus) voi olla hyvinkin järkevää.

    Eli tavoite pitäisi olla tiedossa ennen kuin voi arvioida homma järkevyyttä. Jos lannoitusta tekee vain tasakokoisen puuston tavoittelemiseksi, niin eikö olisi mukavampi yrittää tasalaatuisuutta vaikka joulutähdillä. On ne paljon kauniimpiakin kuin kuuset.

    Puuki

    Hitaasti kasvavat kuuset on parempia joulukuuseksi kuin nopeasti kasvaneet. Ei oikein sovi lannotus joulupuun kasvatukseen .

    wanhajätkä

    Kyllä minä jätän täsmälannoituksen ihan vaan puutarhapuolelle. Tuhkaa munille reilusti suometsiin boorilla höystettynä. Juuristo joka tapauksessa laajenee miltei maaston kattavaksi. Mahtaisiko juuristo laajetakkin paremmin kun ravinne ei ole suoraa tyvellä. Kestäs paremmin tuulta ja sienet ym sais tilaa tehdä omaa työtänsä.

    Tämä on sitte taas omaa pohdintaa ilman minkäänlaista totuuden siementäkään. Muutenkaan en ole pyrkimässä mihinkään monokulttuuriin ainakaan metsässä. Optimaalista olosuhdetta tuskin puunkasvatukseen saa mutta avittaa pahimpia minimitekijöitä. Tuottaa sitte mitä tuottaa… ehkä parhaan taloudellisen tuloksemn?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuossa on kuvia epäonnisesta kuusen taimikosta. Taimet näyttävät joulukuusilta, vaikka se ei ole ollut tavoite. Ongelmia on varmaan ollut monenlaisia.

    https://yle.fi/uutiset/3-11088056

    Puuki

    Ravinnepuutos ja halla samalla kohteella, heinittyminen vielä lisäksi.   Itsellä on samanlaisia kuusia pienellä alueella.      Mustakuusi ei olisi  ainakaan hallanarka.

    Ei noista ole oikein joulukuusiksikaan.   Se ravinneanalyysi , jonka voi tehdä maaperästäkin,(on vain vähän työläämpi)ja suojuspuut ensin hallanaroille alueilla.  Kuvan alue voisi olla muutenkin sopivampi hieskoivulle tai ehkä jopa männyllekin kuin kuuselle.

    Kurki

    Mustakuusia istutin joskus 25 vuotta sitten moneen paikkaan. Hyvin kuusta kasvavaan turvekorpeen, tuoreelle kivennäismaalle ja mäntyistutustusten joukkoon aukolle kivennäismaalle. Yhtään puuta ei ole enää hengissä. Aluskasvuna ei kasva millään maapohjalla, kun on valopuu.  Aukolla surkea kasvu männyn taimiin nähden ja vielä hallanarkaa. En tiedä mikä oli alkuperä, mutta alkuperä oli täysin sopimatonn puu näille korkeuksille. Lustossa Punkaharjulla on jotain sata vuotta vanhoja huonosti kasvaneita kuitukokoisia mustakuusia.

    Puuki

    Musta-ja valkokuusia olen nähnyt Suomessa koeistutuksilla eikä niissä puissa ollut mitään vikaa jos hidasta kasvua ei lueta mukaan. Alkuperä ja kasvupaikka pitää olla sopiva kuten kaikilla puulajeilla joita siirretään kauempaa .

    sitolkka

    Mustakuusen taimi erikoispuuna kallis ja mustakuusi on todella hidaskasvuinen eikä kasva kotiseuduillaankaan kovin isoksi. Luontainen hieskoivu siihen nähden erittäin hyvä vaihtoehto. Joulukuuseksi mustakuusta kannattaa kasvattaa, ei muuten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)