Jätkälle vielä hänen”jopa viisikin kaksimetristä koivupölliä kyydissä” tiedoksi, että nuokin pöllit oli otettu viereisestä pinosta kuvaamaan kuormatilan kokoa. Samassa tilaisuudessa Telakarhun kuormatila oli tyhjä. Eipä jostain syystä ottanut silmään vai ?

Lohduttadut sillä, että nuo ”kehittämäsi” ovat vaipuneet unholaan.

Eipä ole monta viikkoa kun Honda versioon kyseltiin vetopyöriä. Niitä käytetään edelleen siihen tarkoitukseen kuin mihin ne alunalkaen tarkoitin. Se oli taimien kuljetusta, tuulenkaatojen keruuta sekä kaikkea mahdollista, unohtamatta tietenkään polttopuita.

Eräällä pajalla oltiin aloittamassa 10 kpl. sarja valmistus kun sain tiedon, että Ruotsin mukainen testaus (käytönnässä ei mitään testiä) ei päde meillä vaan meillä vaaditaan testit hytille (pakollinen) kärrylle ja sitten yhteisarvio sopivuudesta. Tämä olisi maksanut omaisuuden kun samaan aikaan Haaparannan kautta tuli maahan laitteita joita ei rasittaneet yli määräiset maksuerät, oli selvää, että meillä ei ollut mahdollisuuksia jatkaa. Jatkossa olisi ollut mahdollisuudet alentaa koneen hintaa kun olisin neuvotellut eri komponenteille ensiasennus alennukset mikä saattaa olla jopa 70%. Edelleen telaversio on maastossa ylivertainen, telan nousukulman otin venäjänmiehen tankista (on hyvä).

harrastelija: Kiitos kysymästä. En ole Terri ”tonnin” jälkeen ollut yhteydessä. Periaatteessa kun nestevirta on 40/min. tahi yli niin kyllä siellä pyörii myös kaatopää.

Tämä ei suinkaan ollut ainoa tapaus kun Suomen ”työsuojelijat” eriarvoistivat meidät Ruotsiin nähden.

Ilmeisesti he potevat tauteja kuten kateus ja ylimielisyys, kuitenkin vammaa mihin ei ole lääkettä. Tiedoksi, että eräs ideoimani laite esiintyy miltei jokaisessa metsäisessä lehdessä, sen protoa on pyydetty myös Luston seinälle.

Kerran vielä.

Eikö mene kaaliin, että Honda ei oltu tarkoitettu urakkamiehille, eivät myöskään ne mitkä tuotiin Ruotsista.

Toistaiseksi ei kukaan isäntä ole kertonut kannattavuudella kun kerää tuulenkaatoja tahi levittää taimia. Pienkoneet ovat kaikenvaralta niikuin lääkkeet joita tulisi aika ajoin vaihtaa.

Hondat ovat olleet käytössä yli 30v:tta vetorattaita uusittu.

sata:

”-Kerran vielä.
<div class=”comment__text”>

Eikö mene kaaliin, että Honda ei oltu tarkoitettu urakkamiehille, eivät myöskään ne mitkä tuotiin Ruotsista.

Toistaiseksi ei kukaan isäntä ole kertonut kannattavuudella kun kerää tuulenkaatoja tahi levittää taimia. Pienkoneet ovat kaikenvaralta niikuin lääkkeet joita tulisi aika ajoin vaihtaa.

Hondat ovat olleet käytössä yli 30v:tta vetorattaita uusittu.”

Jo nyt on piru, Sauli. Sinä katsot kaiken arvioinnin kenttäkokeitasi kohtaan olevan haukkumista ja vinoilua. Heti nenä solmussa, jos joku vähän uskaltaa…

Realiteetit näköjään ovat unohtuneet tai ne kokeet jäivät aina kesken, koska noin kiivaasti niitä puolustelet. Jos ne olisivat näyttäneet hyvää tulosta, niin pienkoneethan tuolla pörräisivät metsässä, mutta kun ne ainakin lukutaitoisille kertoivat, että ei varmasti kannata.

Sinunkin pitäisi ymmärtää, että ei nykyaikaisilla, uusilla maataloustraktoreilla kertakaikkiaan kannata tunkea metsään. Metsäajoon sopiva traktori on sellainen vanha jo vähän kärsineenkin näköinen traktori, jossa on hyvät – mielellään teollisuusrenkaat ja kunnolliset nastaketjut. Pohja sellainen, että risut eivät riko arkoja osia , pohjanmaan ojitusalueilla vinssi pitkällä vaijerilla tuulikaatoja varten ja mahdollisesti kärry nivelaisalla ja mahd. kuormaimella.

Silläkään ei lähikuljetus kannata, koska tuottavuus on luokkaa Sauli Takalo + kaveri moottorikelkan kanssa, eli 20 – 30 € / h.(iso moottorikelkka syö bensiininä kaiken tulon)

On varmaan Saulille uusi tieto, että  nelivetomönkijä telavarustein on laite, jonka käyttökustannukset metsäajossa hipovat ennätyslukemia.

</div>

Suomessa oli Saulin aikoihin Metsäteho – niminen firma, jonka omistajat ja rahoittajat olivat suuret ja suuria metsäkoneita valmistavat yhtiöt. Kun mukana oli myös isommat metsäfirmat, tuli kaikkiin tutkimuksiin ja korjuumenetelmien arvointeihin mukaan ”astian maku”. Joskus suorastaan nauratti lukea Metsätehon tiedotteista, kuinka yksipuolisia ne olivat.

Kuitenkin Saulin esittelemät ajotaksavertailut ruotsin ja suomen välillä ovat samaa luokkaa, koska niihin aikoihin ruotsissa kaikki työpalkat olivat hyvinkin kaksinkertaiset suomen vastaaviin verrattuna. Esim. metsurit kävivät ruotsissa vuolemassa puuveitsellä kultaa huomioimatta edes sitä, että alle kuuden kuukauden keikasta sai verot takaisin vuoden sisään.