Keskustelut Metsänomistus Kysymys MTK:n metsävastaava mikko tiirolalle

  • Tämä aihe sisältää 262 vastausta, 38 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Avatarmehtäukko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 262)
  • Kysymys MTK:n metsävastaava mikko tiirolalle

    Metsälehdessä (18/2013) lukee: Valtakunnallinen YHTEINEN (TIIROLA, HUOMAA: YHTEINEN) linjaus on hirvikannan kasvattaminen.

    Olet tällä palstalla kehunut ajavasi hirvituhoasiassa metsänomistajien, myös puuntuottajien etua. Sinäkö olit päättämässä metsänomistajien edustajana hirvikannan kasvattamisesta?

  • mehänpoika

    Antonin vastaus pani ajattelemaan…
    – llmeisesti VMI:n ohjeistusta MMM:n hirvestäjät ovat halunneet muuttaa sellaisiksi, joita noudattaen hirvivahinkotilastot saadaan tulevaisuudessa näyttämään alenevaa suuntaa, vaikka hirvien määrä olisi lisääntymässä. Se olisi karhunpalvelus koko yhteiskuntaa kohtaan.

    Onko yhteismetsät rajattu jo valtion ja yhtiöiden tapaan hirvivahinkokorvausten ulkopuolelle? Onko niille ainoa keino sellainen metsävakuutus, joka korvaa myös hirvituhon? Tuleekohan samat arviointiohjeet siirtymään myös metsäkeskusten hirvivahinkoarvioihin? Joku vuosi sitten ko. korvauksia leikattiin…

    Maantieliikenteessä sattuneen hirvikolarissa ruttautuneen auton korjauksen joutuu autoilija maksamaan nykyisin laajennetun liikennevakuutuksensa maksun yhteydessä. Mitähän vastuusta pakoilua tulee seuraavaksi? Ehkäpä hirvikolarista aletaan sakottaa autoilijaa varomattomuudesta liikenteessä?

    Ehkä syyt hirviongelmiin johtuvat 1970-luvulla YHTEISESTI SUVITUSTA asiasta, että hirvien aiheuttamat vahingot rinnastetaan luonnontuhoksi. Siitä oli käyty kovaa vääntöä mm. professereiden kesken. Silloin hirvikannat luvattiin pitää kohtuullisella tasolla.

    Toisin kävi! Hirvivahingon luokittelemista luonnontuhoksi alettiinkin käyttää hyväksi hirvikantojen lisäämisessä. Sitten alkoi vastuun pakoilu eli systemaattinen karsinta hirvestäjien omasta vastuusta. Vahingonkärsijä joutuu maksamaan sivullisen aiheuttamat vahingot.

    Onko Suomi ollenkaan enää oikeusvaltio? Onko yhteiskuntamme voimaton mafian edessä?

    suorittava porras suorittava porras

    tässä sinulle mafiaa …

    Maaseutu autioituu ja vanha metsästäjäkaarti poistuu palveluksesta .
    Entistä suuremmilla alueilla ei pystytä pyörittämään enää hirvenmetsästysruljanssia. Nyt ei auta muu , kun mehänpojankin ITSE ryhtyä jahtaamaan niitä metsää raiskaavia ”petoja”.

    —– (toisaalta kokemuksesta voin sanoa , että sama aika raivaussahan sarvissa , mitä metsästykseen kuluu syksyn mittaan , tuottaa varmimmin pysyviä tuloksia)

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En usko että VMI-ohjeita lähdetään kovin kevein perustein muuttelemaan jo senkin vuoksi että vertailukelpoisuus aiempiin inventointeihin on säilytettävä. On varmaan viisasta raportoida vain tuoreet tuhot, koska vanhojen tuhojen tunnistaminen maastossa on erittäin epävarmaa, ja kaikkein kiinnostavin ja tarkimmin saatava tieto on juuri tuoreet tuhot ja niiden jakautuminen eri tuholajeihin. Tulosten tulkinnassa pitää sitten ottaa huomioon se koko ajan tiedossa ollut seikka, että VMI:n arvio hirvituhoista – kuten muistakin tuhoista – on alakanttiin, koska metsiköstä merkitään muistiin vain tärkein tuho.

    MJO

    Nyt ei auta muu , kun mehänpojankin ITSE ryhtyä jahtaamaan niitä metsää raiskaavia ”petoja”.

    Ei mehänpoika lähde. Paljon mukavampi syytellä niitä jotka menevät.

    Männynkasvu

    Tuskinpa se Mehänpoikakaan itse hinkuu hirvestämään.

    Taitaa vain toivoa, että maanomistajat saisi itse päättää hirvikannasta. Tälläkin viikolla on meillä vieraita Keski-Euroopasta ja sieltä kyllä tulee porukkaa vaikka bussilasteittain korjaamaan hirvet pois kun kotimaiset ukkoutuvat eivät siihen enää kykene. Keski-Euroopassa ovat tottuneet korjaamaan kauriit ja villisiat pakastimeen heti kun siihen vain annetaan tilaisuus.

    Ymmärän kyllä, että hirvestys on erittäin mieluisa harrastus joillekin. Puunkasvatus saattaa olla joillekin toisille yhtä mieluisa.

    MJO

    Taitaa vain toivoa, että maanomistajat saisi itse päättää hirvikannasta.

    Maanomistajia on 700 000 ja täten on 700 000 näkemystä oikeasta hirvikannasta. Mehänpojan toivoma hirvikanta on hänen vain hänen toiveensa. Ei välttämättä kaikkien maanomistajien toive.

    Niitä tulisi bussilasteittain tänne ehkä viikonlopuksi, kun hirvikanta on huipussaan. Kun hirvien saanti ei olekaan niin helppoa ja pakkanen ja pimeä painaa päälle. Voi etelänhetelmien apu olla toiveunta.

    Tuskin kovi moni päästäisi omiin metsiin laumaa italianoja ja espanjalaisia rellestämään. En ainakaan minä.

    Metsuri motokuski

    Kyllä kai sieltä Euroopasta tullaan ampumaan. Mutta kuinkahan moni niistä sitten tekee sen muun oheistoiminnan kuten lihankäsittelyn ja saaliin poiskuljetuksen. Olet varmaan itsekkin käynyt Euroopassa jahdissa ja olet varmaan huomannut että pelkäksi tappamiseksi on jäänyt vieraiden osuus. Muut ovat hoitaneet paikalliset. Tuskinpa näistä vanhoista ex- hirvimiehistä tähän saaliskäsittelyyn ole voimia.

    Toisaalta ei ne Eurooppalaiset maksa tästäkään huvista kovinkaan paljoa jos tulevatkaan jos saalistakuuta ei ole. Tuossa 2-3/1000 ha tasossa ei varmasti saalistakuuta ole viikon / kahden vierailun ajalle. Nämä Euroopplaiset ovat sen verran vaurasta väkeä että niillä riittää kyllä eurot mennä sinne josta saalista tulee ja vielä kultamitali tasoa.

    mehänpoika

    Ulkomaalaiset metsästäjät tarvitsisivat takuusaaliit. Se edellyttäisi hirvikantojen kasvattamista ehkä 2000-luvun paikkeille. Metsästyskohteina kuviteltaisiin olevan hirven lisäksi muut hirvieläimet, lukuunottamatta poroa. Karhukantaakin lienee kasvateltu samaa tarkoitusta varten.

    Valitettavasti hirvieläinten osalta koko touhu kilpistyisi runsaamman hirvikannan mukanaan tuomiin lisääntyviin hirvikolareihin sekä niissä loukkaantumisiin ja menehtymisiin. Liian kalliiksi tulee yhteiskunnalle jo nykyiselläkin hirvikannalla.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Edustajamme MTK:ssa, mikko tiirola, kirjoitti tässä ketjussa (01.10.2013 klo 14:38) muunmuassa seuraavaa:

    ”…MTK vetoaa metsästyslakiin, jonka mukaan metsästysoikeudesta päättäminen on aina maanomistajalla – myös hirven metsästyksen osalta. Ministeriö näyttää luopuvan valtakunnallisesta tavoitehaarukasta. MTK:n mielestä se on huono uudistus. Tarvitsisimme neuvotteluihin perälaudan, jos muuta yhteisymmärrystä saada aikaiseksi. Nykyisin tämä talvikannan haarukka on 2-4. Me vaadimme sen puolittamista…”

    Toimittaja sari penttinen kirjoittaa maaseudun tulevaisuudessa (23.02.2018):

    ”…Luke selvitti alkuvuodesta hirvien määrää Pohjois-Karjalassa lentolaskentana…  …Valtimolla ja Lieksassa hirvien määrä oli noin 2,8 hirveä tuhannella hehtaarilla, Ilomantsissa vastaava lukema oli noin 1,9 ja Nurmeksessa 1,0…  …Aikuisia naarashirviä oli huomattavan vähän Ilomantsissa ja Lieksassa. Niiden osuus oli vain puolet aikuisten urosten määrästä. Vasojen määrä suhteessa aikuisten määrään oli poikkeuksellisen pieni, vain 5-7 vasaa sataa aikuista hirveä kohti Ilomantsissa, Lieksassa ja Nurmeksessa. Havaittu kannan rakenne viittaa suurpetojen voimakkaaseen vaikutukseen. Samaan viittaa myös Ilomantsin hirvikannan hyvin hidas elpyminen kahden vuoden metsästysrauhoituksen aikana…”

    Mikko esitti kaikkien meidän puuntuottajien puolesta viisi vuotta sitten vaatimuksen: ”…talvikannan haarukka on 2-4. Me vaadimme sen puolittamista…” Hyvä on vaatia, me (metsänomistajat) olemme MTK:ssa enemmistönä. Nyt ilomantsissa on päästy lähelle tuota ylärajaa. Asiallisen kannan saavuttaminen kuitenkin hidastuu, sillä paikalliset metsästäjät eivät metsästä hirveä tänäkään vuonna (kolmas vuosi peräkkäin). Mikäli luonnon oma säätelyjärjestelmä saa toimia edelleen, sopiva kanta (0,5/1000ha) saavutetaan silti muutamassa vuodessa.

    Gla Gla

    Valitettavan suppealla alueella vain. Kun muualla on vuosittain ammuttu yksi susi sieltä ja toinen täältä, ei se paljon kokonaisuuteen ole vaikuttanut. Valkohäntäpeurakannankin räjähdysmäinen kasvukin on Tiirolan kommentin jälkeen jatkanut kasvuaan. Mitään viitteitä ei ole siitä, että asiaan millään tasolla yritettäisiin puuttua. Tuon vieraslajin asemasta kaatolupajärjestelmään kuuluvana ei ole edes keskusteltu.

    Loimaalaiselta kansanedustaja Olavi Ala-Nissilältä kysyin, miten hän näkee hirvieläinten aseman biotaloudessa. Sain vastaukseksi saman, minkä Microsoftin Elop ilmoitti Salon merkityksestä yritykselle juuri ennen Salon tehtaan lakkauttamista: ”Se on tärkeä”.

     

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 262)