Keskustelut Metsänomistus Kysymys MTK:n metsävastaava mikko tiirolalle

Viewing 10 replies - 41 through 50 (of 262 total)
  • Kysymys MTK:n metsävastaava mikko tiirolalle

    Metsälehdessä (18/2013) lukee: Valtakunnallinen YHTEINEN (TIIROLA, HUOMAA: YHTEINEN) linjaus on hirvikannan kasvattaminen.

    Olet tällä palstalla kehunut ajavasi hirvituhoasiassa metsänomistajien, myös puuntuottajien etua. Sinäkö olit päättämässä metsänomistajien edustajana hirvikannan kasvattamisesta?

  • mehänpoika

    A. Jalkanen:
    ””Kaikki metsänomistajatkaan eivät kannata pyyntiluvista luopumista.Syyt on juuri lueteltu tuossa toisessa hirviaiheisessa ketjussa.””

    Jalkanen on aivan oikeassa. Kaikki metsänomistajat eivät todella kannata esitystäni. Toisin sanoin he eivät ymmärrä metsätaloutensa ja yleensä kansantalouden etua.

    Tietysti parempi olisi pyyntiluvallinen metsästys, jos se saisi hirvikannan alle yhteen tuhannella hehtaarilla ja kaikkialla. Myös hirvistä tyhjät alueet olisi silloin kaikkien hyväksyttävä. Se olisi myös toivottavaa liikenneturvallisuuden ja metsien uudistamisen kannalta.

    Pyyntiluvallinen hirvieläinten metsästys on jo vuosikymmeniä sitten nähty, ja huomattu mihin se johtaa. Kun millään järkisyyllä ei nykyistä hirvikannan säätelyä puolustella, on otettu avuksi ihmeelliset laskelmat hirvien hyödyistä sekä mafiamainen sanelupolitiikka metsästyksen ylimmältä johdolta. Kerrotaan vain ylhäältäpäin milloin pyyntilupia tullaan leikkaamaan tai muuten hirvikantaa kasvattamaan. Metsänomistajilta ei paremmin kysellä.

    Toisessa hirviaiheisessa luetellut syyt pyyntilupien säilyttämiseksi perustuivat metsästyksen turvallisena pitämiseen ja muistaakseni eläinsuojelullisiin tarpeisiin. Samalla tavoin pyyntiluvista luopuminen parantaisi metsästyksen vähentyessä metsästysturvallisuutta ja haavikkoja tulisi vähemmän.

    Pyyntiluvista vapaa hirvieläinten metsästys parantaisi myös kaikkien maanteillä liikkujien turvallisuutta ympäri vuoden yöllä ja päivällä.

    suorittava porras

    Päätösmahdollisuus hirvien määrästä ja metsästyksen voimakkuudesta on jo nyt lähes täysin paikallisella tasolla . Haluaisinkin tietää , että ketkä hoitavat sen ”vapaan” pyynnin ? Lähes kaikki asekuntoiset ja mieleltään terveimmät ovat jäseninä metsästysseuroissa ja päätökset metsästyksen voimakkuudesta tehdään maanomistajien ja metsästäjien yhteistyön tuloksena .

    Anton Chigurh

    Sieltähän se totuus viimein putkahti esiin!

    Päätökset hirvikannan tasosta tehdään paikallisissa metsästysseuroissa. Tosin metsänomistajat eivät ole siitä päättämässä. Jos olisivat, niin hirvet olisi ammuttu sukupuuttoon vajaa sata vuotta sitten, jolloin maanviljelijät ja metsänomistajat vaativat kyseisen tuhoeläimeksi silloin luokitellun syöpäläisen hävittämistä sukupuuttoon.
    Tuolloin sukupuuttoon tappamisen onnistui estämään tiirolan ylitsevuotavasti ylistämän puuntuottajien ehdottoman päävihollisen lauri kontron nykyisin johtama metsästäjäliitto.

    suorittava porras

    Eiköhän suurin osa metsästysseuroista ole maanomistajavetoisia ja päätökset tehty sen mukaisesti . (meillä tosin maanomistajien osuus alle 10 % jäsenistä,,,mutta ei ole hirviäkään eikä valituksia hirvivahingoista 🙂 )

    mehänpoika

    Suorittava porras:
    ””Päätösmahdollisuus hirvien määrästä ja metsästyksen voimakkuudesta on jo nyt lähes täysin paikallisella tasolla .””

    Tarinasi ei pidä paikkaansa tässä asiassa kuten ei monessa muussakaan!
    Hirvikannan koon ja vuosittain metsästettävien hirvien määrän säätelevät käytännössä hallinnollisilla päätöksillä nykyisin Suomen Riistakeskus, ennen sitä MMM:n kala- ja riistaosasto.

    Viimeksimainittu sai pestyä kätensä vastuusta hirvikannan epäonnistuneesta säätelystä lisäämällä byrokratiaa riistapiirin ja MMM:n välille. Paikallinen taso jakelee ja sumplii lupia valmiiksi ylhäältä käsin päätetystä paketista.

    suorittava porras

    Kaikki luvat myönnettiin , mitä seurat anoivat .Lupien määrä oli tänä vuonna lähes 10 % viime vuotta suurempi , vaikka 2012 jahdin kaatoprosentti jäi yhteislupa-alueella (45 000ha) alle 80:n.
    Pelivaraa siis on ja päätösvalta on paikallisilla. Kernaasti luvat myös käytetään , jos metsästettävää sattuu jostakin siunaantumaan.

    Metsuri motokuski

    Mehänpojalle tiedoksi että ennen oli noin kun kirjoitit. Nykyään riistanhoitoyhdistyksillä ja sitä kautta seuroilla mahdollisuus vaikuttaa hirvilupamääriin. Nimenomaan niin päin että jos seura anoo liian vähän viranomaiset lisäävät hirvilupia. Jos taas anottu lupa on riittävä päätös nuijitaan seuran päätöksen mukaan. Mekin anoimme viittä kaatolupaa mutta tuli kuusi, Me myös ammumme ne kuusi lupaa jos hirviä vain löytyy.

    Toisekseen en ole edelleenkään löytänyt suorittavan kirjoituksista mitään puuta heinää. Mutta taas monelta muulta hirvikannan tehoverottajalta niitä ihmeellisiä uskomuksia löytyy niin hirvien käyttäytymisestä, ampumisesta, koirien kolutttamisesta ja elinkelpoisen geneettisesti terveen hirvikannan ylläpitämisestä. Mutta näidenhän päätä on turha yrittää käännyttää.

    jees h-valta

    Metsuri motokuski vihjailee kokoajan koirankoulutuksen virheellisestä ajattelustani. Kerroppa mitä virhettä on kouluttaa hirvikoira pitämään hirvi paikallaan eikä ajattaa sitä kuin jänistä.
    Mielestäni koulutettu asiansa osaava hirvikoira pitää hirven/hirvet juuri paikallaan että metsästäjä pääsee lähestymään. Tavoite on että kiertää hirviä lujaa haukkumalla koko ajan että ampuja pääsee ampumapaikkaan hirvien huomaamatta. Koirahan kiinnittää niiden huomion elämöinnillään.

    jees h-valta

    Lisään vielä että tämä tapa sopii myös erinomaisen hyvin yksittäismetsästykseen koiran kanssa.

    MJO

    Harjavalta:
    Metsuri motokuski vihjailee kokoajan koirankoulutuksen virheellisestä ajattelustani. Kerroppa mitä virhettä on kouluttaa hirvikoira pitämään hirvi paikallaan eikä ajattaa sitä kuin jänistä.

    Kerropa sinä tietävänä koira-asiantuntiajana miten sinä koulutat (kerrot) koiralle, että hirvi pitää pysäyttää eikä saa ajaa? Minä en ainakaan tiedä miten pysäyttävää metsästyskoiraa voidaan kouluttaa pysäyttämään hirvi. Sitä ainoastaan harjoitetaan metsässä ja jotkut koirat oppivat kokemuksesta ja jotkut vain eivät.

    Nuori ylivuotinen hirvi yleensä on arka ja pakenee koiraa. Vanha hirvi taas jää helpommin haukkuun.

Viewing 10 replies - 41 through 50 (of 262 total)