Mottimasa, Wanha, ja ehkä arto ovat sen makuisia miehiä, että heiltä voisi onnistuakin käsinlevitys sellaisella tahdilla, että siinä olisi jonkinlainen mahdollisuus olla kannattavaa.

Ensinnäkin metsä pitää olla hiljakkoin harvennettu, ettei siellä ole eväitä suotta syöviä kuitupuita saati roskapuita. Ajourat olisivat hyvät siksikin, että soirot olisi helppo määritellä.

Jos pikkusäkkejä ei ole, niin voisi olla mahdollisesti hyvä kaukalo tms, johon suursäkistä voisi päästellä muutaman sata kiloa kerrallaan.

Pieni traktori olisi ihan hyvä viemään kaukaloa vaikka pienen – matalan peräkärryn päällä. Ja sitten menoksi: Ajetaan ajouraa pitkin noin 5 – 10 metriä – aletaan heittelemään kevyehköllä lapiolla melko korkein kaarin.

Kun on huiskittu se alku, niin täytetään vakkaan noin 25 – 30 kiloa. Siitä heitellään katkaistulla, isolla napolla  kiertäen vielä alue niin, että 20 metrin kaistale tulee hoidettua. (Napolla pystyy linkoamaan keveällä ranneliikkeellä pikällekin yltäviä suihkeita. Traktoria siirretään kymmenen metriä ja samaa toistetaan.

Jos välillä jää metrin – parin kaista ilman rakeita, sillä ei ole edes pientä merkitystä. Metsä on täpötäynnä juuria, niitä on jopa ojien pohjilla asti, mutta ei niitä kuitenkaan sinne roiskita. Vakka ja sen hinskelit kannattaa tehdä hyvät ja huolellisesti Terästangosta runko ja pressusta pohjapussi, sellainen, josta katkaistuulla napolla tulee helposti satsi.

Ja takaan, että tuhansia kiloja menee päivässä.

En oikeen jaksa ymmärtää ajatusta…saahan siitä alvin pois ja on vähennyskelpoista verotuksessa. Nettokulu on nettokulu ja vaikka miten laskisit se on pois lompakosta jos sen maksat vieraalle.

Täällä tuntuu olevan satamottia semmonen yleinen talven savotta. Ei sillä tulolla mitään herranhuonetta rakenneta. Saati kovin monta hehtaaria lannoitella. Pitäs olla tuloja mistä vähentää. Ymmärrän että nuin ajatellen metsänhoito on kannattamatonta.

Onneksi oon niin yksinkertainen etten osaa laskea vaan pökö menen metsään ja teen itse mahdollisimman paljon…aivan kakkos kehitysluokkaan saakka.

Eihän tuota ymmärrä, eikä ihmekään. Jos käytät 2000 €:a lautoihin, niin onhan sulla ne ostetut laudat sen jälkeen vaikka pari tonnia puuttuu taskusta.  Mutta toisaalta sen 2 tonnin ansaitsemisesta on pitäny jo maksaa mm. verot, joten oman työn arvoon pitää lisätä sekin.

Kaikenlaisia laskutapoja tietenkin on. Kuitenkin palkansaaja, joka ihat tosissaan tekee jotain oikeaa työtä, saa siitä pientä palkkaa, josta säästää pitkän ajan kuluessa 2000 €, joutuu ehkä tienaamaan 10 000 € – taikka huomattavasti enemmän saadakseen summan kokoon. Hänelle lautakasa, jonka hinta kaupassa on 2000 €, edellyttää kymmenen tukkikuution hakkaamista ja sahuuttamista. Tollon ”metsästä” tuohon pitää tukkikokoista puuta hakata 25 kiintoa ja kuitupuut päälle.

Jos metsä tarvitsee hakkuuta, niin OK, mutta aikamoiset järjestelyt on saada tukit sahalle ja sahuuttaa ne laudoiksi. Lisäksi on otettava huomioon, että jos ja kun tehdään vaikka kunnollista ulkovuorilaitaa, joka sahataan 32 x200 milliseksi, niin tukkeja onkin hakattava 100 kiintoa, jos metsä on sopivan järeää.

Show menee sellaiseksi, että pitääkin olla mies, eikä muniinpuhaltelija jos ne hoitaa omana työnään ja hoitaa myös pienemmät tukit ja kuidut, sekä mahdolliset metsänuudistamistyöt.

Tuollaisten tukkierien hankkimisessa suosittelen ostamaan ne joltakulta ammattilaiselta ja myymään hänelle ne omat puut pystyy,

Eikä tarvitse edes ruuvata ruuveja traktorin renkaisiin.

Taikin laskelmasta selviää se asia, mistä jo aikaisemmin mainitsin eli isot toimijat mokomat näyttävät saavan lannoitteet paljon halvemmalla kuin Matti Meikäläisen ostaessa vastaavat tuotteet Hankkijalta tai joltakin muulta kauppiaalta. Tämä hintaero syö rajusti sitä ”itse levittämisen” kannattavuutta, mutta kuten palstan kirjoituksista on selvinnytkin, näihin töihin liittyy niin paljon myös muita arvoja…