› Keskustelut › Metsänhoito › Laserkeilaus (metsään.fi) vs. moton mittaustulos?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 438)
1 2 3 … 42 43 44

  • Laserkeilaus (metsään.fi) vs. moton mittaustulos?

    Sent on: 1.3.2017, 22:04

    Merkitty: 

    Tähän mennessä on varmaan jo kertynyt käytännön kokemuksia metsään.fi:ssä käytetyn laserkeilauksen vs. moton mittaamissa puumääristä.

    Omaan varovaiseen arvioon nähden metsään.fi:n tuloksissa on vähän ylimääräistä, vaikkei ota huomioon tukkien laatuvähennystä, mistä laaseri ei varmaan tiedä mitään(?).

    Miten kauas on moton tulos mennyt arviosta: puutavaralajeittain ja kokonaistilavuudessa?

    Tekijä
    Trivia
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 2.3.2017, 10:48

    Motomittausta kontrolloidaan ja mittalaitteita mm. siitä syystä kalibroidaan alvariinsa. Jos vielä upotusmittauksin tarkistetaan silloin tällöin mittaustulokset, niin tapa on luotettava, ei mikään pystyarvio.

    Mittaustarkkuudeksi on aikoinaan – huonommilla menetelmillä sovittu +- 4 %:n toleranssi, joka samantyyppisillä mittaustavoilla pitää pysyä ”hanskassa”.

    Se on toki nykymenetelmin helppo nakki saada, jos ei sitten enää lastata autoon kuormainvaakalla hankintapinoja, joissa on puolet lunta ja jäätä, joskus sammalia vaikka kuinka hirveästi. Törkeimmät isännät tekivät pitkä ja matalan pinon, jonka päälle linkosivat lunta. Sitten taas kerros puita ja uudet lumet. Jotkut tekivät pinon kiviaitaa vasten, jolloin takapuolelta ei päässyt toteamaan, että pino oli puoli metriä matalampi takaa.

    kmo 2.3.2017, 11:45

    Omalta palstalta metsään.fi löytää 80-90 ikäisiä hakkuukypsiä lohkoja, vaikka vastahan ne 45 v sitten istutettiin.

    Puuki 2.3.2017, 12:13

    Juu. Ei vastaa laserkeilattu metsävaratieto ainakaan vielä esim.metsäsuunnitelmia.

    Sopii  paremminkin motivoimaan tutustumaan metsän mahdollisiin hoito-ja hakkuumahdollisuuksiin, kuin hoito-/hakkuusuunnitelmien tekoon. Hakemusten-ja hakkuuilmoitusten tekoon se sopii ihan hyvin.

    Tolopainen 2.3.2017, 13:14

    On tuolla Jätkällä vilkas mielikuvitus. Lumi on aika kevyttä tavaraa eikä kuskit sitä lastaa tukkiauton kyytiin. Vähän kopauttavat kuormaajan nippuja maahan tai pinoa vasten, lumet ja sammalet lähtee. Mistä niitä sammalia muka niin paljon löytyy. Kyllä ne kuitupinot mieluummin on aika kuivia, kun niitä keväällä viedään pois, yleensä hankintasopimukset loppuu toukokuun lopussa eli vuoden kuivimpana aikana.

    Jätkä 2.3.2017, 14:21

    Näillä keleillä irtopölkytkin ovat jään kuorruttamia ja lumettomassa maassa sammaleet tarttuvat veden / jään ominaisuuksilla pölleihin kiinni.

    Kuormainvaakalla mitattuja puita ei pitäisi kuivatella enempää kuin pystykauppapuitakaan.

    Naapurilta lähti ensimmäinen kuorma mäntykuitua alle kahden viikon kuluttua pinolle tultuaan

    Visakallo Visakallo 2.3.2017, 16:06

    kmo: ”Omalta palstalta metsään.fi löytää 80-90 ikäisiä hakkuukypsiä lohkoja, vaikka vastahan ne 45 v sitten istutettiin”.

    Minullakin on useita 26 v. koivikoita tulkittu 45-vuotiaiksi. Pitäisi tietysti olla ylpeä, että on saanut puut hyvin kasvamaan!

    harrastelija harrastelija 2.3.2017, 16:14

    Ihminen on erehtyväinen ja saattaa koneeseen lyönti lipsahtaa joskus. Muutama vuosi on itselläkin huvittanut, kun metsään.fi suosittelee taimikon hoitoa kuviolle, jossa on oikeasti seuraava vaihe päätehakkuu! Se lienee sitten ennakointia, mutta eipä tuo haittaa, kun sen tietää.

    Visakallo Visakallo 2.3.2017, 16:34

    Onko palstalla niitä, joka ovat tehneet puukaupan metsaan.fi tietojen pohjalta? Olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksia.

    Burl 2.3.2017, 16:50

    Omille maille ei ole laserkeilausaineistoon perustuvat kuviotiedot vielä valmistuneet, mutta kauheita epätarkkuuksia noissa tuntuu olevan. Pituus kyllä vaikuttaisi sattuvan kohdalleen yleensä hyvinkin tarkasti. Kaiketi tekniikka ja menetelmät kehittyy ja tulokset sen myötä tarkentuu.

    Kuormainvaakamittauksesta on pari kokemusta hankintapuiden osalta. Toinen oli harvennuskuitupuiden kanssa. 15 v myöhässä ollut kuusikon ensiharvennus ja alaharvennuspuut olivat laitanaan tupsulatvaisia, osa pystyynkuivuneita (nämä meni energiapuuksi). Tehdessä tuoreetkin puut tuntuivat poikkeuksellisen köykäisiltä ja kuormainvaakamittauksen tulos vaikutti olevan kymmeniä prosentteja alakanttiin. Kovin isosta puumäärästä ei ollut kyse joten viitseliäisyys eri riittänyt mittaustuloksen kyseenalaistamiseen.

    Toisella kerralla mitattiin loppukesän ja alkusyksyn aikana hakatut energiapuut, joiden kuivuminen otettiin huomioon asiaa koskevan METLAN taulukon esittämällä tavalla. Olin hiukan skeptinen mittaustarkkuuden suhteen joten tehtiin kontrollimittaus perinteisellä menetelmällä tien varressa. Eroa oli alle 2 prosenttia. Tältä pohjalta kuormainvaakamittauksen tarkkuuteen kyllä luotan, kunhan tiheytensä puolesta mistään poikkeuksellisesta erästä ei ole kyse.

    Jätkä 2.3.2017, 17:17

    Saksassa toimivan suomalaisyrittäjän tekemät kaupat perustuivat painoon. Elikkäs yritys osti metsähallitukselta puut pystyyn ja maksoi niistä tehtaan mittaustodistuksen mukaan. Rekka punnittiin aina kuormattuna ja tyhjänä.

    Joka kuormasta otettiin kosteusprosentti, jonka perusteella laskettiin kuutiotilavuus kuormalle. Mittaportilla olivat ukot niin laiskoja, että ottivat kosteuden aina samasta kohdasta kuormaa. Se kohta ladattiin aina pystyynkuivuneilla kuusilla, jolloin kuormassa siis oli vettä mahdollisimman vähän.

    Ketkuilusta hyötyi siis urakoitsija, mutta myös metsähallitus.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 438)
1 2 3 … 42 43 44