Keskustelut Metsänhoito Laserkeilaus (metsään.fi) vs. moton mittaustulos?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 438)
  • Laserkeilaus (metsään.fi) vs. moton mittaustulos?

    Tähän mennessä on varmaan jo kertynyt käytännön kokemuksia metsään.fi:ssä käytetyn laserkeilauksen vs. moton mittaamissa puumääristä.

    Omaan varovaiseen arvioon nähden metsään.fi:n tuloksissa on vähän ylimääräistä, vaikkei ota huomioon tukkien laatuvähennystä, mistä laaseri ei varmaan tiedä mitään(?).

    Miten kauas on moton tulos mennyt arviosta: puutavaralajeittain ja kokonaistilavuudessa?

  • Visakallo Visakallo

    Tolopainen sanoi tuolla edellä lumen olevan kevyttä tavaraa. No, kevyttä ja kevyttä, kaikki on suhteellista. Tiivistynyt märkä lumi voi painaa jopa enemmän kuin puu. Aikaisemmassa elämässä tuli oltua tekemisissä tukkirekkojen kanssa. Pelkästään perävaunun rakenteista saattoi löytyä lunta yli 2000 kg. Lisäpainoa antoi vielä jäätyneen lumen sekaan seostunut sepeli. Ei niitä aivan hetkessä ja pienellä työllä saanut sulaksi, ennen kuin pääsi huoltoja ja korjauksia tekemään.

    Jätkä

    Kyllä lumi ja jää painaa – ja sammalkerros. Kerran hakkasin hankintahakkuuna pienehkön leimikon, se oli noin 7 – 8 hehtaaria ja aika oli syksyä. Tein tapani mukaan matalahkoja kourakasoja, koska minusta kouraisuyksikkö pitää olla sellainen, että se ei ”hajoa”, kun sen päälle kaataa puun.

    Syystalvi oli oikukas ja sateli räntää, vettä ja oli pakkastakin. Odottelin pakkasia, että voin ajaa puut pienen pehmeän suon yli.

    Ajoaika oli Tammikuulla ja ajelin nelivetoisella traktorilla, jossa telikärry ja ”kalapuntari”. Kasat olivat jäätyneet niin, että koura ei pystynyt puristamaan niitä kasaan, samalla kasan kanssa nousi myös aluata, eli sammal ja pintakerros maasta, oli varmaan kymmenisen senttiä.

    Värkkäilin niistä pinon ja tulikin aika komea. Lunta tuiskutti ja teimme ostajan kanssa pinomittauksen. Saimme aika mukavan tuloksen.

    Kesällä puut ajettiin pois, jäi aika kasa sammalia pinon paikalle, mutta ne eivät olleetkaan enää jäässä.

    Trivia

    Kiitos asiallisista vastauksista!

    Metsään.fiissä kyllä kerrotaan millä tavalla kunkin kuvion tulokset on saatu. Luulisin että konenäkö on aika suuressa roolissa kaukokartoituksessa. En tiedä miten muuten metsäsuunnitelman teon jälkeen moni nevamännikkö olisi nuortunut vuosikymmeniä tai puusto ja hoitosuositukset muuttuneet radikaalisti. Esim. 80-vuotiaaseen tukkikoivikkoon suositellaan harvennusta.

    No, ilmaiseksi palveluksi silti ihan ok. Metsäsuunnittelu tosin saattaa jääda monelta jatkossa tekemättä, mikä tietysti on ihan hölökohtainen valinta.

    Jätkä

    Kun olin vielä melko nuori, niin meille tehtiin muistaakseni ”Metsälösuunnitelma” tai jokin vastaava, jossa oli kuvioitu metsä ja laskettu kuutioita ja hoito-ohjeita jne. Isä ei uskonut, että metsä voisi kasvaa niin paljon, mutta kyllä hakkuut sen mukaan suunnattiin.

    Metsäteknikko teki kirveellä leimauksen ja räknäili siitä tulevan 150 mottia. Siitä kuviosta tuli 450 mottia – ei ollut metsäteknikonkaan ”keilaukset” menneet ihan putkeen. Ja kaikki hakkuut olivat alaharvennuksia, vaikka puusto oli jo uudistuskypsää.

    Metsuri motokuski

    En tiedä onko niihin motomittoihin uskomista mutta tehtaalta tulee kokoajan palautetta että koneita pitää rukata miinukselle. Vaikka saksitarkistuksessa yrittää kalibroida koneen mahdollisimman lähelle nollaa niin tehdas ilmoittaa että liikaa plussalla.

    Tolopainen

    Näyttää siltä, että hankintapuut kannattaa kaataa jo syksyllä ja odotella niihin sopiva jää ja lumikerros. Ennen myyntipinoon laittamista. Mukava jääkerros oli tullut pintaan eikä pino ihan heti kuivu, vaikka kevääksi säät kääntyy. Onneksi nyt on saanut pinoon hiukan lumikerroksia. Vaikka huonolta näyttää tuo lisapainon saanti tänä talvena.

    Jätkä

    ”-En tiedä onko niihin motomittoihin uskomista mutta tehtaalta tulee kokoajan palautetta että koneita pitää rukata miinukselle. Vaikka saksitarkistuksessa yrittää kalibroida koneen mahdollisimman lähelle nollaa niin tehdas ilmoittaa että liikaa plussalla.”

    Tottumus on toinen luonto. Puolustusvoimien hakkuut tehtiin hyvin pitkään metsurivoimin, koska kyse oli usein harjoitusmaastoista, jotka käsiteltiin ihan armeijan ehdoilla.

    Tulipa sitten ”Metsuri-pystymittaus” ajankohtaiseksi. Eli metsurit mittasivat Masserilla joka puun ja koepuita aina kun kone pyysi. Ostaja ei hyväksynyt mittausta, vaan luovutusmitta tehtiin mittaportilla.

    Portilla mittasivat 10 – 15 % vähemmäksi, kuin mitä Masserin tietokoneohjelmat olivat mitanneet.

    Masserilla sai kyllä ihan yhtä tarkan mitan kuin MOTO:llakin.

    Jovain

    Onhan se tuo mittaus tehty turhan vaikeaksi. Vaikka mittaus on lain alaista, saadaan eri mittaustavoilla erilaisia mittaustuloksia. Ei myöskään luoteta toisiinsa, vaan vaaditaan samoille puille jopa useita mittaustuloksia.

    Oeskoon siitä mitään hyötyä, jos mittausta yksinkertaistettaisiin. Otettaisiin käyttöön vaikka pinta-alamittaus. Se on helppo toteuttaa ja samalla voitaisiin mittausta halpuuttaa. Jäisivät ainakin mittaukseen ja sen valvontaan sitoutetut kustannukset pois puun myyjän kontolta.

    Eihän se puumäärä ole oleellinen puukaupassa, vaan saatu rahamäärä. Puumäärien osalta puun myyjä kyllä tasan tarkkaan tietää mitä on myymässä ja mitä on saamassa. Ei kun tarjouksia kehiin ja päästäisiin aitoon pystykauppaan?

    Sanoisin myös, että metsään.fi ohjelma on riittävän yksinkertainen, jollaiseksi se on myös tarkoitettu. Metsään.fi ohjelma riittää vallan mainiosti metsätalouden toiminta-alustaksi.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ilmeisesti puun ostaja voisi maksaa myyjälle ihan mieleisensä rahamäärän, kun puun mittaamisella ei ole niin väliä? Tässä on kyse aivan eri mittaluokan rahasummista kuin siinä kuka teettää ja maksaa puun korjuun.

    Metsään.fi olisi luotettavampi, jos mittausten pohjaksi otettaisiin metsäsuunnitelmatiedot niille tiloille joilla sellainen on, ja sen päälle päivitys laserdatasta.

     

    Visakallo Visakallo

    Jovain: ”Eihän se puumäärä ole oleellinen puukaupassa, vaan saatu rahamäärä. Puumäärien osalta puun myyjä kyllä tasan tarkkaan tietää mitä on myymässä ja mitä on saamassa. Metsään.fi ohjelma riittää vallan mainiosti metsätalouden toiminta-alustaksi.”

    Onko Jovain tässä aivan selvinpäin, vai onko tämäkin nimimerkki trolli?  Kukaan, joka oikeasti omistaa, hoitaa ja myy puuta, ei kirjoita noin.  Vain pieni osa puunmyyjistä tietää tarkasti mitä on myymässä. Täysin tarkkaa tukkiprosenttia ei pysty kukaan punmyyjä ennen hakkuuta määrittämään. Se vaatisi jokaisen rungon erikseen mittaamista ja läpivalaisua.

    Siitä vain tekemään puukaupat pelkästään metsään.fi tietojen perusteella. Tulisikohan paljonkin tarjouksia siitä raivausta kaipaavasta taimikosta, joka olikin jo päätehakkuumetsää? Entä mitä tapahtuisi, jos tietojen mukaan paikalla pitäisi olla tukkimetsä, mutta onkin vain kannokko tai taimikko?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 438)