Keskustelut Metsänhoito Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 363)
  • Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

    Laskuharjoitus (matematiikasta kiinnostuneille) ku-istutuksesta MT-kankaalle.

    2 vaihtoehtoa :   1. istutetaan jalostettuja ku-taimia laikkumätästettyyn maahan 1800   kpl/ha

    2. taimikko syntyy luontaisesti laikutettuun maahan

    Oletukset :      Molemmat uudistusketjut vaatii varhaishoidon+ taimikonhoidon , 2.  vaihtoehto 5 v. ja 7 v. myöhemmin kuin 1.vaihtoehto    Laikkumätästys maksaa 400 €/ha, laikutus 100 €/ha                                      Taimet+istutus maksaa 0,40 € kpl                                                                          Jalostettujen taimien kasvu on 20 % nopeampaa kuin luontaisten taimien   Molemmat ve:t tuottaa norm. vakiintuneen taimikon                                      Kiertoajan (70 v.) keskikasvu luontaisilla taimilla on 5 m³/ha/a                    Korko on 3 %                                                                                                                 Kantohinnat pysyy samalla tasolla koko kiertoajan

    Kumpi vaihtoehto tuottaa paremman taloudellisen tuloksen  ja mikä           tulosten ero on (prosentteina paremman ve:n tulos huonommasta)

     

     

  • Visakallo Visakallo

    Eri metsärahastoilla näyttäisi olevan erilaisia metsänhoitonäkemyksiä. Suurin osa jatkaa perinteistä linjaa, mutta joillakin on myös lyhyemmän tähtäimen toimintaa, kuten asuntorahastoissakin. Oravarahasto näyttäisi nyt löytäneen pelastajan uhkaavan vararikon alla.

    Timppa

    Yritin selvitellä itselleni tuota Puukin laskelmaa.  Kerropa miten pääsit tuohon päätehakkuutuloon.  Tuntuu pieneltä.

    Rivi-istutus saattaa jossain toimia, mutta on siinä riskejä esimerkiksi tukkimiehentäit saattavat syödä osan taimista, jolloin taimikko saattaa jäädä harvaksi.

    Sitä en ymmärrä miksi rivi-istutuksessa perkauskulu olisi pienempi.  Meikäläisen mielestä päästään sitä pienemmillä perkauskuluilla mitä tiheämpi kuusentaimikko jätetään.  Joissain tapauksissa riittää yksikin perkaus, sillä kuuset omasta puolestaan estävät vesakoitumista.

    Puuki

    ”Lounais- Suomessa kesällä 2005 tehdyn lisäselvityksen mukaan, kylvetystä tai luontaisesti syntyneestä koivun taimikosta voidaan odottaa kasvatusmetsikköä, jossa keskimäärin 30 – 60 % on rauduskoivua ja loput hieskoivua, mikä alentaa näillä uudistamisketjuilla saavutettujen uudistamistulosten arvoa merkittävästi esim. rauduskoivun is- tutukseen verrattuna.”

    Ra-koivu ei menesty tiiviillä eikä märällä maapohjalla vaikka se onkin paljon parempi kasvuinen kuin hieskoivu. Hieskoivut kasvaa keskimäärin 75 % ra-kasvusta, mutta menestyvät alueilla, joissa raudus ei kasva.  Hyvillä pohjilla onnistuu myös tukin kasvatus hieskoivuista kuten monet  omista kokemuksista sen tietävätkin.

    Joku väitti ettei onnistu lehtomaisen kankaan luontainen uudistaminen. Olen siitä erimieltä. Kaistalehakatun kuusikon uudistuminen onnistuu yl. melko hyvin.

    Tässä esimerkki kolmen kaistaleen kuusikosta (n. 1,5 ha) , johon tehtiin juuri taimikonhoito 13 vuotiaana :   Puusto on pääosin 4- 5 m pitkää koivikkoa, josta suurin osa hieskoivua (ra 10-20 %) , kuusen taimia 0,5-1 m pitkiä 400-500 kpl/ha.

    Alue on muokattu aestämällä voimakkaasti. Maaperä on tiivistä, pääosin savikkoa.

    Esim. 70 vuoden kiertoajalla laikkumätästetty ja istutettu kuusikko kasvaisi tod. näk.(kasvutaulukoiden ja jalostushyödyn mukaan arvioituna) liki kolmanneksen enemmän puuta mutta koivikon nopea nuoruusajan kasvu ja pienemmät aloituskustannukset tekee siitä kuitenkin kannattavamman kasvatustavan.

     

     

    Näätä

    Tuo palstalle linkitetty Metlan tekemä tutkimus metsänuudistamisesta on tuttua perusteemaa puuntuotannon maksimoisesta.

    1) Istutuksen lopputulosta on arvioitu 3 vuoden, kylvön 4 vuoden ja luontaisen uudistamisen 5 vuoden jälkeen maanmuokkauksesta. Aika pieni ero valittu istutuksen ja luontaisen uudistamisen välille.

    2) Jää epäselväksi onko lehtipuut otettu mukaan taimien lukumäärän laskemisessa. Suora lainaus: ”Koska täydentävien lehtipuiden valinta 3 -vuotiaissa havupuiden istutuksissa on hyvin vaikeaa, arvioidaan näiden uudistusalojen uudistamistulos pelkästään kasvatettavien havupuiden tiheyden perusteella”. Lehtipuut (koivut ja haapa) pitäisi olla mukana.

    3) Taimikon keskitiheys on huomattavasti pienempi istuttamisella kuin kylvöllä tai luontaisesti uudistamisella. Miksi? En minä tarvitse taimikkoon 3000 runkoa/ha.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puuki on onnistunut hyvin kaistalehakkuussaan! Jäikö kaistaleiden väliin varttunutta kuusikkoa? Miten sen uudistamisen kanssa toimitaan? Kaistalehakkuussa on muuten suurehko tuulituhojen riski.

    Näätä on oikeassa, että em. tutkimuksessa asetettiin taimikon tiheystavoite metsänhoitosuositusten mukaiseen puuntuotoksen mutta myös puun oksikkuuslaadun maksimointiin pyrkivään määrään (kuten lukijoiden kuviinkin kirjoitin kuvaan Taimikko). Kritiikki tulee siltä osin kohdistaa metsänhoitosuosituksiin. Nykyisin taimiaines on niin hyvää että ainakin kuusta ja koivua voisi istuttaa harvempaankin.

    Näädän kommentit. Nro 1. Puukin esimerkki osoittaa  että jos on malttia odottaa, jonkinlainen metsä yleensä tulee, joskus hyväkin. Toisaalta usein 5 vuoden kuluttua muokkausjälki alkaa olla jo muuttunut niin, että siemen ei enää ota, on heinää ja sammalta. Jos katsottaisiin vanhempia alueita, tilanne olisi varmaan hieman edullisempi luontaisille kohteille.

    Näädän nro 2. Täydentäviä lehtipuita voidaan sallia myöhemmin, mutta ei vielä noin tuoreella uudistusalalla. Ehkä siksi ne on jätetty pois laskuista.

    Näädän nro 3 en ymmärrä. Tarkoitatko että kaikilla uudistamismenetelmillä tulisi pyrkiä samaan tiheyteen? Kylvöllä ja luontaisella saadaan ikään kuin kaupan päälle enemmän taimia, joten ne kannattaa ottaa. Hirvien käynnin jälkeen jää edes jotain, ja ainakin männyllä suurempi tiheys parantaa oksikkuuslaatua.

     

    Puuki

    ^   Kaistaleiden välialueet oli varttunutta kuusikkoa joka on päätehakattu. Tuulenkaatoja oli koko alueella muutamia ; ne jäi monimuotoisuuspuiksi öttiäisille.   Välit uudistetaan istuttamalla kuusta tukkipuukasvatukseen sopiva määrä.

    Näätä

    A.Jalkanen: ”Näädän nro 3 en ymmärrä. Tarkoitatko että kaikilla uudistamismenetelmillä tulisi pyrkiä samaan tiheyteen? Kylvöllä ja luontaisella saadaan ikään kuin kaupan päälle enemmän taimia, joten ne kannattaa ottaa”

    Tarkoitin, että tuossa Metlan teettämässä tutkimuksessa on istutettu ja kylvetty tai luontaisesti syntynyt taimikko todettu onnistuneeksi eri määrällä taimia. Männyn osalta on istutuksessa riittänyt 1800 taimea ja kuusella 1600 taimea, jotta taimikko on todettu onnistuneeksi. Kylvöllä ja luontaisella uudistamisella on vaadittu vastaavasti >3000 taimea. Näin tulkitsin raporttia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Niinpäs näkyy olevan: 3000 tainta – hyvin hoksattu Näädältä. Onnistumiskriteerit olivat siis tutkimuksessa kylvöllä ja luontaisella paljon tiukemmat kuin istutuksella, mikä vaikuttaa lopputulosten tulkintaan aika paljonkin, eli halvempien menetelmien onnistumisprosentit kasvavat rutkasti. Täytyy katsoa jos raportista saisi irti vertailun samoilla taimikon tavoiterunkoluvuilla. Käytännössä valinnan teen ainakin minä maastossa niin, että käytetään halvinta menetelmää jolla on onnistumisen edelllytykset. Siinä se on samalla karkea tuottolaskelma, ainakin näppituntuma. 🙂

     

    Timppa

    Olisiko kysymys myös siitä, että luonnontaimikoissa taimiaines ei ole tasaisesti jakaantunut.  Siksi taimia pitää olla enemmän, jotta päästään samaan lopputuloksdeen istutustaimien kanssa.

    Markku raivaaja

    Sitten kun tilaat virosta halavan raivaajan sinne ja maksat tästä 285 €/ha 0 %.  Tehty viron mallin mukaan. Lehtipuu jätetty. Nii eiköhän metsän tuoton laskelmat olekkin sitten siinä.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 363)