› Keskustelut › Metsänhoito › Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 363)
1 2 3 … 21 22 23 … 35 36 37

  • Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

    Sent on: 5.8.2017, 09:09

    Laskuharjoitus (matematiikasta kiinnostuneille) ku-istutuksesta MT-kankaalle.

    2 vaihtoehtoa :   1. istutetaan jalostettuja ku-taimia laikkumätästettyyn maahan 1800   kpl/ha

    2. taimikko syntyy luontaisesti laikutettuun maahan

    Oletukset :      Molemmat uudistusketjut vaatii varhaishoidon+ taimikonhoidon , 2.  vaihtoehto 5 v. ja 7 v. myöhemmin kuin 1.vaihtoehto    Laikkumätästys maksaa 400 €/ha, laikutus 100 €/ha                                      Taimet+istutus maksaa 0,40 € kpl                                                                          Jalostettujen taimien kasvu on 20 % nopeampaa kuin luontaisten taimien   Molemmat ve:t tuottaa norm. vakiintuneen taimikon                                      Kiertoajan (70 v.) keskikasvu luontaisilla taimilla on 5 m³/ha/a                    Korko on 3 %                                                                                                                 Kantohinnat pysyy samalla tasolla koko kiertoajan

    Kumpi vaihtoehto tuottaa paremman taloudellisen tuloksen  ja mikä           tulosten ero on (prosentteina paremman ve:n tulos huonommasta)

     

     

    Tekijä
    Puuki
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 21.8.2017, 09:07

    Edellä Annelin siteeraama männyn uudistusten tilaston sanoma on kyllä meikäläisenkin havaintojen mukaan totta.  Istutuksia ei olla juuri harjoitettu, mutta epäilemättä ne onnistuvat elleivät hirvet syö.  Äestys ja kylvö-yhdistelmä tuottaa usein erinomaisen tuloksen, mutta toisaalta joskus myös tosi surkean.  Eikä sitä pysty edes edeltä ennustamaan.  Eikä aina ole kyse edes vuosien vaihtelusta, sillä samankin vuoden kylvöissä löytyy hajontaa.  Kuten olen aiemmin kirjoittanut, niin varmistetaan tilanne MT-mailla seuraavana vuonna tehtävällä kuusenistutuksella n. 1000 kpl/ha.  Luontaisesta uudistuksesta luovuttiin sen epävarmuuden takia.  Ylivoimaisti parhaat taimikot ovat syntyneet laikutettuun maahan käsikylvönä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.8.2017, 09:09

    Otetaan vielä koivu tarkasteluun. Hyviä, asetetun tavoitteen täyttäviä uudistamistuloksia oli istutuksissa 77 %, kun koivun kylvössä hyviä tuloksia oli 49 % ja luontaisessa uudistamisessa 61 % (kuva 12). Epäonnistumisen kohteiden osuus oli rauduskoivun istutuksissa 5 %, kun se kylvössä (24 %) ja luontaisessa uudistamisessa (23 %) oli selvästi suurempi. Koivu poikkeaa männystä sikäli että kylvö ei juurikaan parantanut koivun uudistamistulosta verrattuna luontaiseen uudistamiseen. Tietysti jos rauduskoivun siemenpuita  ei ole, silloin kylvöä voi harkita, ja myös jos hirvituhovaara on ilmeinen.

    ”Lounais- Suomessa kesällä 2005 tehdyn lisäselvityksen mukaan, kylvetystä tai luontaisesti syntyneestä koivun taimikosta voidaan odottaa kasvatusmetsikköä, jossa keskimäärin 30 – 60 % on rauduskoivua ja loput hieskoivua, mikä alentaa näillä uudistamisketjuilla saavutettujen uudistamistulosten arvoa merkittävästi esim. rauduskoivun is- tutukseen verrattuna.”

    Puuki 21.8.2017, 09:09

    Esim. istutuksen ja luontaisen uudistamisen yhdistelmä sille sopivalla pohjalla parantaa jo huomattavasti onnistumisen tod. näköisyyttä.  Kustannussäästöä voi tulla esim. 40-50 % istutukseen verrattuna. Sen vaikutus lopputulokseen on jo merkittävä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.8.2017, 09:14

    Jos Puuki tarkoitat istutusta harvaan, niin säästöä syntyy taimien ja istutuksen verran, mutta koko uudistusala tulee kuitenkin muokata. Em. raportissakin vahvistui se vanha tieto, että muokkaus paransi uudistumistulosta, myös kuusella, jossa parhaat tulokset tuotti mätästys + istutus. Tässä raportissa ei muuten tutkittu kuusen uudistamista verhopuuston alle eikä jk-metsässä.

    Muita havaintoja yhteenvedosta: mäntyä uudistettiin liian reheville kasvupaikoille eli tuoreille kankaille, ehkä johtuen kuusen juurikäävän riskistä. Männyn kylvöä tehtiin routiville maalajeille, eli maalajien tunnistamista pitäisi parantaa. Raportin teon jälkeen lienee meno muuttunut, niin että kuusta istutetaan nykyisin liian karuille paikoille ja koivua ei istuteta juuri lainkaan – hirvituhojen pelossa.

    Hyvä raportti, kiitos tästä linkistä – kiitos myös raportin tekijöille säntillisestä työstä!

    Puuki 21.8.2017, 09:20

    Ra-koivun istutus on paikoin monien tuholaisten takia melko epävarmaa touhua. Jostain muistelen lukeneeni tutkimuksesta , jossa todettiin koivun tuhoalttiuden vähenevän ratkaisevasti, jos niiden rungossa on terpeeniä( tjsnp.) sisältäviä nystyjä. Mistähän saisi nystyjä sisältävää taimiainesta ? Vai onkohan jäänyt asia tutkimuksen jälkeen unholaan, niin kuin usein on tapana käydä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.8.2017, 09:24

    Taudinkestävyysjalostus saanee toivottavasti uutta puhtia uusista geenitekniikan menetelmistä. Luultavasti olisi jo nyt mahdollista tunnistaa geeni, joka tekee männyn ja koivun hirvelle pahanmakuiseksi ja siirtää se taimiin.

    Puuki 21.8.2017, 09:25

    Jos istuttaa harvaan, niin välialuieden muokkaukseen riittää (paikasta riippuen) yl.laikutus tai äestys .

    Esim maataloustr:n perälevyllä tehtynä ”halpaa kuin saippua”, jos ei ole maastoesteitä ja kannot sahattu mataliksi.

    Puuki 21.8.2017, 20:34

    Laitetaanpa vielä yksi todellisuuteen perustuva esimerkki jonkun harmiksi ja jonkun toisen mieliksi.

    VMT -kuusikko , istutus 1800 kpl/ha , 70 vuoden kiertoaika, eh v. 30 poistuma 52 m³

    2. harvennus v. 55 poistuma 85 m³.  Päätehakkuupuusto 335 m³.  4 %:n korko .

    Menot v.70 : 0 v. 13 625,  5 v. 832, 15 v. 1075  , Yht = 15 532

    Rivi-istutus 1380 kpl/ha,  Menot : 0 v. 10 450, 5 v. 473, 15 v. 860, Yht = 11 783

    Tulot : eh 2496, 2. harvennus 3898, päätehakkuu 10460 , Yht = 16 854

    NNA :  + 1082 – 997 = 85  ( istutus 1800 kpl )         + 1082 – 756 = 326  (rivi-istutus)

    – Rivi-istutuksen ensiharvennus poistuma kpl-määrä on pienempi, kuin norm.istutuksen, mutta puiden keskikoko suurempi. Taimikonhoidot halvempia pienemmän manutyö- tarpeen vuoksi.

     

     

    Näätä 22.8.2017, 00:02

    Visakallo: ”Vaivaako näitä suuria toimijoita kollektiivinen laskutaidon puute?”

    En tunne näiden tahojen sijoitusstrategioita sen tarkemmin. Toisessa ketjussa spekuloin jo metsäyhtiöiden halua hoitaa omia metsiään. Heidän ydinliiketoimintaansa on puun jalostaminen. Omat metsät ovat olleet heille reservi ja hintapiikkien tasoittaja. Tavoite on ollut tuottaa paljon puuta ja nopeasti. Kuntien osalta harvoin voidaan todeta, että metsissä on puhtaasti taloudellisia intressejä vaan virkistysarvot näyttelevät omaa rooliaan.

    Metsänhoidon filosofia on pitkään ollut niin yksipuolinen, onneksi hiljattain tapahtunut lakimuutos on tuonut metsänomistajalle mahdollisuuksia. Voisi myös kysyä, että miksi viime aikoina yleistyneet metsärahastot eivät ole suoraan omaksuneet perinteisiä oppeja ja tilanneet vaan metsänhoitoa metsänhoitoyhdistyksiltä?

     

    Gla Gla 22.8.2017, 05:30

    Ei tämän keskustelun kannalta olennaista ole se, kenellä hoidon teettää. Olennaista on se, millaista kasvatusketjua käyttää.

     

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 363)
1 2 3 … 21 22 23 … 35 36 37