Keskustelut Puukauppa Maaseudun autioittivat metsänhoitajat

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 136)
  • Maaseudun autioittivat metsänhoitajat

    Palstalla keskustellaan maaseudun autioitumisen syistä. Olen osoittanut syyksi pellon ja metsän elinkeinojen eriyttämisen.

    Maataloustraktoreiden korvaaminen metsäkoneilla puunkorjuussa on ollut maan talouselämän kaikkien aikojen suurin moka. Moka maksaa tänä päivänä ainakin 600 miljoonaa euroa/vuosi. Jos puu korjattaisiin maataloustraktoreilla, puun hintaa voitaisiin nostaa noin seitsemän euroa/kuutiometri ilman, että metsäyhtiöiden puukustannukset (tehdashinnat) nousisivat.

    Tällaisen tuloksen antaa Lauri-laskuri, joka löytyy internetistä linkillä C:\Users\Lauri\SkyDrive\Julkiset\770329 Lauri-laskuri 22.1.2017.xlsx

    Perustelut maataloustraktorin käytölle löytyvät linkillä C:\Users\Lauri\SkyDrive\Julkiset\770329 Isännättömän rahan tuhlaus.docx

    Maaseudun vireä elinkeinotoiminta 1960-luvulle saakka perustui maa- ja metsätalouden elinkeinojen liittymiseen toisiinsa maatiloilla. Peräkkäisille vuodenajoille ajoittuvien pellon ja metsän kausitöiden yhteenliittäminen antoi maatilan maataloustraktorille ympärivuotista käyttöä ja metsäyhtiölle halpaa työvoimaa ja puunajon kalustoa talvikorjuuta vaativien sahatukkien korjuuseen.

    Pellon ja metsän työvoiman yhteisellä käytöllä luotiin 1960-luvulle saakka optimaalinen ympäristö maatalouden ja metsätalouden elinkeinoille, puunkorjuun taloudelliselle tehokkuudelle ja luontoympäristön huomioonottamiselle. Pellon ja metsän elinkeinojen yhteys on luonnonlaki.

    Tämän idyllin rikkoivat metsänhoitajat 1960-luvulla. Metsänhoitajat kokivat maatalouteen työvoiman ja koneiden siteillä liitetyn metsätalouden maatalouden tavoitteille alistetuksi. Metsänhoitajat halusivat metsätaloudesta itsenäisen elinkeinon.

    Metsäkoneiden käyttöönottoa nimitettiin puunkorjuun rationalisoimiseksi. Rationalisointi oli stiiknafuulian kaltainen taikasana, sillä metsänhoitajat itsekään eivät tienneet eivätkä vieläkään tiedä, mitä rationalisointi tarkoittaa.

    Puunkorjuun tehokkuutta mitataan työtunnin kuutiometreillä kuutiometrin kustannusten sijasta. Maksaja – puun myyjä – eristetään puunkorjuusta ja sen taloudenpidosta puun pystykaupalla.

    Maaseudun autioitumisen syy on metsänhoitajilta puuttuva liiketaloudellinen osaaminen.

    Lauri Vaara

  • Jovain

    No jos et kerran sisäistänyt, niin lajitteleppa sitten ne oravannahkasi järjestykseen.

    mehtäukko

    …”Taksan laskentakin tuntuu olevan kunnossa. Mitä enemmän kuutioita sitä suurempi tili. Metsänomistajalle se tietää, mitä korkeampi korjuun kustannus ja sitä alempi puun hinta. Ja eihän puunhinta ole noussut, se laskee vaan…”

    Siinäkin väitös joka ei natsaa. Jos ei ole taksan laskenta kunnossa,mutta kun korjuusopimukseen vaaditaan kaksi puolta.Toiselta vaaditaan 8-pyöräisyyttä,leveätelaisuutta (vrt.maat.traktori !?),Luken mittalaitenormia,tiedonsiirtoa,10m nostureita…toisen ostaessa /maksaessa työn omista intresseistään käsin.Saahan yrittäjä laskea siihen vaikka mitä,toinen ottaa tai jättää.

    On pötyä väittää että tuo ed. mainittu tietää mo:lle korkeampaa korjuukustannusta.Siihen vaikuttaa leimikkotekijät,jotka nekin on suurelta osin pyöritelty kahteen.(2!) taksaan vaikuttavaan tekijään.

    Puun hintaan vaikuttaa kyllä maailmanmarkkinoiden suhdanne,kotimaan kysyntä jne. jne.

    Eikö aikaansa seuraava ihminen todellakaan osaa erottaa oleellista??

    Jätkä

    Koneyrittäjä on yrittäjä siinä kuin muutkin. Minun kokemukseni mukaan hyvä tehokas koneketju pystyy tuomaan puut metsästä edullisemmin kuin huonokuntoinen ja pienitehoinen.

    Tuota koneellistautumista on laskettu aivan varmasti ihan riittävästi ja laskelmat ovat perustuneet tutkimuksiin ja tilastoihin, joiden suhteen ei takuulla ole kysymys materiaalin vähyydestä.

    Kun vertaillaan erilaisia vaihtoehtoja, osoittautuu kiistatta tärkeimmäksi ominaisuudeksi tehokkuus. Vähiten vaikuttava tekijä on usein ketjun hinta. Sen vaikutus kolmen vuoden jaksossa on mitätön, kun sitä vertaa koneen tuottavuuden vaikutukseen.

    Lauri – Vaari käyttää Maataloustraktorin hakkuutuloksena 10 m3 tunnissa, mutta kun sekkainen yhdistelmä viedään pienikokoiseen enskaan hakkaamaan 40 litran runkoja, jää tulos alle puoleen tuosta. Sama juttu ajon kanssa, Maatalousyhdistelmä ajaa 5 mottia tunnissa, metsätraktori ajaa 4 kuormaa tunnissa ja kuorman koko on 15 kiintoa.

    Tolopainen

    Ei ole Jätkä ollut koskaan koneen puikoissa. Metsätraktori ei aja ensiharvennuksella kuin ehkä kuorman tunnissa, joka sekin on 12 kiintoa. Maataloustraktorilla ei aja kuormaa tunnissa, kun keräämiseen menee jo helposti tunti, kun liikkuminen on paljon hitaampaa ja pitää pelata tukijalkojen kanssa.

    Jovain

    Mehtäukko: Kysymys on edelleen kuutiohinnasta ei kuutiotuotoksesta ja sen hinnasta. Asiahan on juurikin niin kuin esität, mutta kun se kuutiohinta muodostuu liian korkeaksi, on ongelma, jota ei ainakaan vielä ole ratkaistu. Eihän sille puulle ole jäämässä hintaa.

    Asiaan vaikuttaa myös muut pystykaupan ja metsänhoidon ongelmat, joihin kannattaa perehtyä tuosta viereisestä viestiketjun linkeistä.

    Jätkä

    Älä Tollo unta näe.

    Jätkä on ajanut kahdeksanpyöräisellä metsätraktorilla kasvatushakkuuta ja hyvin varustetulla maataloustraktorilla tuhansia kuutioita.

    Ei tukijalkojen kanssa tarvitse pelautua, jos nosturi on Takapalkissa tai tupissa. Ei tarvitse jalkoja käyttää, kun kuormassa on kolmasosa kyytissä. Pyörähtävä istuin ja tilava ohjaamo nopeuttavat siirtymistä, jos ei ole jo taakseajolaitteita.

    Meillä oli avohakkuun puita ajamassa Metsäliiton urakoitsija, jolla oli vuoden aikana kuorman keskikoko 29 kiintoa.

    Tolopainen

    Käytän aina tukijalkoja olipa kuorma miten täys tahansa. En ala turhaan rasittamaan kärryn runkoa. Ainut oikea paikka kuormaajalle on nivelletyn kärryn rungolla. Mutta sitä ei sellainen tiedä, joka ei ole metsässä koskaan ajanut. Ja tukijalkoja on pakko käyttää, kun kärryn nivel käännetään maksimissaan kuormaimen suuntaan, kaatuu vaikka kärry olisi puita täynnä.

    savo'ttamies savo’ttamies

    Tällä seudulla, jos enskaa myy pystykaupalla, vaatimukset..

    Kesäkorjuu , ennakkoraivaus, poistettavien keskikoko 60 litraa.

    Nykyisillä hinnoilla tulos kulujen jälkeen +/- nolla ja pilalle sotkettu metsä,

    ilman jätkän mainostamaa 35 tn ajokoneen bruttopainoakin.

     

     

    Klapikone

    Kyllähän se ”määrätehokkuus” on joskus ajanut kannattavuuden ohi, eikä nykyäänkään aina ole metsätalous kovin hyvin kannattavaa, vaikka puunkorjuu on tehokasta.

    Kustannuksia on saatava alas, mutta on vaikea nähdä puunkorjuussa enää maataloustraktoria kilpailukykyisenä vaihtoehtona. Olisiko maatalustraktori erinäköinen, jos kehitys olisi ollut 60- luvulta lähtien LV:n toivoma?

     

    Apli

    Vihreitten vaalivoitto ja jatkuva kannatuksen nousu on suurin uhka maaseudun autioitumiseen sekä teollisen suomen loppumiseen..

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 136)