Keskustelut Puukauppa Maaseudun autioittivat metsänhoitajat

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 136)
  • Maaseudun autioittivat metsänhoitajat

    Palstalla keskustellaan maaseudun autioitumisen syistä. Olen osoittanut syyksi pellon ja metsän elinkeinojen eriyttämisen.

    Maataloustraktoreiden korvaaminen metsäkoneilla puunkorjuussa on ollut maan talouselämän kaikkien aikojen suurin moka. Moka maksaa tänä päivänä ainakin 600 miljoonaa euroa/vuosi. Jos puu korjattaisiin maataloustraktoreilla, puun hintaa voitaisiin nostaa noin seitsemän euroa/kuutiometri ilman, että metsäyhtiöiden puukustannukset (tehdashinnat) nousisivat.

    Tällaisen tuloksen antaa Lauri-laskuri, joka löytyy internetistä linkillä C:\Users\Lauri\SkyDrive\Julkiset\770329 Lauri-laskuri 22.1.2017.xlsx

    Perustelut maataloustraktorin käytölle löytyvät linkillä C:\Users\Lauri\SkyDrive\Julkiset\770329 Isännättömän rahan tuhlaus.docx

    Maaseudun vireä elinkeinotoiminta 1960-luvulle saakka perustui maa- ja metsätalouden elinkeinojen liittymiseen toisiinsa maatiloilla. Peräkkäisille vuodenajoille ajoittuvien pellon ja metsän kausitöiden yhteenliittäminen antoi maatilan maataloustraktorille ympärivuotista käyttöä ja metsäyhtiölle halpaa työvoimaa ja puunajon kalustoa talvikorjuuta vaativien sahatukkien korjuuseen.

    Pellon ja metsän työvoiman yhteisellä käytöllä luotiin 1960-luvulle saakka optimaalinen ympäristö maatalouden ja metsätalouden elinkeinoille, puunkorjuun taloudelliselle tehokkuudelle ja luontoympäristön huomioonottamiselle. Pellon ja metsän elinkeinojen yhteys on luonnonlaki.

    Tämän idyllin rikkoivat metsänhoitajat 1960-luvulla. Metsänhoitajat kokivat maatalouteen työvoiman ja koneiden siteillä liitetyn metsätalouden maatalouden tavoitteille alistetuksi. Metsänhoitajat halusivat metsätaloudesta itsenäisen elinkeinon.

    Metsäkoneiden käyttöönottoa nimitettiin puunkorjuun rationalisoimiseksi. Rationalisointi oli stiiknafuulian kaltainen taikasana, sillä metsänhoitajat itsekään eivät tienneet eivätkä vieläkään tiedä, mitä rationalisointi tarkoittaa.

    Puunkorjuun tehokkuutta mitataan työtunnin kuutiometreillä kuutiometrin kustannusten sijasta. Maksaja – puun myyjä – eristetään puunkorjuusta ja sen taloudenpidosta puun pystykaupalla.

    Maaseudun autioitumisen syy on metsänhoitajilta puuttuva liiketaloudellinen osaaminen.

    Lauri Vaara

  • Tolopainen

    Ei se Anneli kaikille joutomiehille jouda vastaamaan.

    Lauri Vaara

    A. Jalkanen: ”Päteekö tuo 7 euroa vielä sitten, kun metsävarusteiden kulut ja traktorin metsäkäytön osuus on jyvitetty metsätyölle?”

    Metsävarusteiden kulut on laskurissa otettu huomioon (kust. tekijät no 7 ja 8) ja traktorin pääoman jyvitystä voit itse lisätä kustannustekijään no 9 mielin määrin. Tulos näkyy välittömästi. Pitää vain huomata, että puunkorjuuseen siirretty traktorin jyvitys alentaa yhtä paljon pellon osalle jäävää jyvitystä. Eli traktorin käytön kannattavuuden kannalta katsottuna tulos on plus-miinus-nolla.

    Lauri Vaara

    Tolopainen

    Voi noita kustannuksia traktorille laskea, mutta ei siitä mitään hyötyä ole. Isommilla maatiloilla on myös metsäkoneita nykyisin. Ei  se mitään auta kun hankintapuuta ei osteta eikä maanviljelijöillä ole kuitenkaan urakointiedellytyksiä, kun aika ei kaikkeen riitä ja tiloillekin jo joudutaan ostamaan urakointityötä. Se on tuo juna jo mennyt eikä työvoimareservejä enää ole. Monet nuoremmat viljelijät eivät enää hallitse metsätöitä, eivät osaa tehdä metsässä juuri mitään, ovat osaamisessa kaupunkilaisten tasolla.

    Jätkä

    Lauri-Vaarin laskelma pitää täysin paikkansa lähikuljetusten suhteen. Jos puunmyyjä ajaisi puunsa maataloustraktorilla ilmaiseksi tien varteen, voisi teollisuus maksaa puista muutaman euron enemmän – jopa seitsemän euroa kuutiolta.

    Taviokuurna

    Kiireellisin hankinta keskimäärin suomalaisilla metsätiloilla on raivaussaha, mönkijöitä ja moottorikelkkoja osteksivat. Jokainen halukas voi lähteä maataloustraktorilla puun ajoon, mikähän kumma siinä on, ettei Vaaran kultakaivosta ole otettu käyttöön nykyistä laajemmin?

    Jätkä

    Mahtaakohan Laurilla olla itsellään kuinka isot maataloustraktorisavotat menossa?

    Myönnän kyllä, että ihan vaatimattomalla Volvo BM Valmet 605 – mallisella traktorilla, jossa ketjut kaikissa pyörissä ja telikärry perässä, – yhdistelmässä tuppisovitteinen hydr kuormain 6,5 m. ympäripyörivällä kouralla olen ajanut lyhyeltä ajomatkalta 3 metristä kuitua keskiteholla 4 kuormaa tunnissa. kuormien keskikoko oli 4 kiintoa.

    Savotta kesti useamman päivän, mutta hakkuun oli tehnyt metsuri, joten kuidut olivat hyvissä kourakasoissa.

    Samasta kuviosta Avohakkuulta tukkien ajo oli käytännössä hitaampaa / kuorma, mutta kuutioita tuli hieman enemmän tuntia kohti.

    Olosuhteet olivat hyvät, mutta siinä vaiheessa vasta harjoittelin ajamista.

    Apli

    Juuri näin kuin Tolopainen kertoi… Ei ole paluuta sinne minne Lauri haikailee, valitettavasti se aika oli tuli ja meni. Pari viikkoa sitten olin Ponssen Elephantin kyydissä kun ajettiin puita laaniin ja täytyy sanoa että iso oli peli, tuli melkonen määrä puuta kerralla tienvarteen, pari kolme traktorikuormaa aivan varmasti. Suosittelen Laurille samaa, ja pientä keskustelua kuljettajan kanssa, voit hämmästyä!

    Metsuri motokuski

    Niin vielä kun joku onneton ei olisi keksinyt moottorisahaa ja  traktoria. Töitä olisi vielä enemmän. Siinä  eläis hevostalous ja ”jätkäkulttuuri” pokasahoineen. Kyllä oikea tie olisi edelleen ”linkolaisuus”.  Paluuta ei taida olla.

    Se Kekkonenkin meni kuolemaan.

    reservuaari-indeksi

    Lasse: ”Harmi että minä en ainakaan osaa aukasta noita Lauri laskurin linkkejä.”

    Pahoittelen että tämä on vähän teknistä mutta sivuaa kuitenkin asiaa.

    No ei niitä voikaan aukaista koska tiedostopolku viittaa aloittajan kotikoneen tiedostoon. Meidän lukijoiden täytyisi mennä hänen kotikoneellensa tiedostoja ihmettelemään.

    Aloittaja, jos oikeasti ajattelet että jollakin on noihin tarvetta päästä niin ne tiedostot täytyy tallentaa ensin pilveen. Vaikka sinne skydriveen. Kun se tiedosto on pilvessä niin hiiren oik.- jaa julkinen linkki (tuo viimeinen komento vaihtelee riippuen mihin julkiseen kansioon file on tallennettu). Sen linkin kopioit sitten tänne viestiisi. Silloin emme yritäkään tarkastella sinne kotikoneellesi tallentamaa tiedostoa vaan pilvessä olevaa tiedostoa. Mm. sitä varten se pilvi on keksitty.

    Jos tarkoitus on että kotikoneesi toimii serverinä niin se ei mene ”ihan” noin. Ei voi olla tarkoitus että netin kautta tutkittaisiin käyttäjien C-aseman tiedostoja. Ainakin yleensä noin ajatellaan.

    Planter Planter

    Noin pitäisi tehdä, kuten reservuaari-indeksi neuvoo. Samoin korjata pilveen osoittava linkki sinne Uuden Suomen blogiin ja Metsäkoneet-palstalle ja missä kaikissa paikoissa sama tarina lieneekään.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 136)