Keskustelut Puukauppa Maaseudun autioittivat metsänhoitajat

Tämä aihe sisältää 136 vastausta, 31 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Jätkä 2 vuotta, 4 kuukautta sitten.

Esillä 6 vastausta, 131 - 136 (kaikkiaan 136)
  • Maaseudun autioittivat metsänhoitajat

    Palstalla keskustellaan maaseudun autioitumisen syistä. Olen osoittanut syyksi pellon ja metsän elinkeinojen eriyttämisen.

    Maataloustraktoreiden korvaaminen metsäkoneilla puunkorjuussa on ollut maan talouselämän kaikkien aikojen suurin moka. Moka maksaa tänä päivänä ainakin 600 miljoonaa euroa/vuosi. Jos puu korjattaisiin maataloustraktoreilla, puun hintaa voitaisiin nostaa noin seitsemän euroa/kuutiometri ilman, että metsäyhtiöiden puukustannukset (tehdashinnat) nousisivat.

    Tällaisen tuloksen antaa Lauri-laskuri, joka löytyy internetistä linkillä C:\Users\Lauri\SkyDrive\Julkiset\770329 Lauri-laskuri 22.1.2017.xlsx

    Perustelut maataloustraktorin käytölle löytyvät linkillä C:\Users\Lauri\SkyDrive\Julkiset\770329 Isännättömän rahan tuhlaus.docx

    Maaseudun vireä elinkeinotoiminta 1960-luvulle saakka perustui maa- ja metsätalouden elinkeinojen liittymiseen toisiinsa maatiloilla. Peräkkäisille vuodenajoille ajoittuvien pellon ja metsän kausitöiden yhteenliittäminen antoi maatilan maataloustraktorille ympärivuotista käyttöä ja metsäyhtiölle halpaa työvoimaa ja puunajon kalustoa talvikorjuuta vaativien sahatukkien korjuuseen.

    Pellon ja metsän työvoiman yhteisellä käytöllä luotiin 1960-luvulle saakka optimaalinen ympäristö maatalouden ja metsätalouden elinkeinoille, puunkorjuun taloudelliselle tehokkuudelle ja luontoympäristön huomioonottamiselle. Pellon ja metsän elinkeinojen yhteys on luonnonlaki.

    Tämän idyllin rikkoivat metsänhoitajat 1960-luvulla. Metsänhoitajat kokivat maatalouteen työvoiman ja koneiden siteillä liitetyn metsätalouden maatalouden tavoitteille alistetuksi. Metsänhoitajat halusivat metsätaloudesta itsenäisen elinkeinon.

    Metsäkoneiden käyttöönottoa nimitettiin puunkorjuun rationalisoimiseksi. Rationalisointi oli stiiknafuulian kaltainen taikasana, sillä metsänhoitajat itsekään eivät tienneet eivätkä vieläkään tiedä, mitä rationalisointi tarkoittaa.

    Puunkorjuun tehokkuutta mitataan työtunnin kuutiometreillä kuutiometrin kustannusten sijasta. Maksaja – puun myyjä – eristetään puunkorjuusta ja sen taloudenpidosta puun pystykaupalla.

    Maaseudun autioitumisen syy on metsänhoitajilta puuttuva liiketaloudellinen osaaminen.

    Lauri Vaara

  • Jätkä

    Tollo: ”-Käytän aina tukijalkoja olipa kuorma miten täys tahansa. En ala turhaan rasittamaan kärryn runkoa. Ainut oikea paikka kuormaajalle on nivelletyn kärryn rungolla. Mutta sitä ei sellainen tiedä, joka ei ole metsässä koskaan ajanut. Ja tukijalkoja on pakko käyttää, kun kärryn nivel käännetään maksimissaan kuormaimen suuntaan, kaatuu vaikka kärry olisi puita täynnä.”

    Kun kärryn kantavuus on yli kymmenen tonnia, sen runko kestää nosturin aiheuttaman rasituksen myös nivelaisan kanssa, mutta sitähän ei sellainen tiedä, jolla kokemus on vasta ensimmäisen kärryn ajalta. Nivelaisalla saa kuormaimelle ulottuvuutta 0,5 – 1 metriä, kun antaa kärryn vielä kallistua ottosuuntaan, mutta sitähän Tollo ei ole ymmärtänyt käyttää, eikä ymmärrä – Tollo kun on.

    Kun kärryyn on mätetty kuusimetristä puuta yli puoli kuormaa, se ei nosturilla enää kaadu, vaikka kuka yrittäisi.

    Tolopainen

    Äsken vielä riitti kolmannes, et ymmärrä mitään nivelaisakärryistä, ne saa kaatumaan helposti, kun vetokoukku on niissä vapaastipyörivä ja ne on suunniteltu sellaisiksi, että kaatuessaan eivät kaada traktoria. Kärryä voi kallistaa myös tukijaloilla, mutta sitä ei sellainen tiedä joka ei niitä ole käyttänyt. Yleensä ei ajeta yli kuusimetristä puuta, kun sille ei ole markkinoita. En tarvitse harvennushakkuille yli kymmenen tonnin kärryä, kun kuormatkin on reilusti alle 5t. Miksi alkaisin vedellä isoja rautamääriä pitkin metsiä, sehän tulee kalliiksi.

    sitolkka

    Mitä sitten jos joskus kaatuu. Näkyyhän nuo aina joskus huolimattomilla pyllähtelevän. Eräs naapurikin kaatoi yhteen aikaan lähes päivittäin. Ei siitä laatukärryyn vaurioita tule ja helposti sen saa pystyynkin.

    Tolopainen

    Jos kuorma päällä kaatuu ei ihan helposti saa pystyyn, hiukan tulee käsitöitä kun puut poistaa. Se pystyyn nosto riippuu paljon tukijaloista, jos ovat sellaiset palkin sisällä alaspäin liikkuvat, eipä niillä paljon avusteta, kuormain ei välttämättä yksin jaksa kärryä kääntää, tukijaloilla joutuu avustamaan. Helpommalla pääsee, kun ei anna kärryn kaatua.

    Timppa

    Ja vielä helpommalla, kun myy pystyyn.

    Kaatuu niitä ammattimiehiltäkin.  Viime syksynä kävin katsomassa muokkaajaa.  Oli kone vain kone ”parkissa” aukossa.  Sitten selvisi, että oli pitänyt lähteä veljensä kaatunutta motoa nostamaan.  Oli veljeksillä puuhaa, kun vinsseillä nostivat.

    Jätkä

    Tollo: ”-Äsken vielä riitti kolmannes, et ymmärrä mitään nivelaisakärryistä, ne saa kaatumaan helposti, kun vetokoukku on niissä vapaastipyörivä ja ne on suunniteltu sellaisiksi, että kaatuessaan eivät kaada traktoria. Kärryä voi kallistaa myös tukijaloilla, mutta sitä ei sellainen tiedä joka ei niitä ole käyttänyt. Yleensä ei ajeta yli kuusimetristä puuta, kun sille ei ole markkinoita. En tarvitse harvennushakkuille yli kymmenen tonnin kärryä, kun kuormatkin on reilusti alle 5t. Miksi alkaisin vedellä isoja rautamääriä pitkin metsiä, sehän tulee kalliiksi.”

    Kyllä Tollo on tollo, vaikka voissa paistaisi. sain käyttööni ensimmäisen nivelaisaisen kärryn v. 1982, silloin Tollo oli vielä kasvatuslaitoksessa kehittymässä oikein Tolloksi. Sittemmin hänet pantiin katkaisuhoitoon, koska ego tuli liian suureksi.

    On tullut kaadettua telikärry useamman kerran. Kun kärryn teli oli tukkien ajoa varten melko takana ja siihen murjaisi kuorman kolmosta ja nivelaisan automaattiohjaus oli päällä, niin traktorissa kun oli kierrokset parissatuhannessa teki aisan ohjaus niin nopean kääntöliikkeen, että etupainoinen kärry saattoi heilahtaa hurin, vaikka silloin kuormain oli tupissa.

    Onko Tollolla kuusimetrinen puutavara yli kuusimetristä? Meillä se on vain kuusimetristä.

    Puolillaan oleva peräkärry on paljon vajaampi kuin Tollon täysi peräkärry.

Esillä 6 vastausta, 131 - 136 (kaikkiaan 136)