Toisaalta olen huomannut,että nuo istutustaimikot eivät ole ollenkaan  niin lumituholle herkkiä kuin kylvötaimikot

Ei näistä koskaan tiedä.  Takavuosina mäen päällä olevan aukon keväällä istutettuihin taimiin osui joku viisto räntäsade, joka aiheutti toispuolisen kuorman ja kaatoi taimet.  Läheskään kaikki eivät oienneet.  Kuokin lapsenlapsien kanssa kuvioon vakoja ja kylvettiin siemen.  Nyt siinä on hieno taimikko.

Minulle uusi asia on, että kylvötaimikot olisivat lumituholle herkkiä.  Sen sijaan tällä palstalla on kirjoitettu hienojakoisilla mailla uhkaavasta rousteesta, joka saattaa nostaa sirkkataiumet.  Sellaisella pohjalla taimi taitaa olla varmempi.  Joku oli tehnyt kunttaan viiruja ja kylvänyt  niihin siemenen.  Silloin ei ollut riskiä rousteesta.

Omat kokemukset on tukemassa A. Jalkasen ja Timpan kommenttia kylvön osittaisesta epäonnistumisesta hienojakoisilla mailla. Kaksi kertaa olen saanut mä- taimikon tasaiseen kasvuun kun täydensin seuraavana keväänä istutustaimilla, mutta se vaati vähän ylimääräistä työtä.

Hiesumaalle kylvetyt männyt  lähti hyvin kasvamaan ja olisi onnistunut hyvin ellei hirvet olisi kurittaneet taimikkoa.   Riippuu mm. säästä ja maaperän veden läpäisevyydestäkin onnistuuko kylvö vai ei.    Savikoilla ja hienossahiesussa kylvämällä uudistaminen on hankalampaa kuin vähän karkeammassa hiesussa.  Eipä savikoita kyllä muutenkaan yleensä uudisteta männylle.

Paha sanoa näkemättä. Itsellä parempia kokemuksia hienojakoisista maista istuttamalla. Ensisyksynä olisi tarkoitus ensiharventaa äestetty ja kylvetty hienojakoisen maan männikkö. Laatu ja puuston tasaisuus kuviolla ei ole parhaasta päästä. Susipuita ja reikiä metsässä.

Kaivurilaikutuksessa parhaita kohtia taimettumaan on ollut missä kuntta vedetty pois ja kivennäismaa ei ole paljastunut. Mutta eipä sellaisia oikein helposti saa tehtyä. Ja taimet ovat myös alttiita tukkimiehentäille.