Keskustelut Metsänhoito Mätästys

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 40)
  • Mätästys

    Merkitty: 

    Nykyään kaikki vannovat kuuselle uudistettaessa mätästyksen nimeen.  Pari viime kesää on ainakin Etelä-Savossa olleet niin kuivia, että mätästys on ollut huono maanmuokkausmuoto. Muutama taimi on tullut ”hupina” tullut istutettua mätästä tehdessä syntyvän kuopan pohjalle, ja niiden kasvu on ollut suunnilleen tuplat mättääseen istutettuihin taimiin verrattuna. Vuodet eivät ole veljiä keskenään, mutta jos kahden viime kesän sääolot yleistyvät, niin muita menetelmiä on otettava käyttöön.

  • mehtäukko

    On tietysti päivän selvää, että poutakesäksi keväällä mätästetty alue ja vielä paahderinne kuivaa. Mitä enempi väliin jää törkyä sitä suuremmalla syyllä. Se huomioiden ja syksyllä talven alle painumaan tehtynä ehkä auttaa minkä auttaa.

    Planter Planter

    Olisiko kääntömätästys parempi, jos pelkää kuivumista. Siinä mätäs käännetään ympäri samaan kuoppaan, josta otettu.

    Metsuri motokuski

    Meillä lähtivät yllättävänkin hyvin kasvuun istutukset. Mutta kyllähän niitä tuli kasteltua aika tavalla ennen istutusta.

    Jätkä

    Kun aikaisemmin maa muokattiin joko metsä-äkeellä, ”syväaurauksella”, tai lautasaurauksella, istutuspaikka oli paljastettu kivennäismaa, mutta hyvin lähellä palletta, eli käännetty kuntta antoi ravinteita taimelle.

    Nyt kun on tämä muodikas kääntömätästys, niin siinä kun kivennäismaan päältä raapaistaan kuntta ja humuskerros pois ja käännetään kaksinkerroin siihen viereen, pitää taimet iskeä niin syvään, että paakun pohja uppoaa perusmaahan, eikä taimi jää kuivumaan kunttaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Paras mätäs olisi sellainen, joka sisältäisi myös pohja- eli kivennäismaata, niin ettei tarvitsisi juntata syvälle. Kuopan pohjalle istutettu taimi on vaarassa hukkua veteen märkänä kesänä. Laakea iso mätäs on paras turva tukkimiehentäitä ja heinää vastaan, on kuohkea ja lämmin.

    Gla Gla

    Mikä oli aloittajan tarkastelujakso kasvun määrittelyssä? Parin vuoden ikäisenä kuusen juuret on jo kaukana mättäästä, joten kuivuus ei riipu mättään kosteudesta.

    Puuki

    Laikkumättään pitäisi olla niin matala , että paakusta osa yltää humukseen asti. Silloin se saa heti kasvavat juurensa ravinteikkaaseen ja useimmiten kosteaan maahan.  Kääntömätäs sopii vähän kuivemmille , paremmin vettä läpäiseville maille.   Paksu kivennäsmaamätäs on huono kasvualusta alkuun, kun se voi olla liian ravinneköyhä ja kuivua helposti, jos on pitkä kuivakausi.   Harvemmin onnistuu istutus , jos istuttaa montun pohjalle, jossain vaiheessa kuusen juuret hukkuu yleensä.

    Savotta-Matti

    Viime kesänä tosiaan moni etenkin saviseen mättääseen istutetuista taimista kuivui, osa niistä saattaa toki hyvällä tuurilla elpyä. Jonkin verran tuli istutettua taimia kantojen ja mättäiden kupeeseen sillä ajatuksella että ainakin yksi sivusta olisi suojattuna heinittymiseltä, nämä taimet ovat pärjänneet hyvin.

    kim1

    Kas kummaa tein aiheeseen liittyvän havainnon tänään..( huomenna tulee 4 viikkoa lomaa täyteen ja vielä reilut 2 viikkoa jäljellä,niin on pakko käydä silloin tällöin pari tankillisella sahaamista,ettei mene täysin juopotteluksi..Elikkä kiinnitti huomiota metsä naapurin istutukset…,on istutettu puolet taimista jätkän mainitsemaan kunttakerrokseen,ja puolet poteron pohjalle…,Mhy:n hommia,elikkä onko heillä parempaa tietoa,pelaavatko  varmanpäälle…,vai arpomalla istuttavat.?Toisaalta onko merkitystä puulaji kuitenkin väärä..,koska enemmin ja vähemmin alue on maannousemasienen vaivaamaa( pappani kaatoi 1988 juuri sen takia rajan pinnasta metsää….)..p.s.jos älyttömällä urakka tahdilla 2000-3000taimea päivässä lätkitään siihen kuntta köntsä kikkareeseen….,en ihmettele laisinkaan jos osa taimista ,ei näe pitkää tulevaisuutta…

    Kumikettu

    Silloin, kun meillä oli kaakossa ne kaksi ilkeää rouvaa, Veera ja Asta, niin heidän jälkeensä oli monta ryteikköistä tannerta laikutettu niin kuin oli pystytty. Kaksimetristä kantoa ja tumppia oli esteenä paljonkin, maasto kivistä ja kallioista. Niitä istutellessa ei auttanut tainta painaa putkella vain siihen tiettyyn kohtaan mättään keskelle. Joka taimelle piti katsoa paikka erikseen. Monesti katsoin parhaaksi istuttaa siihen mätäsmontun rinteeseen siten, ettei voisi olettaa kovinkaan helposti taimen kuivavan eikä myöskään hukkuvan. Toki asiallisia mättäitä oli suurin osa.

    Melko lailla täydet taimikot niistä tuli, jos kohta sittemmin hirvien pahasti vaivaamat. Nyt jo kuitenkin varhaisperatut. Seutu on sellaista myrskyarkaa, että en usko noiden täyttä ikää näkevän.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 40)