Keskustelut Metsänhoito Mätästys

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 64)
  • Mätästys

    Merkitty: 

    Nykyään kaikki vannovat kuuselle uudistettaessa mätästyksen nimeen.  Pari viime kesää on ainakin Etelä-Savossa olleet niin kuivia, että mätästys on ollut huono maanmuokkausmuoto. Muutama taimi on tullut ”hupina” tullut istutettua mätästä tehdessä syntyvän kuopan pohjalle, ja niiden kasvu on ollut suunnilleen tuplat mättääseen istutettuihin taimiin verrattuna. Vuodet eivät ole veljiä keskenään, mutta jos kahden viime kesän sääolot yleistyvät, niin muita menetelmiä on otettava käyttöön.

  • mehtäukko

    Kapillaarihan se. Oli kuiva kausi mikä hyvänsä, mutta kun kosteus pääsee nousemaan katkoitta ylös, ei kuiva. Niin se nousee äestetyn ”ketunmulta” – kankaan liikuttamattoman maan rajaan.

    jpjulku jpjulku

    GLA, viime kesä oli tarkastelujakso. Toukokuun lopussa istuteltiin. Toisen istutusalan yhdellä kulmalla näytti maa olevan melko savistakin. Mättäät oli kesän lopuksi kuin betoniporsaita. No, sen toki näki jo istutusvaiheessa ettei niihin kannata istuttaa. Mutta kyllä paremman maaperän mättäätkin kuivuivat pahasti. Minun ymmärryksen mukaan mättäät oli kyllä ihan oikein tehty, mutta muokkaustapa oli todennäköisesti väärä. Viime kesälle. Seuraavan kerran kääntömätästän tai laikutan vastaavaan kohtaan.

    Gla Gla

    Minä teetän muokkaukset maaperän mukaan. Kun syksyllä muokataan ja keväällä tai kesällä istutetaan, ei kristallipallo vielä kerro säätilaa. Mutta kun viime kesän istutuksista taimilla on jo juuret perusmaassa, ei taimet enää samalla tavalla kärsi mättäiden kuivuudesta. Ylipäätään kesä oli poikkeuksellinen, kun pohjavesikin oli valmiiksi alhaalla. Ensi keväänä ei ole, joten kuivuuskaan ei samalla tavalla tule vaivaamaan. Tiedä, vaikka sateet jatkuisivat ja tuoreellakin kankaalla tulee mietintään ojitusmätästys.

    jpjulku jpjulku

    Gla, juuri noin, maaperän mukaan. Tämä oli opiksi itselleni. Usein vaan kun joku metodi saa vallan, muut tapaavat unohtua. Kostealla kulmalla urakoitsija teki oma-aloitteisesti naveromätästyksen. Tällä kohtaa taimet kasvoivat viime kesänä loistavasti.

    Timppa

    Kuivana kesänä 2018 kääntömätästys Saarijärvellä onnistui täydellisesti.  Apuna oli lisäksi se, että huolellinen istuttaja kasteli paakut mahdollisimman märiksi.

    Mielestäni kääntömätästys on normaaleilla mailla täysin ylivoimainen laikkumätykseen verrattuna.  Etuna siis pienempi kuivumisriski, piemempi pasljastut maa, jolloin vähemmän pusikoitumista  ja se, ettei jää kuoppia, jotka hankaloittavat perkaajan työtä.

    Kääntömätästys vaatii sopivan kauhan ja huolellisen tekijän, mutta muutaman vuoden jälkeen ei työstä ole muuta näkyvissä kuin hyvin kasvavat taimet.

    Puuki

    Laikkumättään etu taimen kasvulle on norm. ilmoilla se kasvupaikan nostaminen vähän ylemmäs maanpinnasta. Kasvuun lähtö nopeutuu, jos homma menee tavallisen hyvin eikä tule liian pitkää kuivaa kautta istutusvuonna.  Taimet pääsee karkuun vesakolta paremmin kuin kääntömätästetyllä /äestetyllä /laikutetulla alueella. Joskus myös hallavaurioiden uhka voi vähän pienetä jo niinkin pienellä nousulla.  Mättään etuna laikutettuun /äestettyyn on myös  ravinteiden saanti kasvualustasta, kun humuskerros alkaa hajota mättään alla melko pian istutuksen jälkeen .   Mahdollisia haittoja nuo Timpan jo  mainitsemat.

    Gla Gla

    Heinittyvillä mailla pidän myös etuna sitä, että taimi saa kohouman takia hiukan etumatkaa. Toinen tärkeä asia on se, että kohouman takia taimi löytyy heinikosta helpommin kuin tasaiselta maalta. Näin heinäys/varhaisperkaus (miten tällaista alkuvaiheen työtä haluaakaan nimittää) helpottuu kuoppaisesta maaperästä huolimatta. Toisaalta kun mustikan määrästä ollaan huolissaan, kääntömätästetty ala ehkä toipuu paremmin. Jos näin on, sekin on syytä ottaa huomioon menetelmien valinnassa.

    jpjulku jpjulku

    Nuo toki ovat laikkumättään tunnettuja etuja. Mutta ei niistä kovin paljoa etua ole, jos taimi kuolee saman tien kuivuuteen. Toivottavasti kahden edelliskesän kaltainen kuivuus ei ole uusi Suomen kesä.

    Metsuri motokuski

    Ei se mitään kuole kun kastelet kunnolla ja vielä viimeisen kerran kun nostat istutusvakkaan. Viime ja edelliskesäiset taimet menesty hyvin.

    Kuusentaimi on hyvä selvityjä.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Mätästäen olen uudisalat muokkuuttanut. Kahtena viimevuotenakin olen niihin istuttanut n. 30 000 tainta, joista tuhatkunta kuoli. Paikoin jo, eikä ihan kaikki olleet kuivuuteen kuolleet. Myös toinen mokoma oli kärsineen näköisiä, mutta edelliskesän kokemuksella voin sanoa, että selviävät. Taimet sitkeitä, eritton kuusi, jota lähes kaikki istutukseni olivat. Koivut kärsivät suhteessa enemmän, koska haidutus oli suurempi ja taimien olisi pitänyt olla kesäkoivukokoa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 64)