Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Minulla on nyt kolmasautomaattilaatikolla oleva auto. Ensimmäinen oli bensakoneella oleva, joka sepesi vaihteita hyvin innokkaasti. Toinen oli oikein mukava dieselauto, jonka vaihamisen kyllä huomasi selvästi. Nykyään on tehokkaampi diesel, jonka loota vaihtaa hyvin, ja siinä ”nopeampikin” ohitus menee sujuvasti, kunhan painaa Sport-nappia.
Mielelläni – jos on mahdollista, hankin tulevaisuudessakin Automaattilaatikollisen auton ja mielellään vääntävällä diesel-koneella.
Sen toki olen huomannut jo vuosikymmenet sitten, että jos pistää vaikka henkilöautoon täyden lastin ja korkeakuomuisen peräkärryn perään, nousee kulutuslukemat roimasti. Siksi onkin oivallinen keino hillitä kulutusta jättämäälä kärryn turha vetely pois.
Se, että lava- Letukassa kulutus ei nouse, vikka siinä onkin aidantolppia lavalla, voidaan tulkita myös niin, että SIINÄ EI KULUTUS PIENENE, VAIKKA KUORMAA EI OLISI LAINKAAN! SE PYSYY AINA 15 LITRAN PAIKKEILLA SATASELLA.
Puuki: ”Minulle riittää se, että saksalainen autoalan asinatuntijainssi siitä kertoi autolehdessä taannoin.”
Kaveri, josta emme tiedä yhtään mitään. Erkki Lähteestä sentään tiedämme ja siksi osaamme tuon asiantuntijaprofessorin kommentteihin suhtautua ns. lähdekritiikki säilyttäen. Liikenneturvallisuuden puolella kotimainen liikennelääketieteen professori Timo Tervo on kunnostautunut kommenteissaan vastaavalla tavalla. Siksi itse kaipaan jotain muutakin kuin jonkun saksalaisen kaverin kommentin asiasta.
”Ihan ymmärrettävää, että ei välttämättä moottori kestä kovin hyvin, kun pienestä paketista otetaan tehoja tavallista huomattavasti enemmän.”
Mikä taikasana on iskutilavuus? Eikö kestävyyden ratkaise osien mitoitus, materiaalivalinnat, koneistuksen tarkkuus ja käyttö eli kuormituksen määrä? Sitä paitsi Jessen moottorissa sylinterin tilavuus on sama kuin tavallisessa 1,6-litraisessa. Onko sekin liian pieni kone kestääkseen normaalisti?
”Uusittu mittaustapa on varmaan lähempänä oikeaa vaikka sen avulla kerätäänkin autoilusta entistäkin enemmän veroja aika kyseenalaisilla perusteilla.”
Juurihan Visakallon linkittämän uutisen perusteella kävi ilmi, että autoveron alennus kompensoi alle 140 gramman päästöjen osalta mittaustavan muutoksen ja eduskunnan ponnen mukaan pitää seurata, että näin myös tapahtuu. Suurin osa uutena myydyistä autoista on tällä hetkellä selvästi alle tuon eli niissä nousupaine on lähinnä negatiivinen tai sitä ei ole. Se, että lööppejä revitään jostain bensakrematorioista, joiden hinta nousee 11 000 €, ei verokertymään mitään vaikuta. Niiden myynti vähenee entisestään ja korvautuu taloudellisemmalla kalustolla.
En ole puhunut kenenkään tietystä autosta vaan pienimoottorisista yleensä. Niistä litran molemmin puolin olevista usein 3-pyttyisistä turbomoottorisista, joiden kestävyyttä on epäilty monessa muussakin yhteydessä kuin siinä artikkelista josta oli puhetta.
Kyseenalaiset perusteet tässä autojen päästöveroasiassa liittyy niiden päästöjen määrän suhteesta kerättyjen päästöverojen määrään. Jos samalla suhteella kerättäisiin muistakin päästöistä veroja , niin esim. lentämisen hinta nousisi varmaan kaksinkertaiseksi. Vastaavasti hiilen keräämisestä pitäisi maksaa puun kasvattajillekin korvausta n. 100 € / k-m³, jos puun lupaisi käyttää aluksi vaikka rakennuspuuksi ja säilöä sen jälkeen suohon.
”Hirveät” autojen päästöt on varsinkin Suomen kaltaisessa harvaan asutussa pitkien etäisyyksien maassa mitättömiä kokonaisuuden kannalta ,kun autoja tarvitaan välttämättä. Joukkoliikennettä mainostavat ja yksitysautoilun vähentämiseen pyrkivät asuvat itse yleensä kehäkolmosen sisäpuolella eivätkä tunne muiden alueiden tilannetta. Jossain suurkaupunkien alueilla ne päästöt onkin haitallisia mutta mm. uudet dieselautot toimii jo vähillä päästöillä.
Vanhat koslat tietysti saastuttaa helposti kaikkia ohjearvoja enemmän joten niitä uusimalla vähenee sekin ongelma pikkuhiljaa, jos ei vain veroteta auton hankkimista liiaksi.
Jessen auton otin esimerkiksi, koska se on tyypillinen pikkuturbo eli 1,2-litrainen. Kiinnostavaa on tietysti tietää, onko 1,4-litrainenkin heikoksi luettava pikkuturbo. Kuulostaa nykyään isolta, kun litraisia koneita on jo markkinoilla. Toisaalta VW:n 1,4 taisi olla tämän trendin ensimmäisiä edustajia ja silloin se Golfin kokoluokassakin tuntui pieneltä. Normaalisti niissä käytettiin 1,6…2,0-litraisia vapaastihengittäviä koneita.
Edelleen kestävyyttä voi epäillä, epäily on aina helppoa. Näyttöä ei edelleenkään taida epäilyjen tueksi olla?
Verojen keräysperuste voi olla kyseenalainen esim. lentoliikenteeseen verrattuna. Edellinen kommenttisi koski kuitenkin normikulutusstandardin muutoksen vaikutusta verotuloihin, ei autoilun verotuksen suhdetta lentoliikenteeseen.
Jokainen täysjärkinen kansalainen pyrkii vähentämään yksityisautoilua. Ei sitä oikeutta kannata rajata kehä III:n sisällä asuville. Vai osaatko perustella, miksi sinun ei kannattaisi koittaa ajojasi vähentää tai käyttää vaihtoehtoisia kulkumuotoja?
Planter peräänkuulutti keskustelua hirvikolareita estävistä järjestelmistä. Oliko kuvassa Planter sinun autosi? Jos oli, millainen tutka siinä on ja toimiiko se? Siis ennen kolaria.
Jokkoliikennettä on vähennetty jatkuvasti haja-asutusalueilla. Se kuuluu varmaankin johonkin cityviherkommunistien agendaan tai vastaavaan, jotta asutus saataisiin keskitettyä pienelle alueelle ja maaseutu museoitua. Tässä on perusteluja : välimatkat on pitkiä, 10o km edestakaisin maakuntakeskukseen, jossa on pakko käydä melko usein. Sitä ei oikein ehdi polkea edes sähköpyörällä eikä matkustajiakaan voi siihen ottaa, ja busseja kulkee liian harvoin. Osaatko sinä perustella miksi kaikkien pitäisi asua siellä missä raitiovaunuja ja busseja kulkee 10 min. välein ? Mm.Ruotsissakin on jo huonoja kokemuksia liian tiiviistä asumisesta aiheutuneista häiriöistä.
btw.Eikös se Jeesmiehen auto ollutkaan 1,6 l moottorilla, kuten aiemmassa viestissä vielä kerroit ?
Jessen moottorin tilavuus on 1,2 litraa. Yhden sylinterin tilavuus on silti siinä sama kuin tavallisessa eli nelisylinterisessä 1,6-litraisessa moottorissa.
Minä en osaa perustella, miksi kaikkien pitäisi asua siellä, missä raitiovaunuja ja busseja kulkee 10 minuutin välein. Eihän Turussa ole edes raitovaunuja yli 40 vuoteen ollut. Silti mielummin perustelen sitä, miksi maaseutu kannattaa säilyttää asuttuna.
Pitkät välimatkat ei mielestäni ole hyvä syy pyrkiä välttämään yksityisautoilua, päinvastoin. Mielummin ajan turhaan viiden kilometrin kauppamatkan kuin 100 kilometrin kauppamatkan. Mutta kukin pyrkii vähentämään ajoja omista lähtökohdistaan, eikä kyse ole kaiken autoilun korvaamisesta pyörällä. Kyse on turhien ajojen vähentämisestä ja siinä varmasti keinoja on monia, jos vain antaa itselleen siihen mahdollisuuden, eikä primitiivireaktion voimalla kiistä sitä.
Esimerkki omista lähtökohdista on se, että Jesse ajaa 1,5 km/suunta työmatkat autolla kesät talvet, koska Kokemäenjoen ylityksen aikana tulisi pyörällä kylmä. Työkaverini ajaa työmatkat poikkeuksia lukuunottamatta pyörällä, mutta matkaa on 20 km/suunta. Saman verran aikaa moni pääkaupunkiseudun asukas käyttää terveysriskejä lisäävään istumiseen omassa autossa, eikä matkan pituus suuruusluokaltaan tuosta edes suuresti poikkea.
3:lla saman kokoisella sylinterillä toimiva moottori EI ole sama kuin 4:llä saman kokoisella toimiva. Oletko koskaan verrannut 3 pyttyistä ja 4 pyttyistä moottoria keskenään ? Minä olen verrannut 4-pyttyistä Valtraa saman kokoiseen 3-pyttyiseen ajamalla molemmilla.
Pitkät välimatkat ei mielestäni ole hyvä syy pyrkiä välttämään yksityisautoilua, päinvastoin.
Perusteluja siihen miksi ei minun kannattaisi ajamista vähentää ja käyttää muita ”etenemistapoja” sinä kysyit. Minä vastasin siihen pitkät välimatkat ja julkisen l:een puutteen.
Minä en ole väittänyt, että nelisylinterinen olisi sama kuin kolmisylinterinen. Olen arvellut, että moottorin kestävyys riippuu osien mitoituksesta yms. mainitsemistani asioista. Jessen autossa sylinterin kokokin on sama kuin tavallisessa keskikokoisessa autossa, joten en ymmärrä, miksi iskutilavuudeltaan pieni moottori olisi automaattisesti kestävyydeltään vastaavassa käytössä isompaa, mutta suunnilleen saman tehoista (moottorin kuormitus) heikompi. Osaatko antaa muita perusteluja mielipiteellesi kuin jonkun saksalaisen insinöörin lausunto jossain lehtijutussa?
Mielestäni pitkät välimatkat ja julkisen liikenteen puute ei ole hyvä peruste luopua pyrkimyksestä vähentää auton käyttöä. Paitsi jos olet optimoinut kaikki matkasi, eikä mitään ole tehtävissä sillä saralla.
Mitä sinä tinkaat toisia vähentämään autolla ajoa ? Oletko itse jo hankkinut päästöttömän auton sen vanhan saastuttavan tilalle ? Kaasuauto ei saastuta yhtään . Hanki sellainen ensin itse ja tule sitten tinkaamaan muitakin talkoisiin.
Sanoit, että yksityisautoilun vähentämiseen kannustavat asuvat muusta maasta tietämättöminä kehäIII:n sisällä. Totesin tuohon vain, että ajatus vähentämisesta on niin hyvä, ettei sitä kannata muuallakaan hylkiä. Oletko tästä eri mieltä? Suomella on asiaan liittyvät tavoitteetkin, ovat mm. osa eu:n ilmastopolitiikkaa.
Minun autovalintani ei liity millään tavalla pyrkimykseen vähentää sen käyttöä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään