Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Nostokoukku: ”Kuten R.Ranta hetki sitten kirjoitti, toisinajattelu on ehdottomasti kiellettyä ja tuomittavaa.”
Näinhän se on. Moon oikias ja muut vääräs. Reimakaan ei voi hyväksyä, että muilla voi olla erilaisia näkemyksiä järkevästä metsätaloudesta. Hänen tapansa uudistaa on ainoa oikea. Piste. Ja jotta tästä ei syntyisi epäselvyyttä, aletaan puhua keksityistä asioista, kuten metrin syvyisten vakojen auraamisesta.
Minusta olen yrittänyt Gla päinvastoin sanoa, että en tiedä mikä on oikea ratkaisu. Siksikin olen yrittänyt ajaa omistajan oikeutta päättää. Täälläkin aika usein sitä päätösvaltaa haluttaisiin kaventaa. Niin olosuhteet metsässä kuin sen omistajallakin ovat niin tavattoman erilaisia.
Siitä toki olen ollut vakuuttunut, että taloudellisessa mielessä nettotuoton nykyarvoa tavoitellaan. Se johtaa minulla myös lähes poikkeuksetta männikössä ensiharvennuksen jälkeisiin yläharvennuksiin. Yritin laittaa siitä kuvankin kohteesta Ranualla, jossa metsurikaverin kanssa käytiin parikymmentä vuotta manuhakkuuna tekemässä tällainen, kun muuten ei olisi oikein onnistunut. vanhojen pinttyneiden periaatteiden vuoksi.
Kun on aika paljon tullut seurattua männyn uudistumista siemenestä, niin komeimmat sirkkataimet eivät synny siihen raakaan kivennäismaahan vaan kivennäismaan ja turpeen rajakohtiin, jossa on vielä vähän kuoriutunutta turvetta. Kun on näitä karuja kankaita, jossa kuntta on lähes olematon, niin muokkaus on turha toimenpide.
”…Siksikin olen yrittänyt ajaa omistajan oikeutta päättää. Täälläkin aika usein sitä päätösvaltaa haluttaisiin kaventaa…”
Jos omistaja on käyttänyt yhteiskunnan varoja mihin hyvänsä metsälönsä eteen tai taaksepäin -viemiseen, hänen on tietysti otettava huomioon asetetut avustusten ehdot. Ja silloin päätösvaltakaan ei ole yksin hänen. Uudistamisvelvoitteen esittämisessä en ole ajanut omaa etua. Jos jo nyt metsäteollisuus on huolissaan puun riittävyydestä ylettömän suojelun, teoreettisten eu:n vihervouhka-vaatimusten yms. ristipaineessa, ei tilanne tule paranemaankaan mahojen uudisalojen suosimisessa. Sen osoitti viime viikkoinen kierto-ajelu pohjois-Suomessa.
Jos metsänomistaja pyrkii mehtäukko parhaaseen taloudelliseen tulokseen metsänhoidollaan, niin se on myös kansantalouden edun mukaista, eikä päinvastoin.
Siihen on hankala löytää perusteita, että metsänomistajan joku pienempi tulostavoite olisi paremmin kansantalouden edun mukaista. Missä sellaisia kansantaloustieteilijöitä löytyy? Puunajuri saa tietysti esittää asiasta minkälaisia käsityksiä tahansa, mielipiteenvapaus kun on.
Eikä tässä nyt mitään rikollisia ja lainrikkojia olla, jos pitkän elämän aikana on tullut puolenkymmentä ylinopeussakkoa ja pari parkkisakkoa. Enkä ole mitään lakien rikkomista täällä esittänyt, viimeiseen muutokseen toki pyrin vaikuttamaan.
Veikkaan, että asiaan vaikuttaa metsänomistajan laskentakorkokin.
Mutta kiinnostavaa ei nyt ole se, pyrkiikö mo mahdollisimman hyvään tulokseen. Kiinnostavaa on se, miten tämä tavoitteisiinsa pyrkii. Uskooko satuja jk-metsistä, motokuskien virheettömyyteen ja osaamiseen vai luottaako biologisiin perusasioihin ja suoraviivaisen tuotantoprosessin tehokkuuteen.
<p>Mistä tänne näitä laskentakorko-satusetiä riittää, myös joukossa satutäti. Nykyisellä inflaatiolla ei kannata myydä metsää muuta kuin tarpeeseen. Sellaista talletustiliä tai osakesijoitusta ei ole joka ylittää inflaatio prosentin. </p>
Toisaalta kantohinnat ovat olleet korkealla, joten siinä mielessä on kyllä kannattanut myydä jos kasvu on metsässä heikkoa. Eräälle tutulle sanoin että myy vanha kuusikkosi ennne kuin kuusiporat iskevät. Ei myynyt ja nyt on tukin hinta jo laskussa. Ei ymmärtänyt että menettää suhdanteen heikentymisestä enemmän kuin voittaa pääomatulojen verotuksessa vaikka jakaa tulot kahdelle vuodelle.
Metsälehti täyttää 10 vuoden päästä 100 vuotta. Monikohan meistä on vielä silloin kirjoituskunnossa? Jos kuntoa riittää, muutamalla on silloin jo 30 tuhatta viestiä kasassa!
Kirjoitin aiemmin: Oli ala mikä hyvänsä, saahan sitä tolskata omin vastuin miten vain. Sitä ei ole tälläkään foorumilla tainnu kukaan kieltää. Tilanne muuttuu, kun niitä omia pään nousemia ja sovelluksia aletaan syöttää muiden nieltäväksi. Eikö ole kohtuullista, että jo yleisestikin hyväksymättömät oivallukset eivät tarvitse foorumilla myötätuntoa? Tai pohjoisen männyn kehittyminen tukiksi 30:ssa vuodessa on faktaa?
Ja RRanta: Jos metsänomistaja pyrkii mehtäukko parhaaseen taloudelliseen tulokseen metsänhoidollaan, niin se on myös kansantalouden edun mukaista, eikä päinvastoin…joka puuroutuu sitten pohjaan…”Siihen on hankala löytää perusteita, että metsänomistajan joku pienempi tulostavoite olisi paremmin kansantalouden edun mukaista”…!?
Tuostahan ei ole ollut edes keskustelua.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään