Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Myös motoja on jo tehty hybriditekniikalla toimiviksi. Polttoainekulut pienenee , kun max.tehot otetaan käyttöön vasta tarvittaessa . Koneen hankintahinta ei toisaalta ole tietenkään ihan pienimmästä päästä. Saattavat toimia hyvin raskaampien koneiden voimanlähteinä.
Latausasemien puute ja latauksen aiheuttama lisähomma ei sekään puolla lataussähköautojen hankintaa. BMW:n 3i hybridissä esim. on pienehkö(t) sähkömoottori(t) ja vielä pienempi polttoaine- tankki ; tais olla n. 10 l . Kun akusta loppuu puhti n. 100 km ajon jälkeen , polttoainetta riittää sen jälkeen hyvässälykyssä vielä toisen 100 km ajeluun seuraavalle huoltoasemalle asti. Pakkasilla saattaa jäädä toimintasäde huomattavasti lyhyemmäksikin. Kaupunkiautoksi voisi olla sopiva .
Täällä jankataan jostain jakeluasemien puutteesta kuin se olisi joku lopullinen tumio autojen sähköistymiseen. Mitä ihmettä luulette suomessa sähköasentajien tekevän?+? Ei kait tuo ole mikään ongelma eikä sinnepäinkään. Meillä on vaikka ensi kesänä täys määrä latausasemia vaikka jokaisen suomalaisen sähkökotteroon jos niin halutaan. Eihän tuo ole edes kustannuskysymyskään. Kyllä tuo lähinnä on ollut vielä tarpeettomuus joka on vielä jarruttanut niiden tekoa. En ole vielä tähän päivään mennessä nähnyt ythään autoa Harjavallan Osuuspankinkaan latauspisteellä. Ja siihen sopisi parikin rintaisin. Jos siellä joku auto on se on väärin pysäköity polttomoottorirotisko. Joka on todennäköisesti nostamassa automaatilta kaksikymppisiä kun ei osaa bensaakaan kortilla ostaa vaan tarvitsee siihenkin seteleitä. Tätähän tämä nykytasomme vielä on.
Eihän niillä latauspisteillä olekaaan käyttäjiä, kun harvempi haluaa edes ladata niitä autoja, kun pääsee helpommallakin eli ajelemalla polttomoottorilla kuten ennenkin.
Yrität vain rakentaa jtkin olkiukkoa yhdestä sähköautoihin negat. liittyvästä asiasta.
Gla: ”Mutta kun puhe oli autojen päästöjen määrästä ja kytkit päästövähennystavoitteen elintasomme laskuun, tuota riippuvuutta pyydän sinua tarkentamaan. Aiemmin halusit poistaa autoverotuksen, jotta päästökehitys saataisiin paremmin hallintaan. Kun epäilen sen johtavan suuripäästöisten autojen kilpailukyvyn paranemiseen, missä on elintasoamme kurittava ja päästöjä lisäävä mekanismi?
Yleinen elintason lasku laskee myös liikenteen päästöjä. Ajetaan, veneillään ja lennetään vähemmän. Siirrytään lähiharrastuksiin, kävellään, patikoidaan, hiihdetään, soudetaan, melotaan, ja p y ö r ä i l l ä ä n k i n enemmän! Jokainen muistamme tämän oikein hyvin 90-luvun laman ja 2009 alkaneen taantuman ajalta. Monet meistä muistavat myös -70 luvun öljykriisinkin vastaavat vaikutukset.
En minä ainakaan ole ollut poistamassa autoverotusta, vaan auton hankintaan kohdistuvan veron. Auton käyttöä verotettaisiin porrastetusti päästö-synnin suuruuden mukaan. Ruotsissa on näin tehty, ja ostajat suosivat vähäpäästöisempiä autoja. Isopäästöiset päätyvät käytettynä Suomeen.
Kai ne ihmiset osaa autonsa kotona ladata. Kuka niitä pisteitä kylillä tarvitsee kuin kesäajan turistit. Mutta tuo on tosi että H-vallassa ajellaan edistyksellisillä autoilla. Monessakin mielessä.
Autoilua verotetaan nyt kolmella tavalla: auton hankintahintaan sisältyvä vero, vuotuinen käyttövoimavero ja polttoaineverot. Miten näitä pitäisi muuttaa jotta haluttu vaikutus saavutettaisiin?
Autoveroa tarkoitin, en autoverotusta. Toki elintason (ostovoiman) lasku päästöjä laskee, mutta toistaiseksi se onkin ollut ongelma, kun on puhuttu uusien autojen kaupasta.
Mistä Ruotsiin nuo suuripäästöiset autot ovat tulleet, jos siellä niitä riittää tänne saakka myytäväksi? Ei kai vain joku ole sellaisia ostanut, kun verottomana niitä halvalla on saanut. Koitin löytää Ruotsin uusien autojen päästölukemaa, mutten löytänyt. Jokunen aika sitten siellä ei sen vähäpäästöisempää kalustoa myyty kuin meillä.
Käytön verotus on aika kulunut termi. Itsekin olet todennut verotuksen ja liikenteeseen palautuvan rahamäärän epäsuhteen. 8 miljardin tuloista vain pieni osa on autoveroa. Olikohan suurin osa alvia. Meillä 24, Ruotsissa 25%.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään