Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Jätkä pistää fysiikan laita uusiksi puolihuolimattomasti. Moottorin kaikki rasitusvoimat ovat sitä suurempia, mitä kovempaa nopeutta ajetaan. Formula 1 koneilla voidaan ajaa täydellä teholla yksi viikonloppu, joskus ei sitäkään, vaikka käytössä on jopa mesen koneita.
On kait autossa muutakin kuluvaa, kuin moottori? Vaihteisto, muu voimansiirto, jousitus, ym. alusta rakenteet. Ajavat Saksalaisetkin kaupungeissa , eikä pelkästään autobaanoilla. Itseasiassa varmaan enemmän kaupungissa kuin suomessa.
Saattaa olla että auto kuluu suunnilleen saman verran jos Suomen ura-/routavauriotiellä ajetaan 80 km/h tai Saksan autobahnilla 160 km/h tuntinopeutta.
Moottorirasituskin riippuu moottorin koosta ja siitä mille kierrosnopeudelle ja vauhdille se on suunniteltu sopivan parhaiten. Samoin kuin renkaillakin on eri nopeusluokkia .
Kaikissa renkaissa nopeusluokat riittää tänne. Myös T-luokassa, jota ei tahdo enää edes saada ilman, että erikseen pyytää. Ovat vähintään H-luokkaa, tai monesti V. Korkeamman luokan rengas ei kuitenkaan ole kulutuskestävämpi, vaan siinä on tukevampi runko ja kulutuspinta pysyy kiinni kovissakin nopeuksissa.
Tien päällysteen kunto vaikuttaa kieltämättä auton polttoaineen kulutukseen, ja varmasti myös muuhunkin kulumiseen. Suomi ja Viro ovat tässä mielessä hyviä vertailukohteita, koska ajonopeudet ovat samaa luokkaa. Viron tiet ovat huippukunnossa Suomeen verrattuna ja auto tuntuu rullaavan pintakaasulla. Lähes litran vähemmän kuluu sadalla kilometrillä polttoainetta. Renkaiden kulumista on vaikea tarkasti verrata, mutta sileä tien pinta on varmasti siinäkin eduksi, ja rengasäänet ovat lähes olemattomat.
Näyttää ihan siltä nuo päällystehommat, että noissa Viron ja Saksan teissä on päällysteessä kiviaines hienompaa ja / Bitumia runsaammin kuin mitä Virolaiset ja Puolalaiset pikipojat täällä levittelevät tielle.
Halvattu- kun päällystivät tuon valtatien toissakesänä ja se huomattiin heti, että jumputtaa se, eikä työn vastaanottaja vaatinut korjaamaan. Minulla on vahva epäilys, että se massan levityskaukalo oli varustettu epäkeskoisilla pyörillä ja tasoitusosa nousi ja laski säännöllisesti aina satoja metrejä – jopa kilometrejä kerrallaan, sitten taas oli pätkä tasaisempaa.
Tienpinta on kuitenkin karkeampaa ja olen varma, että sen koloihin jäävä vesi jäätyessään rapauttaa tuon puoliksi kiviainesta olevan massan. Tie on Halvattu huonompi kuin Jeessin metsäautotie?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään