› Keskustelut › Luonto › Median metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,861 - 1,870 (kaikkiaan 1,923)
1 2 3 … 186 187 188 … 191 192 193

  • Median metsäpolitiikka

    Lähetetty: 9.11.2023, 16:20

    Merkitty: 

    Tiedossa on, että joillain kanavilla on erilainen käsitys vastuullisesta journalismista kuin toisilla.

    Kirjoitin Ylen tuoreimpaan susikeskusteluun useita kommentteja. Osaa en huomannut julkaistun ollenkaan, osa julkaisiin, mutta hävisi hetken kuluttua ja vai muutama jäi jäljelle.

    Kuuluuko moderaattorin ottaa kantaa keskusteltavaan aiheeseen vai klikkaileeko joku asiattoman viestin ilmoituksia ja viestit poistetaan kritiikittä. Ylen asenne on tiedossa, joten olen koittanut pysyä asiassa, etten sen takia anna aihetta viestien poistoon.

    Millaisia kokemuksia muilla tuosta on?

    Tekijä
    Gla Gla
    Teema Luonto Luonto
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 17.4.2026, 09:33

    Voit koettaa avata youtuben erilliseen ikkunaan eli hae Suomen Metsäyhdistys. Sitten esitysikkunan alareunasta lähetyksen ääni max ja oman tietokoneen ääni max.

    Nostokoukku 17.4.2026, 10:10

    Näyttää Maaseudun Tulevaisuuskin liittyneen Hesarin ja Ylen metsätaloudesta negatiivisesti uutisoivien kerhoon. Kertoi metsäammattilaisten painostavan metsänomistajia pelkästään avohakkuisiin tähtääviin hakkuisiin. Kuitenkin metsänomistajista on uutisen mukaan jo puolet monitavoitteisia, joille metsästä saatava tulo ei ole tärkeää. Toisessa negatiivisessa uutisessa kerrottiin Luken ja Aalto-yliopiston tekemästä pienpetotutkimuksesta. Pienpetokannat ovat huvenneet puoleen 90-luvun määristä. Piti MT mennä julkisesti möläyttämään, että näätä tarvitsee tiheitä monikerroksellisia metsiä. Olisihan noin negatiivisen uutisen voinut jättää kertomatta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.4.2026, 10:17

    Näädän peitteisen metsän suosiminen on ollut ennestään tiedossa. Se tarvitseeko se nimenomaan monikerroksellisia eli jatkuvan kasvatuksen metsiä, jää vielä käsittääkseni avoimeksi. Myös se jää avoimeksi, mikä on aiheuttanut pienpetojen määrän laskun. Metsätalous on tietenkin aina yksi pääepäilty kun puhutaan metsissä tapahtuvista ilmiöistä, koska sillä on suuri vaikutus elinympäristöjen laatuun.

    Webinaari verkossa 17.4.

    Monitavoitteisillekin puun myyntitulo on tärkeä. Se on hyvä kysymys koetaanko avohakkuiden suosittelu painostamisena; tämä riippuu varmasti asiakassuhteesta. Tapion metsänhoidon koulutuswebinaarissa ammattilaisille juuri korostettiin että omistaja päättää ja omistajan tavoitteet tulee selvittää!

    Silvia Modig: EU-politiikalla ei ole vallan vahtikoiraa eikä ole resurssoitu journalismia joka käsittelisi sitä. Eri osissa Suomea on eri ongelmat. Itsereflektio?

    Toimittajat. Pitää erottaa perinteinen media ja sosiaalinen media. Perinteinen on vastuullinen toimija. Positiivinen uutinen ei ole houkutteleva uutinen vaikkapa iltapäivälehdelle. Miten ne ja pitkän aikavälin tavoitteet saadaan kiinnostaviksi?

    Jussi Pullinen, HS: tiedon tuotanto metsäasioista on sekaisin, tieto on erittäin teknistä ja eri intressien käsissä, esim. onko metsä hiilinielu vai ei? Ihmisiä kiinnostaa se, onko Suomen metsien käyttö kestävää. Otamme ilolla vastaan kaikki selkeästi asioita selittävät henkilöt. Haluamme esittää kaikki näkökulmat. Seuraamme tarkasti metsäteollisuutta.

    Jussi Orell, MT. Jostakin taloudellinen kakku on leivottava. Suomessa on 600000 metsänomistajaa, jotka eivät halua laittaa kaikkia metsiä matalaksi. Kouluissa pitäisi tehdä mediakasvatusta: pitää osata erottaa uutisjutut pääkirjoituksista, joista ilmenee lehden linja.

    Parempaan metsäkeskusteluun: avoimella vuoropuhelulla, yhteisellä tilannekuvalla ja faktapohjalta itsereflektiolla. Vika ei ole aina muissa ihmisissä.

    Nuorten ääni kuuluviin: ilmastoahdistukseen helpotusta; selitettävä miksi me ei ratkaista tätä? Yhteinen vastuu ratkaista. Tähän voisi heti vastata nuorille: ilmasto-ongelma ei ratkea vain Suomen toimin; meidän omien paikallisten toimien on oltava vaikutuksiltaan enemmän hyödyksi kuin haitaksi kaikki vaikutukset huomioiden (taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset).

    Tallenne: Onko media vastuussa metsäalan hyvinvoinnista?

    https://www.youtube.com/watch?v=Lja42IoaEdw

    Timppa Timppa 17.4.2026, 10:24

    Eihän kukaan ammattilainen halua antaa sellaisua neuvoja, jotka johtavat asiakkaan metsien laadun heikkenemiseen.  Siksi on luonnollista, että neuvotaan tekemään aukkoja.

    Näätä tarvitsee oravia ja myyriä.  Kaikenlaiset metsät kelpaavat, jos ruokaa on.  Minulla on mökki Utsjoella tunturikoivikossa.  Yhtenä talvena näätä istui  hirren päällä ja keväällä oli iso kasa alla.  Pahempi tilanne oli, kun näätä murtautui yläpohjaan ja perusti sinne pariin paikkaan huusin.   Tarvittin timpuria apuun, kun katto piti purkaa.  Onneksi vakuutustúsyhtiö korvasi vahingon.

    Ihme juttu tuo Maastulin tapaus.

    Nostokoukku 17.4.2026, 10:26

    Monikerroksellisia metsiä on enemmän jaksollisen kasvatuksen metsissä kuin jatkuvan kasvatuksen metsissä, jo pinta-alojen perusteella. Puolet metsänomistajista on kuitenkin ilmoittanut, että metsien muut arvot ovat heille tärkeämpiä kuin taloudellinen hyöty.

    Mutta pääasiaan. Kuinka A.J. suhtautuu MT:n liittymisestä metsäasioista kovin negatiivisesti uutisoivien rintamaan? Olisiko ollut parempi olla uutisoimatta metsäammattilaisten painostavasta asenteesta kokonaan. Ja varmasti olisi vähän kaivelemalla löytynyt tutkimus, että näätä on aukkojen laji. Tai teettää sellainen tutkimus. Tai pyytää vaikka Seppo Vuokolta lausunto, minkä mukaan nykyisin näätä on alkanut suosia aukeita alueita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.4.2026, 10:43

    Kun katsoo viime vuosien hakkuumääriä, näyttää siltä että hyvin monelle on puukauppatulo edelleen tärkeä.

    En liittäisi MT:tä yhden otsikon perusteella mihinkään ’leiriin’. Joskus käy niin että toimittaja toistaa tutkimuksen lehdistötiedotteen lähes sellaisenaan tekemättä asiasta tarkempaa analyysiä.

    Nostokoukku hopöttelee nyt ihan turhaan näädästä: ei selkeitä tosiasioita lähdetä oikeassa tieteessä vääristelemään.

    Mikä MT:n juttu oli tämä pahennusta herättävä? Oliko se se sama 10 nuoren metsänomistajan haastattelu mikä Metsälehdessä uutisoitiin vai jokin toinen? Ei noin pienen otoksen pohjalta voi vetää varmoja johtopäätöksiä.

     

    käpysonni käpysonni 17.4.2026, 13:13

    Sehän on sen yhden nuoren naistoimittajan oma kolumni, missä hän kertoi tästä painostamisesta, olen ymmärtänyt että  kolumnit ei  yleensä edusta lehden virallista linjaa, vaan ovat  kirjoittajan henkilökohtaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. Sama naistoimittaja on aiemminkin kirjoittanut samansuuntaisia ” viherpipertäviä” juttuja. Ei siis ole kyse MT:n virallisesta linjasta.

    Nostokoukku 17.4.2026, 13:27

    En höpöttele näädästä. Siteerasin vain MT:n julkaisemaa juttua. Näitä tieteellisiä julkaisuja löytyy joka lähtöön. Niitä hyvinkin tieteellisiä on lyöty tälläkin foorumilla kuin vierasta sikaa. Esim. Erkki Lähteen tieteellisiksi tarkoitettuja julkaisuja. Niistä on paljastunut tosin jotain muutakin kuin tieteellistä. Eikä varmasti ole ainoa tieteentekemisen saralla. On hyvä ajaa, kun on toisen hevonen ja oma piiska, sanovat ravimiehet.

    Jos lehti julkaisee kolumnistin selvästi virallisesta kannastaan poikkeavia virheellisiä mielipiteitä, kyllä silloin on lehdessäkin vikaa. Kyllä jonkinlainen kontrolli täytyisi olla, mikä menee painokoneille asti.

    MJO 17.4.2026, 14:00

    Se tarvitseeko se nimenomaan monikerroksellisia eli jatkuvan kasvatuksen metsiä

    Eikö jatkuvan kasvatuksen metsä harvenneta yleensä reiluun 10m2 pohjapinta-alaan? Jos mukana koht. suurempiakin puita. Ei siinä ainakaan poikkipinta-alaa jää per kerros.

    puu siellä täällä. Ei minusta tee monikerroksellista vaikka ne olis eri kokoisia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.4.2026, 14:14

    Pohjapinta-ala 10 on lakiraja eikä suositus. Jos tehdäänkin kuten Jovain esittää, eli pysytään vähintään noin ppa 20 tienoossa, tai kuten Palosaari esittää eli min ppa 14, on enemmän mahdollisuuksia säilyttää monikerroksisuutta.

Esillä 10 vastausta, 1,861 - 1,870 (kaikkiaan 1,923)
1 2 3 … 186 187 188 … 191 192 193