Keskustelut Luonto Median metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 2,081 - 2,090 (kaikkiaan 2,230)
  • Median metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    Tiedossa on, että joillain kanavilla on erilainen käsitys vastuullisesta journalismista kuin toisilla.

    Kirjoitin Ylen tuoreimpaan susikeskusteluun useita kommentteja. Osaa en huomannut julkaistun ollenkaan, osa julkaisiin, mutta hävisi hetken kuluttua ja vai muutama jäi jäljelle.

    Kuuluuko moderaattorin ottaa kantaa keskusteltavaan aiheeseen vai klikkaileeko joku asiattoman viestin ilmoituksia ja viestit poistetaan kritiikittä. Ylen asenne on tiedossa, joten olen koittanut pysyä asiassa, etten sen takia anna aihetta viestien poistoon.

    Millaisia kokemuksia muilla tuosta on?

  • Gla Gla

    Eli kuten poikasi, myös minä esitin väärän kysymyksen.

    Erikoista, että uskonnonopettajan tauti tarttui kokemuksesi jälkeen sinuun.

    Timppa Timppa

    Uskonasioilla ja netsäasioilla on ero.  Uskonasioihin uskotaan tai ei.  Niitä ei voi todistaa oikeiksi tai vääriksi.  Metsäasiat perustuvat biologiaan, taloustieteeseen, sosiologiaan ym.  Näiden painoarvoa muuttamalla saadaan erilaisia tuloksia, jotka ovat siis periaatteessa yhtä oikeita.

    Kärsämäen metsä on hoidettu talousmetsä.  Ikä ei sitä paranna.  Puita kuolee.  Hiilensidonta heikkenee, aerosolituotanto vähenee.  Metsä muuttuu entistä lajiköyhemmäksi.   Sieltä puuttuvat aukkojen  marjat, kukat, perhoset, kimalaiset ym hyönteiset.  Myös linnut palokärkeä lukuunottamatta.

    Nuori kasvatusmetsä on toisenlainen.  Sen lehtipuut tarjoavat elinmahdollisuudet lukuisille muuttolinnuille.  Kanalintujen poikaset löytävät ruokaa ja suojaa.

    Käsittämätöntä tuo vanhojen metsien ihannointi, siis kuoleman palvominen

    Visakallo Visakallo

    Politiikkakin on hyvin pitkälle matematiikkaa. Osalla puolueista äänestäjäkunta painottuu vanhempaan väestöön, mutta vihreillä nuorempaan. Tämän takia vihreät haluavat poistaa ne, jotka eivät heitä äänestä, ja sellaiset vanhat saattavat kaiken lisäksi kertoa julki hyvin kiusallisia totuuksiakin.

    Rukopiikki

    Etelä ruottissa ja etelämpänä euroopassa kasvatetaan parhaita pyökki ja tammimetsiä reilusti yli sata vuotta. Parhaita tammia jopa 200 vuotta. Täällä karulla paikalla 120 vuotias metsä on vielä hyvä harvennusmetsä jossa alkaa olla pienosta tukkia.

    Gla Gla

    Illan metsä-Suomessa

    Kurjistuuko Suomen talous, jos hakkuita rajoitetaan? Onko Suomen metsien käyttö kestävää, kun puuta kasvaa enemmän kuin hakataan? Vaikka ohjelmassa astutaan monisyiseen osatotuuksien maastoon, yhteen väitteeseen saadaan selvä vastaus: vanhat metsät eivät ole päästölähde.

    https://areena.yle.fi/1-77790818

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Gla, kuunnellaan!

    Jaan tähän Innoforin artikkelin joka on alun perin ilmestynyt Kauppalehdessä. Siinä harmitellaan tuotannon alentunutta jalostusastetta ja huonoa ilmastohyötyä. Voi kysyä, olisiko metsän käyttäminen enemmän ilmastohyötyisesti eli hiilen varastona sitten Suomen kannalta parempi vaihtoehto kuin käyttö metsäteollisuuden raaka-aineena? Sellupohjaisissa tuotteissa kuten kartongissa on joukossa korkeaa jalostusastetta mm. elintarvikkeiden pakkaamisessa. Eli kartonki on muutakin kuin aaltopahvia.

    Kirjoituksessa tunnistetaan varmaan todellisia ongelmia, mutta niihin tarjotaan ratkaisuksi jatkuvapeitteistä metsätaloutta, joka aiheuttaa todennäköisesti omat ongelmansa.

    https://innofor.fi/yritys/artikkelit/walshin-tahdissa-takana-loistava-tulevaisuus-metsasektorimme-viennin-nettoarvo-surkastuu-pian-negatiiviseksi

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    EverCoverin väitetään olevan ensimmäinen metsätalouden ekologisen kestävyyden takaava sertifikaatti. Markkinoijien keskeisiin väitteisiin kuuluu että avohakkuumetsätalous romahduttaa hiilinielut ja pienentää maaperän hiilivarastoa.

    Jaksollinen malli ei romahduta hiilinieluja. Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna vuotuiset hiilinielut riippuvat (puumarkkinoista määräytyvästä) vuotuisten hakkuiden kokonaismäärästä. Pitkällä aikavälillä hiilinielun toinenkin osatekijä eli metsien kokonaiskasvu riippuu hakkuiden kokonaismäärästä, koska metsien ikärakenne määräytyy niistä.

    Maaperän hiilivarastoja ja metsien kokonaishiilivarastoja metsätalous kyllä pääsääntöisesti aina pienentää – siis verrattuna luonnonmetsään. Jatkuvalla kasvatuksella on sama vaikutus kuin jaksollisella, koska myös siinä hakkuut pienentävät karikesyötettä maaperään. Se on jo lähtökohtaisesti jatkuvassa mallissa pienempi pienemmän puuston kasvun vuoksi.

    YLE:n juttu aiheesta:

    https://yle.fi/a/74-20178259

    Gla Gla

    ”Jaan tähän Innoforin artikkelin joka on alun perin ilmestynyt Kauppalehdessä.”

    Joillain lehdillä on tosiaan tapana julkaista konsulttien mainoskirjoituksia. Joskus ei heti hoksaa, että kyse on mielipidekirjoituksesta ja mainoksesta, ei uutisesta.

    Tuossakin kirjoituksessa olisi faktantarkistajalle töitä.

    Perko

    Timpan esittämässä farmimetsä menetelmässä on myös mukana kuvitelmia tai niitä uskonasioita.   Tarkistamista olisi noihin lintuihin ja marja paikkoihin  muodostumista.  Olen  nähnyt niitä pimennettyjä  sammalikkoja neulasmatoilla, on sekin jokin moinen  monimuotoisuus  lajienköyhyys.

    Scientist Scientist

    Jos pyritään pitkäikäisiin puutuotteisiin niin alhaisen jalostus asteen sahatavara on usein sitä. Tietysti siitä tulisi pyrkiä tekemään puutaloja tai huonekaluja. Useat korkean jalostus asteen sellupohjaiset tuotteet ovat lyhytikäisiä. Samoin puupohjaiset kemikaalit.

Esillä 10 vastausta, 2,081 - 2,090 (kaikkiaan 2,230)