Keskustelut Luonto Median metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 2,261 - 2,270 (kaikkiaan 2,314)
  • Median metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    Tiedossa on, että joillain kanavilla on erilainen käsitys vastuullisesta journalismista kuin toisilla.

    Kirjoitin Ylen tuoreimpaan susikeskusteluun useita kommentteja. Osaa en huomannut julkaistun ollenkaan, osa julkaisiin, mutta hävisi hetken kuluttua ja vai muutama jäi jäljelle.

    Kuuluuko moderaattorin ottaa kantaa keskusteltavaan aiheeseen vai klikkaileeko joku asiattoman viestin ilmoituksia ja viestit poistetaan kritiikittä. Ylen asenne on tiedossa, joten olen koittanut pysyä asiassa, etten sen takia anna aihetta viestien poistoon.

    Millaisia kokemuksia muilla tuosta on?

  • Kurki Kurki

    Kommentti Hesariin.

    Juhani Pajula: ”Lyhyesti: suomalainen ”metsänhoito” ei enää sataan vuoteen ole hoitanut metsää, vaan metsäteollisuutta.”

    Miksi Juhani Pajula halveeraa suomalaisia metsätyöpaikkoja?

    Ilman metsäteollisuutta Suomi ei olisi nyt hyvinvointivaltio. Suomen metsävienti on ollut viime vuosina koko viennistä n. 17%. Metsäklusterin viennin osuus nostaa osuuden 2-kertaiseksi n. 35%, jossa silloin mukana on metsäsektoria palveleva muut tuotanto esimerkiksi paperikoneiden (Valmet) ja metsäkoneiden (Ponsse) vienti.
    Lisäksi metsätalous työllistää suomalaisia moninkertaisesti paremmin kuin mikään muu teollisuusvienti, sillä tuotantoketju kannolta vientisatamaan työllistää vain suomalaisia ja vielä siellä missä työpaikoista on pulaa maaseudulla.

    Haluaako Juhani Pajula tuhota Suomen hyvinvointivaltion lakkauttamalla Suomen metsäteollisuuden, joka perustuu suomalaiseen raaka-aineeseen vihreään kultaan?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Samaa vanhaa juupaseipästelyä; samoja kirjoittajia, samoja mielipiteitä. Herää kysymys vaikuttaako keskustelu mahdollisesti joihinkin muihin sivusta seuraajiin kun se tuntuu vaikuttavan hyvin harvoin tai hyvin vähän keskustelukumppaneihin Hesarissa.

    Virkistävä poikkeus. Jarmo Leino:

    Oulun Yliopiston hömötiaistutkimukset perustuvat paikallisiin metsiin. Pohjois-Pohjanmaan metsätalousmaasta yli puolet eli 53 % on suota. Nämä suot ojitettiin -60 ja -70 luvuilla ja puusto kasvaa nyt noin kolmen kuution vauhtia/hehtaari. Metsät ovat siis nuoria tai varttuneita kasvatusmetsiä ja suhteellusen saman ikäisiä kaikkialla Oulun alueella.

    Yliopiston tutkimuksissa on myös saatu tuloksia, joissa avohakkualueet ovat parantaneet hömötiaisen pesintää ja poikasten elinvoimaisuutta runsaan hyönteiskannan vuoksi. Oletan että kun metsät vanhenevat noilla seuduilla myös pesimisolosuhteet paranevat ja kun vielä huolehditaan tekopökkelöistä ja vanhojen haapojen yms lehtipuiden säästämisestä niin kannat vahvistuvat ja poikaskannat vahvistuvat. Avohakkuualat puolestaan parantavat poikasten vahvistumista ja selviämistä kovistakin talvista.

    Artikkeli osoitti toimittajalta melko vähäistä prehtymistä tutkimuksiin ja metsien rakenteeseen tutkimusalueella mutta sitäkin vahvempaa aseenteellista näkemystä.

    Nostokoukku

    Kaikki vientitulot ovat tärkeitä. Metsäteollisuuden merkitystä mitenkään väheksymättä. Mutta merkittävin työllistäjä ja vientitulojen tuoja on teknologiateollisuus. Sen toimialaan kuuluvat myös Kurjen mainitsemat Ponsset ja Valmetin paperikoneet, eivät metsäteollisuuden lukuihin. Ponssen liikevaihdosta 80% tulee viennistä, Valmetin paperikonesektorin 99-100%. Teknologiateollisuus työllistää 350 000-400 000 suomalaista. Myös kemianteollisuus on merkittävämpi vientiala kuin metsäteollisuus. Metsäteollisuuden arvo bkt:sta on 2%, koko metsäsektorin 3%.

    Visakallo Visakallo

    Ilmankos se Suomen metsäteollisuus alkaa jo jäädä toiseksi räksille, oraville ja haukoille.

    Nostokoukku

    En oikein ymmärrä. Jos Valmetin konepaja valmistaa Kiinaan paperikoneen, voiko sen laskea metsäteollisuuden vientituloihin. Entäs Koneen valmistama hissi, jos se menee ulkomaisen metsätoimijan pääkonttoriin?  Klusteri on niin laaja käsite, että vapaasti tulkittuna sen piikkiin voidaan laskea lähes mitä tahansa. Esim. metsäteollisuuden työntekijöiden syömät elintarvikkeet tulisi näin tulkittuna laskea metsäteollisuusklusterin arvoon. Samoin aikoinaan Suomessa tehdyt Saabit. Olihan se hyvin yleinen auto metsäteollisuuden parissa työskentelevien kulkuneuvona. Lisäksi osuus aikoinaan Dimexin työvaatteiden vaimistuksesta.

    Kurki Kurki

    Suomen metsäteollisuuden viennin arvo oli 12,5–12,6 miljardia euroa, mikä vastasi noin 17 prosenttia Suomen koko tavaraviennistä. Valtaosa metsäteollisuuden tuotannosta menee vientiin, ja sen osuus tuotannosta vaihtelee tuoteryhmästä riippuen

    Metsäklusteriin kuuluu kaikki metsäteollisuuden myötä syntynyt oheistuotanto. Myös niiden vienti kuten juuri nuo metsäkoneet ja tehdaskoneet.

    Suomen julkinen sektori on lähes 60% BKT:stä, mutta ei tuota itse itselleen yhtään mitään, mutta Suomen metsäklusterin vienti tuottaa.

    Nostokoukku

    Siis Helsingin M100 metrojunakin kuuluu metsäklusteriin tuotantoon. Onhan sen tehnyt oheistuotantona paperikoneita valmistanut Valmet.

    Miten suuri osuus metsäklusteriin sellu- ja paperintuotannosta lasketaan kemianteollisuusklusterin arvoksi? Vientikelpoista sellua ja paperia ei synny ilman tuon klusterin tuotteita.

    Kurki Kurki

    Siis Helsingin M100 metrojunakin kuuluu metsäklusteriin tuotantoon.

    Miten se metrojuna palvelee metsäteollisuutta?

    Suistuuu radalta ja katkoo puita?

    Nostokoukku

    Metrojuna kuuluu  Valmetin oheistuotantoon.

    Visakallo Visakallo

    Valmet tekee varmasti vientiin hyviä paperi- ym. koneita, mutta samalla se vie kone kerrallaan suomalaista metsäteollisuutta maasta pois. Onko meillä 10 vuoden kuluttua enää puoliakaan nykyisistä puunjalostuslaitoksista toiminnassa? Uusia tuskin rakennetaan yhtään?

Esillä 10 vastausta, 2,261 - 2,270 (kaikkiaan 2,314)