Keskustelut Harrastukset Menetetty mesimarja?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 77)
  • Menetetty mesimarja?

    Metsänhoito-osiossa ketjussa ”Avohakkuu sopii hyvin Pohjolan ilmastoon” on muutama mesimarjaa koskeva kommentti. Parasta lienee yrittää kerätä palstalaisten mesimarjatietous oman otsikkonsa alle.

    Kiinnostuin viime kesänä luonnonvaraisesti kasvavan mesimarjamme (Rubus arcticus) tilanteesta, kun havaitsin eräällä avohakatulla alueella runsaasti ”maamuuraimen” viehättävän punaisia kukkia. Siispä kysyin yllä mainitussa avohakkuuta käsittelevässä ketjussa palstalaisten viimeaikaisia kokemuksia ja havaintoja mesimarjasta. Siinä yhteydessä ainoastaan nimimerkki ’vänkäri’ kertoi saunarantansa esiintymästä. Epäselväksi jäi kuitenkin silloin (heinäkuu), millainen oli marjojen muodostus hänen kasvustossaan.

    Olen kiitollinen kaikille, jotka tahtovat jakaa kokemuksensa ja tietonsa mesimarjasta. Erityisesti kasvupaikan luonne kiinnostaa, samoin marjojen esiintyminen. Vanhat muisteluksetkin asian tiimoilta ovat kovasti tervetulleita.

  • hemputtaja

    ### –snip–
    Ihan hyvä, jos tosiaan suhtaudut joihinkin ojiin tuolla lempeydellä. Luulisi, että mesimarjakaan ei siitä ainakaan suuremmin pahastu. Myös hurmaava Geum rivale, joka ei enää kuulu Rubusten sukuun, mutta on kuitenkin samaa Rosaceae-heimoa, viihtyy sekin pienten ojien varsilla, mutta ei se mitään kanavia kaipaa.
    Lähetetty: 2 h, 5 min sitten
    Lähettäjä: kisi ###

    Paino sanalle ”joihinkin”. Vihaan tuota perkeleen ennallistamis vouhotusta. Siinä lähtevät taas palanneet hillat ja mesimarjat ja muutenkin on enenpi vahinkoa.

    Yksi syy mesimarjan vähenemiseen voi olla tuo arveltu yleinen rehevöityminen. Ei pärjää kilpailussa, kun lisäksi lehmät ja ojan varret ovat hävinneet.

    Aukusti

    Lapsuuskotini mailla mesimarjaa kasvoi runsaasti kosteahkoissa valoisisa paikoissa kuten pellonvierillä, niityillä, lammashaassa, sekä kaivettujen sarkaojien reunoilla ja tienvierillä. Kasvustot olivat marjovia näillä valoisilla ja ravinteikkailla paikoilla. Sensijaan purojen varsilla ja rannoillla ilmeisesti varjostuksen vuoksi olivat kasvustot heikkoja, eivätkä yleensä marjovia.

    Mesimarjaa kutsuttiin meillä vatukaksi. Vadelma taasen oli vaarain. Ja lillukka oli vintukka. Ne olivat kansankielisiä nimityksiä. Vasta kun saatiin kasvikirjoja luettavaksi, selvisivät oikeat nimet.

    6 m3

    Mesimarjan tuotto ojanpientareilla on lisääntynyt hetkellisesti kulotuksen avulla. Siellä missä kasvustoa on luontojaan.
    Kun ojanpientareet keväthangilla paljastuvat ja kuloheinä kuivahtaa, niin tulta perään, hieman risujakin voi poltella samalla.
    Joskus toimii hyvin, joskus taas ei.
    Ei voi sanoa että onko mutua, vaiko sattumien summaa.

    kisi

    Onkohan tuo 6 m3:n touhu kydötystä? Jostain muistan lukeneeni, että mesimarja hyötyisi kydöstä; en vain oikein tiennyt, että mitä se tarkoittaa.

    hemputtaja

    ### Onkohan tuo 6 m3:n touhu kydötystä? Jostain muistan lukeneeni, että mesimarja hyötyisi kydöstä; en vain oikein tiennyt, että mitä se tarkoittaa.

    Lähetetty: 8 min sitten
    Lähettäjä: kisi ###

    Ei taida olla kydötystä. Sitä harrastettiin ainakin ”kytösavun aukeilla”. Ojitetun suon kuiva pinta pantiin tuleen. Sitten saatiin viljelymaata, minkä sadosta sitten voitiin keittää viinaa.

    Yhdenlaista kaskeamista ??

    Kydötyksestä oli sekin hyöty, että loppui (luulisin?) lohi Pohjanmaan joista, kun soiden tuhka lähti liikkeelle.

    kisi

    Kumma sana ”kytö”. Ihan kuin joskus olisi sanottu: ”Mikä kumman kytö sinulla on kylille!?”

    Taisi hemputtaja antaa salaisen vihjeen Heikki Klemetin lauluun ”Kytösavun aukeilla mailla”, josta YouTubeen on näemmä tehty omalla tavallaan paatoksellisuudessaan liikuttava kollaasi. Ei varsinaisesti liity mesimarjaan…

    6 m3

    Kydötusta vai kulotusta, miten lienee. Enemmänkin kevyttä kulotusta, niin että pintakasvillisuus palaa, ei koko kuntta.
    Onnistuu sellaisilla alueilla joissa ei ole juolavehnää, ohdaketta tai horsmaa. siis juurista versovaa kasvustoa joka valloittaa kuloalueen.

    Aukusti

    Ainakin ravinteita sanotaan tuoneen kydön polton turvemaan pelloille. Kun pinta poltettiin, saatiin tuhkaa maahan ja köyhtynyt pintamaan ala oleva kerros tuotti taasen satoa.paremmin.

    Aukusti

    Katosiko lohikalat kydön polton vuoksi pohjanmaan joista? Onkohan tutkittu paljonko tuhkaa pääsi jokiin saakka?

    Aukusti

    Ostettuani muuamamia vuosikymmeniä sitten rappiolle menneen tilan, huomasin heti pusikoituneella pellolla ja rantametsässä mesimarjojen heikosti kukkivia harvahkoja kasvustoja.

    Ensimmäisen kesänä kynnettiin pieni perunamaa. Sitten muutamana kesänä saatiin maisemanhoitajiksi muutama uuhilammas karitsoineen. Niin alkoi pajut ja koivunvesat pikkuhiljaa kadota. Ensin ne söivät alaoksat sekä pienimmät ja sitten kaatelimme korkeampia, joihin eivät muuten yltäneet..Muutaman kesän jälkeen maisema alkoi avartua ja järvikin tuli näkyviin pihalta katsottuna.

    Sitten valoa saatuaan alkoivat mesimarjat kasvaa entisen pellon pietareilla ja sarkaojien varsilla. Lampaatkin joutivat muille pusikoille. Suuremmat puut oli tehty haloiksi ja risut kerätty kasohin ja poltettu. Mesimarjat lisääntyivät entiselä peltoalueella ja satoa saatiin poimia useana kesänä.

    Mitä sitten tapahtui, siitä kerrotaan toisella kerralla.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 77)