Keskustelut Harrastukset Menetetty mesimarja?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 77)
  • Menetetty mesimarja?

    Metsänhoito-osiossa ketjussa ”Avohakkuu sopii hyvin Pohjolan ilmastoon” on muutama mesimarjaa koskeva kommentti. Parasta lienee yrittää kerätä palstalaisten mesimarjatietous oman otsikkonsa alle.

    Kiinnostuin viime kesänä luonnonvaraisesti kasvavan mesimarjamme (Rubus arcticus) tilanteesta, kun havaitsin eräällä avohakatulla alueella runsaasti ”maamuuraimen” viehättävän punaisia kukkia. Siispä kysyin yllä mainitussa avohakkuuta käsittelevässä ketjussa palstalaisten viimeaikaisia kokemuksia ja havaintoja mesimarjasta. Siinä yhteydessä ainoastaan nimimerkki ’vänkäri’ kertoi saunarantansa esiintymästä. Epäselväksi jäi kuitenkin silloin (heinäkuu), millainen oli marjojen muodostus hänen kasvustossaan.

    Olen kiitollinen kaikille, jotka tahtovat jakaa kokemuksensa ja tietonsa mesimarjasta. Erityisesti kasvupaikan luonne kiinnostaa, samoin marjojen esiintyminen. Vanhat muisteluksetkin asian tiimoilta ovat kovasti tervetulleita.

  • Aukusti

    Loppuiko se makoisasta mesimarjasta keskustelu nyt tähän?

    Palataanko tuonnempana vielä aiheeseen?

    6 m3

    Aukusti. Ei makeaa mahan täydeltä?
    Tuo sinun kokemuksesi mesimarjan lisääntymisestä vanhoilla nuotionpohjilla näyttää tukevan omia kokemuksiani kulotuksesta.
    Pitääkin seuraavan risusavotan tuotokset läjätä ojanpenkalle jossa mesimarjaa esiintyy ennestään, ja polttaa isompi rovio.
    Ja katsoa miten mesimarja kotiutuu suuremman kulon paikalle.
    Tähän asti kokeilu on ollut enemmänkin kevyttä pintakulotusta.

    Aukusti

    Kannattaisi tosiaankin kokeilla risunpolttoa ojanpientareella. Jos sellaista kohtuullista tulta pitäisi, etteivät juuret palaisi kokoaan.Meillä kun oli isot kasat , niin keskiosaan levisi maesimarja hitaammin.

    Pitäisikö kokeilla kulottaa kaasupolttimella . Niin on tehty laikkujakin männyn siemenille paksuun kunttaan kulottamatta koko aluetta.

    Koiramies
    kisi

    Koiramies on löytänyt ajankohtaisen linkin, johon kaikkien mesimarjaorientoituneiden kannattaa tutustua huolella! Suuret kiitokset Koiramiehelle.

    Linkin jutussa aiheena on samainen Harri Kokon tutkimushanke, josta on riemuittu jo aiemminkin tässä ketjussa – nyt talouselämän jutussa asiaa käsitellään laajemmin, mm. raharikkaiden ostajien valtaisaa kiinnostusta mesimarjaa kohtaan sekä mesimarjan viljelyn ongelmia.

    Sain sen käsityksen, että Lignell & Piispanen käyttäisi mesimarjaliköörin ja -viinin valmistuksessaan vain luonnon marjaa. Yllättävä lausunto oli myös Lignell & Piispasen talousneuvos Hemmo Rossilta: ”Viime vuosi oli sadoltaan hyvä, joten nyt käytimme mesimarjaa myös jouluglögissämme, mikä olisi normaalisti mahdotonta.” Viime kesän onnettomat sääolot eivät siten kaikin paikoin pilanneetkaan mesimarjasatoa, vaan päinvastoin satoa oikein kehutaan! Pistää taas miettimään…

    Pinsiön vaari

    Tuo kulotus voi tuoda yhden metsien haittaeläimen lähitaimistojen kimppuun. Lumen aikaan hirvet käy ainakin vähän isompien risukasojen tuhkia nuohoamassa. Aika moni tehnyt tämän havainnon. Ilmeisesti saavat jotain mineraalia sieltä.

    Aukusti

    Minäkin huomasin etsiä tietoja mesimarjan viljelystä netistä. Sieltähän sitä tietoa kyllä löytyykin. Monet olettamukset vahvistuivat.

    Kyllä tekee mieli kokeilla ensi suvena.

    6 m3

    Ei taida tulevana viikonloppuna onnistua ojanpenkkojen kulotus.
    Sadetta lupaa, helevata.
    Pääsiäisenä sain hyvälle alulle ”pälvityksen”, tarkoituksena tehdä laaja-alaisempi kulotus mesimarja paikalle.

    sawo

    Voihan se kulotuskin poistaa ylimääräistä typpeä kasvijätteen mukana, mutta maaperässä typpeä on todennäköisesti vielä liikaa . Varjostavat kasvit valtaa nopeasti alueen uudelleen.

    Ostin metsäpalstan vuonna-97, menin sinne elokuussa lakkoja katselemaan, mutta ei montaa löytynyt. Pois kulkiessani huomasin mesimarjoja, niitä oli ihan sankkoonkin kerätä, muutaman litran niitä silloin keräsin.
    Metsässä oli laidunnettu sonneja, muutaman vuoden oli jo siitä laidunnuksen lopetuksesta.
    Mutta sen jälkeen niitä ei ole enää ollut, puuston varjostus ja maaperän rehevöityminen on hävittänyt mesimarjan sieltäkin.

    Vanhempi väki kertoo mesimarjaa ennen olleen, se vaatii metsälaiduntamista, joka pitää kurissa kilpailevan kasvuston.

    kisi

    Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Olettehan kuulleet MESILILLUKASTA, mesimarjan ja lillukan luonnonvaraisesta risteymästä?

    Mesilillukan kanssa on oltava tarkkana, ettei tule sekoittaneeksi sitä aitoon mesimarjaan. Yhdennäköisyys on erehdyttävä. Se tekee runsaasti suuria kukkia, mutta ei sitten marjan kuutinaakaan. Syy on kromosomaalinen: Kromosomiluku mesimarjalla on 14 ja lillukalla 28. Näin ollen mesilillukan kromosomiluvuksi koituu 21, joka on pariton luku. Sen tähden sukusolujen muodostuessa meioosi menee mönkään ja siitepölyhiukkaset ja munasolut saavat epätäydellisen kromosomiston. Ei tuu mitää vaikka kui yrittäs!

    Sanotaan, että mesilillukkaa esiintyy erityisesti Pohjois-Suomessa. Se pystyy muodostamaan taajoja kasvustoja kantamuotojensa tavoin kasvullisesti. Äkkinäinen voi erehtyä luulemaan sitä mesimarjaksi. Jos löydös onkin oikeasti mesilillukka, ei pidä ihmetellä, kun marjoja ei heru.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 77)