Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
<p>Polttoaineet , lämmitys, kuljetus, lannoitteet, siemenet . Mm. niiden hinnat on nousseet paljon. </p><p>Jos alkutuotantoon ei riitä niin paljon tuloja, että kattaa kustannukset ja farmarien pitää elääkin ylijäämällä, niin se tuotanto loppuu melko nopeasti. Muutamien mielestä se olisikin jotenkin hyvä asia (tod. näk. ne on trolleja tai muuten erheytyneet luuloissaan) , että kotimainen tuotanto suunnilleen ajettaisiin alas. Korvaavia halpoja ja hyviä alkutuotannon tuotteita ei ole tulevaisuudessa saatavilla ulkomailta riittävästi, lienee se ainakin jo selvää nykytilanteessa useimmille. </p>
Mopokuski:”Jos markkinoilla jotkin maat maksavat yritystukia niin heillä kilpailuetu on niin suuri että muilla ei ole mahdollisuus kilpailla samoilla tuotteilla. ”
Miksi meidän kannattaa yrittää kilpailla muiden maiden reilulla kädellä tukeman tuotannon kanssa? Ne maksavat tukiaisilla itsensä kipeäksi ja vielä vietituella / palkkiolla lisää niin, että tavara lähtee ilmaiseksi vientimaihin.
Meidän pitäisi perustaa Valtion maahantuonti halvalle tavaralle, sieltä maahantuojalta tukkuliikkeet hakisivat ja jakaisivat tuotteet kauppohin, hinnaksi voisi vatuloida saman hintatason, kuin Suurten maiden jättimarketeissa maksaa sama tuote.
Maahantuojana Valtio kerää voiton ja sillä hoiteee Työttömiksi jääneet tuottajat, joista toki joka kolmas oppisi tekemään töitä jollain alalla, jossa on huutava työvoimapula. Lopuille voisi järjestää risusavottahommia aikapalkalla, pääsisivät hekin kunnollisille tuloille.
Tuosta olen kyllä osin samaa mieltä. Tietty omavaraisuus valtion tulee säilyttää mm ruuantuotannon osalta. Uskon että nytkin kauran ja vehnän menekki on ensi vuonna niin suurta että kaikki revitään maailmanmarkkinoille mitä tuotetaan. Tänä vain osoittaa sen että kuinka nopeasti tilanteet voivat muuttua. Onhan meillä tapahtunut paljonkin rakenteellista muutosta. Raskas metalliteollisuus on siirtynyt muihin maihin ja se mitä on jäänyt on alan erikoisosaamista. Toisekseen väestön koulutustaso ei anna mahdollisuuksia kovin suuriin muutoksiin nopealla aikataululla. Mistäpä niitä erikoisosaajia yhtäkkiä löytyy.
Meidän pitäisi perustaa Valtion maahantuonti halvalle tavaralle, sieltä maahantuojalta tukkuliikkeet hakisivat ja jakaisivat tuotteet kauppohin, hinnaksi voisi vatuloida saman hintatason, kuin Suurten maiden jättimarketeissa maksaa sama tuote. Sitähän moni yritys käytti vei yrityksiä venäjälle. Nyt näkyy tulos. Kyllä kotimainen omavarasuus perus elintarvikkeista suomi tarvitsee. Jos ylitarjontaa kotimaassa vientiin muu. Vilja maksoi ennen sotaa 200e tonni hinta nyt 400e tonni. Ja hinta nousee koko ajan.
Liipasin on viritetty myös niinpäin, että mikäli kauppa ei saisi markkinahintaisia elintarvikkeita kotimaasta, tuonti ryöstäytyisi hallitsemattomaksi. Samalla loppuisi ne 300 tuhatta työpaikkaakin jalostuksesta. Tuotantotuki on aivan välttämätöntä, ja kun muutkin tukevat. Nämä konfliktit laittavat ruuan arvon vielä oikealle paikalleen.
arto;”Jos ylitarjontaa kotimaassa vientiin muu. Vilja maksoi ennen sotaa 200e tonni hinta nyt 400e tonni. Ja hinta nousee koko ajan.”
Tuossahan tuo hölmöys tiivistyykin. Jos vilja nyt maksaa 40 snt/kg ja jauhopussissa se mksaa kuluttajalle 4 €/kg.
Olkoon, että tällä hetkellä Ruotsista tai muualta saisi Ruist 400 €/ t, mutta Ruotsin valtio tukee tuotantoa monin eri tavoin, että viljatonnin hinnan pitäsi olla 1000 €/ tonni. Hölmöjähän me olisimme, jos emme panisi peltoja metsälle ja ostaisi alle torihintojen Ruotsalaista viljaa. Ja juuri sen määrän, minkä tarvittaisiin. Säästöä tulisi 600 e/ tonni ja pellot tuottaisivat hybridihaapaa!
Ei tarvitsisi dumpata maailmalle ylituotantoa, jonka arvo olisi mitätön, mutta joka tonniin pitäisi laittaa rahaa 600 e.
Sehän on aika idioottimaista väittää että kaupan osuus olisi suuri elintarvikkeiden hinnoissa. Katteet on parantuneet kasvattamalla yksikkökokoja. Ei kauppa tulisi toimeen lainkaan, jos niitä olis yhtä tiheässä kuin maatiloja. Pienet kaupat on lopetettu myös kaupunkien sisältä.
Palstalla tuntuu olevan niin kovan luokan maataloustietämystä, että suorastaan ihmetyttää, että samat henkilöt viitsivät ylipäätään näperrellä jonkun huonosti tuottavan metsätalouden kanssa!
Jotakin tietämystä maatiloista tutuilla isoja tiloja peltoja suurimalla yli 600 ha 1500 kpl sonnitila toisella 120kpl lypsylehmää. 400ha peltoa. Nuorena tuli oltua kyseisissä töissä 6v Kummalakin tilalla monta työmiestä palkalisena. Voi sanoa että työtä riittää 365 pv vuodessa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään