Tässä maassa alkaa olla jo liikaa elätettäviä ja lisää yritetään haalia. Kunta-ja valtiosektori pitää elättää, maatalous, yrittäjät pitää elättää. Teollisuudella on paljon harteilla.
Mihin unohtui 200000 elintarviketalouden työntekijää ja 400000 kuntatyöntekijää ja 70000 valtion virkamiestä. Eivät nuo itseään elätä, kaikkille maksetaan palkat ja verotkin yksityisten yritysten maksamista veroista ja maksuista.
BKT:sta taitaa tulla jo suurempi osa palveluista kuin teollisuudesta. Palveluihin kuuluvat esimerkiksi pankit ja ohjelmistoja tuottavat yritykset. Osa teollisuudestakin on palveluja, esimerkiksi koneiden ja laitteiden huollot ja korjaukset.
Niin kun todellinen tuotanto on vähentynyt jo kymmeniä vuosia, on mukaan alettu laskea kaikenlaiset paidanpesut. Yksi naurettavuus vielä, että kehitysapu on kytketty BKT:hen, joka ei enää tuotantoa kuvaa. Mieletön miljardin apupaketti lähtee Suomesta joka vuosi pelkästään väärän laskentatavan takia, jos BKT lasketaan oikein se on 50% nykyistä pienempi kaikissa länsimaissa.
Ajattelet vanhakantaisesti Tolopainen. Myös palveluista tulee vientituloja ja verotuloja. Palvelu on helpompi ja halvempi monistaa kuin fyysinen tuote, etenkin jos palvelu on ohjelmisto tai sen osa.
AJ sekoittaa asioita. Viennistä tietenkin tulee talouteen tuloja olipa vienti palveluja tai tavaroita, aina siinä viedään työtä. Mutta ei siitä, että käyn pesettämässä paitani talous kasva yhtään, siinä ansaittu eläkeraha vain vaihtaa omistajaa. Tai jos maksan pankille palvelumaksua siitä, että tietokone ottaa eräpäivänä rahaa tililläni.
Kyllä mutta eivät palvelut kasvata BKT: tä siten kuten se pitäisi ymmärtää. Kotimarkkina ei kasvata taloutta, se vain toimii niillä rahoilla, jotka on ansaittu viennistä. Jos meillä ensivuonna on 1000 lähihoitajaa enemmän kuin tänä vuonna taloutemme ei kasva yhtään.
.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.