Verottajahan noista suurista brutoista pääosin hyötyy. Ei siitä mitään rikastumispottia käteen jää vaan yli 40%:ia korjaa yhteiskunta. Että ihan hyvä mitä enemmän tuollaisia löytyy. Yhteiskunta pyörii ja vetää monta sataa tukilisäkiitäjää perässään.
Aamun uutiset kertoi Pro:n lakkoilusta, jos ” työehtosopimusneuvotteluissa ei päästä tulokseen…”
Kumpi oli ensin, muna vai kana? Jos muninta menee kohtuuttoman kalliiksi, eikö siinä munaaja laiteta pataan?
Yritysmaailmassa sinä koetat työllistää noita kynijöitä monen sadantuhannen euron investoinneilla ja työllisyys pelaa armottomalla tarjouskilpailulla. Olisi mielenkiintoista nähdä työntekijöiden keskinäiset ”urakkatarjoukset”..
Inders oli laskenut, että lakosta tulisi 20milj€ tappiota viikossa UPM:lle. Jos on analyytikoksi alkanut ei pitäisi noin väärin laskea, UPM:n tuloksesta vain pieni osuus syntyy Suomessa eikä nuo paprutehtaat tee kovin paljon tulosta, kun markkina sulaa alta. Nyt kannattaisi paperitehtaat pitää käynnissä hinnalla millä hyvänsä. Niinkauan kuin mahdollista.
Periaatteessa näin, ja mm. suojelualan lisääminen vähentää tarjontaa. Samoin tarjontaa vähentää nyt Venäjän tuonnin hiipuminen. Tarjonnan vähenemisessä on kuitenkin riskinsä, koska metsäteollisuus miettii investointipäätökset myös puun hinnan ja riittävyyden mukaan.
Vuosikymmeniä on puunhinta reaalisesti pääsääntöisesti laskenut. On haavekuva ,että niukkuus pitemmän päälle hintaa nostaa. Palkoista on kova vääntö, sama se on puunhinnan kanssakin. Jos hinta ei ole kilpailukyinen, niin teollisuus investoi sinne, missä kannattavinta toimia. Suomalaiset luulevat olevansa maailman napa, jo karttaa katsoessa huomaa asioiden todellisen laidan. Lakkoilu ei lisää vakauden kuvaa, jolla iso merkitys investointeja tehdessä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Viewing 10 replies - 51 through 60 (of 1,267 total)
.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.