Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kiitos metsänmies kommentista. Olen todellakin ollut noita kaikkia ja siksi ehkä ymmärrän kumpaakin osapuolta. Tiedän hyvin ay toiminnan tarkoitusperät ja sen taloudellisen hyödyn mitä jäsenmaksutulot tuottavat. Laskin tässä kerran että PAM:n kuukausittaiset jäsenmaksutuotot ovat vähintään 600 000 euroa. Toisekseen pitää myös tajuta mitä upm tässä ajaa. Hehän ovat hyväksyneet paperiliiton sopimuskumppaniksi. Mistään totaalisesti sopimusten heikennyksistä he eivät ole puhuneet. Paperiliitto kylläkin on näin uhannut tapahtuvan. Voitte vain arvata mitä paperiliiton jäsenmäärälle käy jos vierekkäisillä tehtailla on erilaiset palkkauksen. Kuinka moni jatkaa paperiliiton jäsenenä. Tämän vuoksi liitto mustasukkaisesti pitää jäsenistään huolen.
Ymmärrän yrittäjänä myös että haluan keskustella palkasta työntekijän kanssa enkä käsitä sitä miksi joku kolmas osapuoli sen pitäisi tehdä. Täytyy myös ymmärtää että jos yrityksellä menee hyvin niin voin osan siitä tuloksesta antaa myös työntekijälle. Täytyy myös hyväksyä se että kun yritykselläni menee huonommin niin me kummatkin joustamme. Silloin voin tarjota työtä työntekijälle eikä tarvii lomauttaa heti niin kuin nyt.
Minusta yrityskohtainen sopiminen tuo joustoa työntekijälle ja työnantajalle mutta tietenkin syö ay liiton valtaa. Se että yrityskohtaisessa sopimisessa palkat vain laskisi on puppua. Jokainen joka työntekijän palkkaa on yrityksen sijoitus. Jos palkkaus ei ole kohdallaan niin työntekijät osoittavat sen jaloillaan. Postilla on pääkaupunkiseudulla 200 avointa työpaikkaa. Miksiköhän niitä ei saada täyteen ? Voisko palkkaus olla syynä ? Liiton sopimukset eivät auta yhtään postin tilanteeseen vaan reilun palkan tarkistus. Jos siihen firmalla ei ole varaa niin olkoon avoimena.
Jäärä ei kannata olla, eikä tietysti täysin niellä työnantajan tarjouksiakaan, Maailman on todella muuttunut teollisuuden ulkopuolella Visakallion kuvaamaan tapaan. Suomalaiset olivat aikoinaan kovan lakkoilijan maineessa Kanadassa. Sudburyssa oli viimeksi 2010 vuoden kestänyt kaivoslakko. Ei ole vaikea arvata kuka siinä voitti, paikalliset työntekijät vai monikansallinen yhtiö jolla on kaivoksia eri puolilla maailmaa. Malmi ei karkaa mihinkään. Oli jopa niin, että suomalaisella sukunimellä ei tahtonut saada töitä, mutta kun muutti Jussilan Johnsoniksi niin työpaikka heltisi.
Nykynuoret ei ajattele kuin itseään, sosiaaliset taidot puuttuvat täysin. Oppineet liian helpolle ja valmiille. Kännykkä paras kaveri. Tämä ilmiö on ollut pitkään jo japanissa.
Kehveli:” Ay-liike on ollut todella vastuullinen palkankorotusvaatimuksissa, toisin kuin porvarit osingoissa..” Jos/kun omistaja sijoittaa yritykseen, siinä ei tarvita erotella porvaria tai kommaria: omastaan on oikeus ottaa osinkoja. Palkankorotuksia siihen on yhtä tyhjän kanssa verrata, sanokoon Putte mitä hyvänsä.
Metsuri motokuski:”Tiedän hyvin ay toiminnan tarkoitusperät ja sen taloudellisen hyödyn mitä jäsenmaksutulot tuottavat. Laskin tässä kerran että PAM:n kuukausittaiset jäsenmaksutuotot ovat vähintään 600 000 euroa. ” Ammattiliittojen ensisijainen tarkoitus on ajaa oman alansa työntekijöiden etuja, myös liittoon kuulumattomien, koska he tulevat saamaan samat edut,kuin liiton jäsenet.Mitä taas sillä on väliä, paljonko kukin ammattiliitto kerää jäsenmaksuja, ne ovat liiton jäsenien maksamia vapaaehtoisia maksuja.
Lyhyellä tähtäimellä ajatellen voit ollakin oikeassa. Lihavina vuosina voisi palkka olla isompi ja huonoina vuosina siitä voitaisiin joustaa. Totuus on kuitenkin, että käytännössa asia ei tulisi toimimaan. Aina mentäisiin voimakkaamman ehdoilla, jolloin yksittäinen työntekijä olisi häviäjän asemassa. Olen nähnyt sen myös yritystasolla. Etenkin metsä- ja rakennusalalla aliurakoitsien neuvottelut toimivat täysin suuremman ehdoilla, ota tai jätä. En ole huomannut, että parempina vuosina hinnat aliurakoitsijoille olisivat olleet sen parempia, kuin niinä vuosina, jolloin toimeksiantajalla on mennyt heikommin. Samoin kävisi myös työntekijöille paikallisissa sopimuksissa.
Sitä en voi mitenkään ymmärtää, että et hyväksyisi ulkopuolista edustajaa palkkaneuvotteluihin, vaan sopimus pitäisi tehdä suoraan työntekijän kanssa. Työntekijäthän eivät välttämättä ymmärrä työlaista ja säädöksistä juurikaan ja ovat itse antaneet valtuutuksen edustaa itseään ja maksaneet siitä. Ajatustasi voisi verrata tilanteeseen, että oikeudessa ei osapuolilla saisi olla asianajajaa, vaan heidän olisi edustettava itse itseään, vaikka eivät laista mitään ymmärtäisikään.
Kerroin vain tuon ay liikkeen varojen keruun sen vuoksi että rahasta ja vallasta tästäkin on kyse. Eihän niitä kiinnosta työllisyys juurikaan. He ovat itse todenneet että tärkeintä on jäsenten edunvalvonta niin että järjestäytymisaste on mahdollisimman suuri. Se että aiheuttavatko toimet työllisyyttä kustannusten kasvun myötä on aivan sama heille. En väitä että tehtaiden alasajo olisi pelkästään työehtokustannusten syytä. Merkittävä tekijä kylläkin.
Se että onko mahdollista palkkauksen jousto kumpaankin suuntaan niin kyllä on. On paljon suurempi menetys menettää hyvä työntekijä kuin riistää häntä palkkauksellisesti. Isompi vahinko yritykselle on menettää hyvä työntekijä kuin alkaa kouluttamaan taas uutta alusta.
Mitä tulee yrityksen palkkaneuvotteluihin. Meillä on yrityksissä hyvä luottamusmiesjärjestelmä. Jos luottamusmiehellä ei ole taitoa neuvotella työehdoista ja palkkauksesta niin henkilö joutaa vaihtoon. Liitot voivat kouluttaa näitä neuvottelijoita. Alle 10 henkilön työntekijät voivat itse neuvotella omat työehdot. Nythän on kyse palkkaan liittyvistä neuvotteluista. Muista neuvottelukohteista voivat liitot neuvotella yrityskohtaisesti enkä usko että kun joku taso ja etuus saavutetaan niin niistä tuskin ongelmia tulee. En usko että esim. UPM:n eri tehtaiden välillä mm vuosilomanpituudesta tulee vääntöä.
Siitä olen samaa mieltä että järjestäytymättömiin noudatetaan pääosin samoja työehtoja. Riita tapauksessa onkin sitten eroja kun luottamusmiesjärjestelmää ei ole käytössä. En missään nimessä ole purkamassa luottamusmies järjestelmää. Se on hyvä ja tarpeellinen ja on arvokas neuvotteluosapuoli yrittäjällekkin. Itse olen käyttänyt luottamusmiehiä aikoinani paljon ja hyvin niiden kanssa pärjäsin. Miksei palkastakin niiden kanssa voisi neuvotella? Hyvä neuvottelu on aina sellainen että kumpikin osapuoli ymmärtää mistä neuvotellaan. Se että työnantaja kusettaa työntekijää ei kestä pitkään.
Siitäpä löytyy aika tyhjentävä ohjelma MOT:n muodossa Areenassa, dokumentit.
Ei kenellekään epäselväksi moninkertainen kiero peli.”
Ay-liikkeellä on sama oikeus sijoittaa jäseniltään perimiä rahoja siinä kuin muillakin järjestöillä. Se vähentää tarvetta kerätä suurempia jäsenmaksuja jäseniltä. Olenko ymmärtänyt väärin, että tuossa sijoitustoiminnassa ei ole rikottu Suomen lakeja.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään