Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Nostokoukulle : Ei ne selluköpien palkankorotukset ole pääsyy metsäteollisuusyritysten maastamuuttoon vaan maksavien asiakkaiden suhtautuminen jatkuviin toimituskatkoihin joita lakkoilut aiheuttaa. Se on vaan sopeuduttava ay-liikkeen pomojenkin vallitseviin olosuhteisiin pikkuhiljaa , jos aikomus säilyttää edustamiensa työläisten työpaikat. Ei kantohinnoissa ole enää varaa ulosmitata yhtään lisää palkkamenojen nostamista eikä devalvaation tekeminen ole mahdollista kansainvälisen kilpailukyvyn palauttamiseksi kuten oli aikoinaan.
Perinteisesti kulujen nousu on kuitattu kantohintoja laskemalla (se selviää kuitupuun kotimaisten hintojen kehitystä seuraamalla esim. 35 vuoden ajalta) . Mutta kun pitäisi olla jokin raja siinäkin jotta puuhuollolla olisi edellytyksiä toimia jatkossakin. Ei lypsävää lehmää sovi näännyttää liiaksi, se saattaa ehtyä . Metsäautoteiden heikko kunto on yksi melko iso ongelma . Metsien hoitamattomuus mh:n kannattavuusongelman takia toinen asia jotka vaikuttaa viiveellä puuhuoltoon.
Tolopaiselle tiedoksi, että jos siellä oli Turja Lehtonen, niin hänellä on nimikin, toisin, kuin täällä palstalaisilla. Voi olla, että kirjoittajan itsensäkin ulkomuodossa olisi jollain jotain huomautettavaa.
Puukin kirjoitus on nappiin. Ei Suomessa voi olla metsäteollisuudessa palkkakustannukset yhtään korkeammat kuin kilpailijamaissa ja lisäksi suomalaisen metsäjalosteen palkkatasoa siitään alentaa etäisyys markkinoista.
Suomalainen ay-liike (beljakovilainen toimitusvarmuus ja palkkataso) ja byrokratia (luvituksen hitaus) ovat aihettaneet nyt parissa tapauksessa sen, että miljardi investoinnit ovat menneet Hollantiin.
Tähän pitää saada mieluummin korjaus kuin jatkoa, sillä näin Suomen veropohjaa on taas heikennetty ja menetetty verotuloja.
Yksi hulluus on ollut turpeen alasajo, josta saadaan kuntiin verotuloja ja joka on ekologisempi polttoaine kuin fossiinen maakaasu, jonka EU aikoo hyväksyä kestäväksi, jota se ei varmasti ole. Suomen turpeella sentään on hiilinieluakin -3..-10 milj.tn/v, joten vuosittainen 10 milj.m3 käyttötaso olisi kestävää.
Kurjella aika outo kommentti. Etäisyyskö markkinoista pitäisi alentaa meidän metsäteollisuuden palkkatasoa? Eihän kai maantiede sentään ole työläisten vika tai ongelma? Aika outoa ajattelua sanoisin. Varsinkin kun meillä ei ole ollut mitään markkinointiongelmaa edes.
Eihän kai maantiede sentään ole työläisten vika tai ongelma?
Ei maantiede ole vika, mutta tänne periferiaan syntyminen ja täällä tuottaminen aiheuttaa sen.
Ei kai kukaan maailmalla maksaisi tuota 10 % etäisyyslisää suomalaisesta tuotteista.
Tuossa lähellä on betonitehdas. Kun se toimittaa Helsinkiin betonielemetteja, niin kuljetukseen saa kuljetustukea. Jos ei saisi, niin muita kustannuksia pitäisi alentaa, tai pitäisi tyytyä pienempään voittoon tai lopettaa.
Näin myös teen. Ostan ulkomaan tuotantoa jonka maataloustuen ja kuljetustuen ovat kustantaneet muut kuin Suomalaiset. Samalla saan puhtaampia ja monipuolisempia elintarvikkeita.
Monet paikkakunnat on alkaneet käyttää vain kotimaista lähiruokaa. Vähentää kuljetuskustannuksia, on puhtaampaa (tutkitusti vähemmän kasvimyrkkyjäämiä) , ja myös ilmastopäästöt vähenee. Mikkelin kaupunki esim. ei enää käytä muita tuontielintarvikkeita kuin kahvia ja banaaneja.
Valitettavasti tämä periferia on vielä kalliskin elää. Metsäteollisuuden kannattavuudessa ei kuitenkaan ole ongelmaa vaikka työläiset palkkansa saisivatkin. Hyvin on puutavara maailmalle uponnut ja sellu vielä paremmin. Paperistakin on jo pulaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään